Analyysi: Avauspelaamisen ongelmat tuoneet vaikeuksia HIFK:lle

LIIGA / Artikkeli
Juhani Tyrväisen johtama ketju on ollut HIFK:n terävin syömähammas.
HIFK:n tuloksellinen käyrä laski joulukuun loppua kohti. Edellisestä viidestä ottelustaan helsinkiläisjoukkue onkin voittanut vain kaksi. Jatkoajan artikkelissa pureudutaan pieniin, mutta sitäkin tärkeämpiin yksityiskohtiin, jotka ovat vaikuttaneet laskuun.

HIFK:n kausi on ollut tähän mennessä monivaiheinen. Paljon puhuttu alkukausi meni penkin alle pelitapa-vaikeuksien ja suuren vaihtuvuuden takia. Lokakuusta lähtien peli lähti rullaamaan, ja marraskuu oli pelillisesti parasta HIFK-kiekkoa tällä kaudella.

Joulukuussa alkoivat ongelmat. Vielä kuun puolivälissä HIFK napsi pisteitä, mutta viimeiset ottelut ennen vuoden vaihtumista toivat vain yhden voiton, sekin heikosta KooKoosta. Viime viikolla kaatui TPS ja Lappenrannasta oli tuomisina vain yksi piste. Mistä johtuu HIFK:n heikompi vire? Voiko Miro Heiskasen poissaolo näkyä näin pahasti?

Avauspelaamisen ongelmat

HIFK päästi Pelicansia ja JYPiä vastaan yhteensä 12 maalia. Vaikka ottelut olivatkin vain kaksi ottelua useiden otteluiden joukossa, ne paljastivat karuimmin ongelmat HIFK:n pelaamisesta. Samat ongelmat ovat olleet näkyvillä muissakin otteluissa.

HIFK luottaa kiekkokontrolliin. Se rytmittää peliä kiekkokontrolli-elementein kuten palautukset, kiekottelu ja kontrollilähdöt. Tässä keskiössä on se, miten puolustajat saavat kiekon liikkeelle.

Ja tässä tullaan HIFK:n tämän hetkiseen ongelmaan. Helsinkiläisjoukkueen avauspelaaminen on sakannut pahemman kerran kovan painestuspelaamisen kanssa.

Sekä Pelicans että JYP saivat kiekonriistoja todella suuren määrän hyökkäysalueellaan. Jopa KooKoo pystyi riistämään kiekkoja hyvän määrän, vaikka heidän pelitapansa ei olekaan laadukkaimmasta päästä.

Kiekonmenetysten kohdalla on tärkeää miettiä miten ja miksi kiekko on menetetty. Tärkeämpää on kuitenkin se, mitä tapahtuu niiden jälkeen; miten viisikko reagoi, miten se kommunikoi. Ja tässä on HIFK:lla ollut hankaluuksia.

"Kiekottoman pelaajan tuki hyökkääjälle ei ole toiminut"

Ensinnäkin HIFK:n puolustajat ovat avanneet peliä liian hankaliin paikkoihin hyökkääjille. Puolustajat ovat lähettäneet avaussyöttöjä liian nopeasti, jolloin hyökkääjät eivät ole ehtineet tarjoamaan laadukasta syöttösuuntaa. 

Näin ollen vastustajan puolustajien on ollut helppo nousta siniviivan kulmissa hyökkääjään kiinni ja riistää kiekko. Myöskään kiekottoman pelaajan tuki hyökkääjälle ei ole toiminut avaussyötön jälkeen. 

Hyökkääjät eivät ole olleet myöskään siellä, missä heidän olisi pitänyt olla tai ohjeistettu olevan. Tämän takia HIFK-puolustajille on ajoittain mennyt sormi suuhun avauspelaamisessa.

Toinen iso ongelma on ollut puolustajien syöttöjen laatu. Avaussyötöt ovat pomppineet liikaa lapojen yli tai menneet pari senttiä lapojen ohi.

Ennen kaikkea HIFK:n viisikko on reagoinut liian hitaasti kiekonmenetykseen, jolloin vastustajat ovat pystyneet luomaan laadukkaita maalipaikkoja. Kun pelaajat eivät ole olleet oikeilla paikoillaan avaustilanteissa, ovat kaistat olleet tyhjinä. Näin ollen puolustusalueella on ollut paljon tyhjää tilaa, johon vastustajat ovat voineet iskeä.

Myös pelin rytmittämisessä on ollut ongelmia. HIFK-puolustajat eivät ole ajoittain tunnistaneet tilanteita oikein, milloin olisi pitänyt ottaa viisikko kasaan ja milloin lähteä avaamaan peliä kuljettamalla kiekkoa. 

Kun avauspelaamisessa on ollut kokonaisuudessaan ongelmia, on se siten heijastunut myös hyökkäyspelaamiseen. 

