Ainutlaatuinen tilastoselvitys paljastaa: Liigan uskottomimmat fanit ovat Turussa ja Kuopiossa

LIIGA / Artikkeli
Raumalla yleisö löytää hallille myös kehnoina vuosina.
Kuva © Miikka Jääskeläinen - http://mjfoto.fi
Rauman Lukolla on Liigan uskollisin kotiyleisö. KalPalla ja TPS:llä puolestaan uskottomin. Jatkoajan laaja tilastoselvitys kymmenen edellisen kauden ajalta paljastaa, millä Liiga-paikkakunnilla kiinnostaa eniten kiiltävä ja missä ovat seuroille uskollisimmat elämänkumppanit.

TPS:n ja KalPan faneilla on Liigassa eniten taipumusta harakkamaiseen kiiltävän perässä juoksemiseen. Heidän kulutuskäyttäytymiseensä vaikuttaa eniten suosikkijoukkueensa menestys – ja menestymättömyys. Asia selviää Jatkoajan tilastoselvityksestä, jossa tutkittiin Liiga-seurojen kotiottelujen yleisömäärien muutoksia kymmenen edellisen kauden ajalta. Uskollisimmat kotiyleisöt ovat Lukolla ja Kärpillä.

KalPan kotiottelujen runkosarjayleisömäärät ovat ailahdelleet koko liigasta eniten. Kymmenen viime kauden aikana kirjattujen pienimmän ja suurimman kuopiolaisen keskiarvon väli on peräti 31 prosenttia. Niiralan montun nykykapasiteetilla se tarkoittaa noin 1570 katsojaa. Toki hallin kapasiteetti ei ole pysynyt kymmentä vuotta tasan samana. Pohjoissavolaisten lukemassa näkynee se, että KalPan urheilullinen menestys on ailahdellut rajusti tutkimuksen otosaikana. Tosin niin on Lukonkin, jonka runkosarjayleisömäärät ovat Liigan tasaisimmat.

TPS:llä yleisökeskiarvojen heilahtelu ei ole runkosarjassa erityisen suurta, mutta kymmenen viime vuoden aikana pudotuspeleissä on käynyt väkeä keskimäärin peräti 40 prosenttia enemmän kuin runkosarjassa. Pienin ero runkosarjan yleisökeskiarvon ja pudotuspelien yleisökeskiarvon välillä on Oulussa, vain reilut kolme prosenttia.

Liiga on tähän vertailuun herkullinen kohde, sillä suurimmalla osalla joukkueista menestys on sahannut voimakkaasti tarkasteluun otettujen viimeisimpien kymmenen kauden aikana. Esimerkiksi Ässät on juhlinut mestaruutta ja ollut yhden tappion päässä Mestikseen putoamisesta. JYP taas on ollut ainoana joukkueena jokaisella kaudella vähintään puolivälierissä. Sen lisäksi vain Kärpät ja HIFK ovat edenneet joka vuosi pudotuspeleihin.

Vertailu on tehty laskemalla katsojakeskiarvojen prosenttimääräistä vaihtelua kausien välillä. Keskiarvot on laskettu erikseen runkosarjasta ja pudotuspeleistä. Vertailussa ovat myös runkosarjan ja mahdollisten pudotuspelien yhteenlasketut katsojakeskiarvot sekä niiden erotus.

Kaikki seurat KooKoota lukuun ottamatta ilmoittavat yleisömääränsä enemmän tai vähemmän yläkanttiin.

Runkosarjamenestys vaikuttaa eniten Kuopiossa ja Lahdessa

1. KalPa 29,01 %
2. Pelicans 24,11 %
3. SaiPa 20,79 %
4. Ässät 18,07 %
5. Ilves 17,62 %
Taulukossa otosajalta kahden suurimman ja pienimmän runkosarjayleisökeskiarvon ero prosentteina.

