Analyysi: Sveitsi ei nöyristellyt finaalissakaan, vaan haastoi Ruotsin omilla mausteillaan

MAAJOUKKUE / Artikkeli
Ruotsi sai useasti laitettua vähintään kaksi pelaajaa maskiin.
Kuva © Emil Hansson www.hanssonsphoto.net
Sveitsi pisti kunnolla kampoihin isompaa joukkuetta vastaan miesten MM-kisojen finaalissa. Sveitsiläiset eivät nöyristelleet missään vaiheessa ottelun aikana, ja se näkyi heidän pelaamisessaan.

Niin kuin Kanadaa vastaan Sveitsi tuli finaalin avauserän alkuun vahvasti. Se pyrki ottamaan kiekkokontrollin itselleen ja rytmitti peliä monipuolisesti.

Ruotsi pyrki paineistamaan Sveitsin puolustajia avaustilanteissa kahdella pelaajalla, mutta ajoittaisista kiekonmenetyksistä huolimatta Sveitsi pystyi alhaalta hakeneiden hyökkääjien avulla murtamaan tämän paineistustason.

Sveitsi lähti erilaisilla viivelähdöillä hyökkäyksiin. Se myös pystyi ylemmistä viivelähdöistä lähettämään ristipistolla painottoman puolen hyökkääjiä vauhtiin.

Nopeissa hyökkäyksiinlähdöissä Sveitsi sai hyökkäykseen neljä pelaajaa, kun painottoman puolen puolustaja nousi vahvasti mukaan. Sveitsi pääsikin kiekon kanssa hyökkäysalueelle, jolloin se myös pystyi suorista hyökkäyksistä luomaan laadukkaita maalipaikkoja.

Sveitsi puolusti keskialuettaan tiiviillä trapilla, joka oli 3-2-muodostelmassa. Sveitsin trap vetäytyi varsin alas, jolloin sen oli helppo siirtyä siitä omalla puolustusaluellaan noppavitosen muotoon.

Samalla puolustajat olivat hyvissä asetelmissa ehtiä päätykiekkoon ensimmäisenä ja Sveitsin puolustuspelinopeus riitti Ruotsin hyökkäyspelinopeutta vastaan.

Kun Sveitsi puolusti omalla puolustusalueellaan noppavitosen muodossa, pystyi lähin puolustaja ampaisemaan kiekolliseen pelaajaan kiinni, kun siihen tilaisuus tuli. Samalla neljä muuta pelaajaa pitivät muodon kasassa, jolloin oma maalinedusta pysyi tiiviinä.

Kun Sveitsi puolusti trap-pelaamisen avulla keskialuetta, jäi Ruotsille tilaa ja aikaa lähteä hyökkäyksiin hitaammalla rytmillä, käyttäen alakolmiota hyväksi. Sen viisikon rakenne oli paremmassa kuosissa kuin välieräottelussa, mikä edesauttoi hyökkäämään pidempiä hyökkäyksiä.

Ruotsi pystyi muuttamaan avauserän aikana pelin virtausta suotuisaksi itselleen pitkillä hyökkäyksillä. Se pysyi hyökkäysalueellaan kiekossa pitkiä aikoja, jonka aikana se myös pystyi luomaan laadukkaita maalipaikkoja.

Sveitsi oli kuitenkin joukkue, joka teki ensimmäisen maalin ottelussa, kun Nino Niederreiter onnistui maalinteossa. Maalista ei kuitenkaan ehtinyt kulua kovinkaan montaa minuuttia, kun Ruotsi onnistui tasoittamaan Gustav Nyquistin osumalla.

Ruotsi hallitsevampi osapuoli 

Toisessa erässä Sveitsi meni nopeasti ylivoimalla johtoon Timo Meierin maalilla. Maali oli osoitus Sveitsin pelaajien kyvystä lukea peliä ja valita havainnoinnin avulla oikeita päätöksiä pelin voittamisen kannalta.

Maalin jälkeen Ruotsi kuitenkin otti pelin täysin hallintaansa. Se pystyi ottamaan kiekkokontrollin itselleen ja siten luomaan pitkiä pyörityksiä hyökkäysalueellaan, jonka myötä se pystyi muuttamaan pelin virtausta suotuisaksi itselleen. Sveitsin passiivinen noppavitonen kuitenkin piti maalinedustan tiiviinä, eikä todellisia huippupaikkoja montaa ollut.

Ruotsi tuli kuitenkin tasoihin vielä ylivoimalla Mika Zibanejadin osumalla. Maalin jälkeen Sveitsi sai tärkeitä hyökkäyksiä, mikä nostatti jälleen itseluottamusta sveitsiläisten keskuudessa. Se pystyi hieman onnellakin luomaan muutamat laadukkaat maalipaikat, jonka myötä se sai rohkeutta omaan kiekolliseen pelaamiseen ja pääsi rytmittämään peliä hieman.

Kolmannen erän alussa Sveitsi meinasi itse möhliä voiton Ruotsille. Se lähti aavistuksen verran liian nopeasti omista tilanteissa, joissa olisi voinut ottaa myös viisikon kasaan. Ruotsin oli kohtalaisen helppo puolustaa keskialueella tiivisti, kun Sveitsin puolustajat joutuivat kuskaamaan kiekkoa ja heittämään sen päätyyn.

Sveitsi myös lähti kolmannen erän alussa paineistamaan ajoittain hölmöhkösti, kun yksi Sveitsin pelaaja lähti yksinään paineistamaan, kun muut neljä pelaajaa seisoivat valmiina keskialueen trapissa.

Kun paineistus ei ollut yhtenäistä, Ruotsin oli helppo kiekottelulla ja alakolmion avulla murtaa. Näin ollen Ruotsi pääsi helposti keskialueen yli vauhdilla ja hyökkäysalueelle kiekolla. Näin se pystyi aloittamaan jälleen uusia pitkiä pyörityksiä.

Siitä huolimatta laadukkaita maalipaikkoja ei kovin montaa nähty. Ihan erän lopussa Ruotsi pystyi nopeilla keskialueen suunnanmuutoksilla luomaan puolittaisia läpiajoja, mutta voittomaalia ei silloin vielä syntynyt.

Kaiken kaikkiaan Sveitsi onnistui laittamaan Ruotsin ajoittain ahtaalle omalla pelaamisellaan. Siitä, minkälaista jääkiekkoa Sveitsi pelasi läpi turnauksen ja varsinkin ratkaisuotteluissa, olisi ainesta käkikellomaan uudeksi identiteeksi.

» Lähetä palautetta toimitukselle