Ja sama kääntäen: koska HIFK on joutunut hyökkäämään löyhällä rakenteella ja huonossa rytmissä, on se heijastunut heti myös puolustussuuntaan.

Kun HIFK on joutunut hyökkäämään epäorganisoidusti, paineistus on ollut myöhässä, tai kärkikarvaajien porrastus ei ole toiminut kiekonmenetysten jälkeen. Näin ollen vastustajat ovat pystyneet muutamalla lyhyellä syötöllä tulemaan karvauksen läpi hyökkäykseen.

Tämä on myös heijastunut keskialueen ohjauspeliin, jonka läpi vastustajat ovat päässeet varsin helposti. Etäisyydet ovat olleet suuret, kun kaksi kärkikarvaajaa ovat olleet myöhässä tai ajaneet liian syvään. Kolmannen hyökkääjän on pitänyt tiputtaa puolustajien tasolle varmistamaan.

Sen takia HIFK:ta vastaan rakennetaan suorista hyökkäyksistä eniten laadukkaita maalipaikkoja isojen tilojen ja suuremman vauhtieron avulla.

Lennart Petrellin johtama ykkösketju on viime otteluissa onnistunut enemmän taklauspelissä kuin maalipaikkojen luomisessa

Milloin HIFK on ollut vahvimmillaan? 

HIFK on edelleen parhaimmillaan, kun se pääsee hyökkäämään organisoidusti kolmea kaistaa pitkin kiekon kanssa. Vaikka edellä mainitut ongelmat ovatkin olleet avauspelaamisessa, suorista hyökkäyksistä ja riistojen kautta HIFK luo määrällisesti eniten ja laadukkaimpia maalipaikkoja.

Mitä useammin HIFK pääsee molempien siniviivojen yli, sitä vaarallisempi se on hyökkäysalueellaan.

Kun viisikko on kasassa ja tiiviinä, riistopelaaminenkin on vahvaa. HIFK ehtii päätykiekkoihin ensimmäisenä ja karvauspelaamisessa kärkikarvaaja ehtii kiekolliseen pelaajaan kiinni.

Mikäli suorahyökkäys päättyy hyökkäysalueen kiekonmenetykseen, pelaajat ovat oikeilla paikoillaan ja lähellä toisiaan, jolloin ensi-iskun voi tehdä heti ja pyrkiä riistämään kiekon.

Näistä hyökkäysalueen kiekonmenetysten jälkeisistä tilanteista HIFK on saanut kiekonriistoja, joista se on luonut laadukkaita maalipaikkoja.

TPS-ottelu osoitti, että HIFK pystyy myös rytmittämään peliä laadukkaasti, vaikka Heiskanen olisikin poissa. Se vain vaatii jokaisen pelaajan selkeää ohjeiden ja pelitavan mukaista toteutusta.

HIFK pystyy myös luomaan laadukkaita maalipaikkoja hyvän määrän pitkistä hyökkäyksistä. Samanlainen lennokkuus, kiekon siirtely ja paikkojen vaihtuminen on tosin hieman kateissa, mitä oli esimerkiksi vielä marraskuussa.

Miten pelin saa takaisin raiteilleen?

Artikkelin alkupäässä mainitut avauspelaamisen ongelmat eivät ole isoja pelitavallisia ongelmakohtia. 

Ari-Pekka Selin adjutanteineen pitää saada laitahyökkääjät avaustilanteissa oikeille paikoille. Myös puolustajien avaussyöttöjen pitää olla laadukkaita sekä pieni hidastus ennen avaussyöttöä olisi paikallaan.

HIFK on ajoittain edellisissä otteluissa lähtenyt hyökkäyksiin hieman liian nopeasti. Pieni viilaus saattaisi toimia edellä mainittuihin ongelmiin. 

Loppu kuukausi onkin otteluiden kannalta erittäin mielenkiintoinen. Tällä viikolla HIFK pelaa Sportia ja Jukureita vastaan, ensi viikolla Ässiä, Kärppiä ja KalPaa vastaan. Viimeisellä viikolla tulee Tampereen joukkueet vastaan.

Viimeistään ensi viikon kärkikamppailut tulevat osoittamaan, mikä on HIFK:n pelillinen taso todellisuudessa. Oliko viimeaikojen heikompi pelillinen vire vain pieni taantuma, vai onko pelitavassa jokin mikä ei toimi? 

Heiskanen palaa varmaankin tällä viikolla joukkueen vahvuuteen, joten on myös mielenkiintoista nähdä, oliko yhden miehen poissaolo oikeasti näin iso.

Se, mikä ehkä on huolestuttavinta HIFK:n kannalta on se, että vastustajat luovat tällä hetkellä määrällisesti enemmän ja laadullisesti parempia maalipaikkoja kuin HIFK.

Viimeisimmissä otteluissa maalipaikkojen ero on tosin pienentynyt, mutta ongelmat ovat olleet silti näkyvillä. 

» Lähetä palautetta toimitukselle