Kuten laulussa sanotaan: täyttyy monttu niiralan, muttei aina.
Kuva © Antti Tyni

Niiralan Montussa on käynyt pahimmillaan lähes kolmasosan kato parhaaseen kauteen nähden. KalPan kannattajayhdistyksen Mustan Verkoston hallitukseen kuuluvan Andrea Rubinin mukaan on vaikea keksiä muita syitä isolle vaihtelulle kuin menestys.

− Vastustajat ja pelipäivät vaikuttavat toki myös, esimerkiksi lauantai-illan Savon Derby vetää huomattavasti paremmin kuin tiistaiottelu jotain länsirannikon joukkuetta vastaan. Voin kuitenkin sanoa, että KalPalla on noin 2500 kokoinen uskollinen kannattajajoukko, Rubini arvioi.

Pelicans on listalla toisena. Markus Määttä Lahden Turkooseista näkee, että Lahdessa tilanne on paranemaan päin.

− Lahteen on viime vuosina muodostunut uskollinen joukko, joka käy hallilla. On myös alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota itse ottelutapahtumaan ja muuhun ohjelmaan. On esimerkiksi teemaotteluja ja konsertteja ottelujen jälkeen, Määttä toteaa.

Ottelutapahtuman rikastumista Määttä pitää tärkeänä siksi, että monelle suomalaiselle pelkkä jääkiekko-ottelu ei riitä.

− Tähän vaikuttaa osaltaan myös se, että nykyään on helppo ja halpa syy jäädä kotisohvalle katsomaan otteluja, Määttä arvelee Liigan mediayhteistyökumppanin Sanoman edulliseen televisiopakettiin viitaten.

Rubini kertoo, että myös Kuopiossa on ollut paljon erilaisia teemapelejä. Hän ei silti usko näiden vaikuttavan laajalti yleisömääriin.

− Loppupeleissä ottelu on kaiken keskiössä, ja kaikki tämä oheistoiminta on ikään kuin vain kehystä sille, Rubini väittää.

Myös Lappeenrannassa hallin kävijämäärissä on peräti viidenneksen ero parhaan ja heikoimman kauden välillä. SaiPan ja Ässien päätyminen listalle osoittaa, että pieni kaupunki ei takaa kannattajien uskollisuutta.

Tarkastelujakson aikana joka vuosi kuuden parhaan joukkoon Liigassa yltäneestä JYPistä on syytä huomata, että toiseksi parhaan ja toiseksi huonoimman runkosarjakeskiarvon vertailussa sen vaihtelu on kolmanneksi suurinta.

Kolme ylitse muiden

1. Lukko 11,06 %
2. Tappara 11,61 %
3. Kärpät 11,72 %
4. HPK 15,25 %
5. TPS 15,39 %
Taulukossa otosajalta kahden suurimman ja pienimmän runkosarjayleisökeskiarvon ero prosentteina.

Runkosarjan yleisömääriä tarkasteltaessa edukseen erottuneella kolmikolla katsojakeskiarvojen vaihtelu oli vähäisintä niin parhaan ja heikoimman keskiarvon kuin toiseksi parhaimman ja toiseksi heikoimman keskiarvon välillä.

Tampereella hallin täyttöasteet ovat parhaimmillakin kausilla olleet kovin vaatimattomia, huonoin keskiarvo painuu jopa alle 5000:en. Kyseisellä kaudella 2010–2011 Tappara yritti houkutella yleisöä kevätpuolen otteluihin kausikorteilla, joilla katsoja maksoi vain saaduista pisteistä.

Kärppien kotiyleisön uskollisuudessa näkyy varmasti joukkueen lähes jatkuva menestyminen – tosin onhan Kärpillekin sattunut floppisesonkeja. Oulussa myös hallin täyttöasteet ovat joukkueista selvästi parhaat. Kärppäkannattajien puheenjohtaja Tiina Koivikko on tulosten suhteen hieman skeptinen.

− Kyllä täälläkin viime kaudella huomasi, että yleisö kaikkosi. Tälläkään kaudella yleisö ei aluksi meinannut löytää halliin, kunnes tajuttiin, että mehän pärjätään taas. Peleissä käy myös paljon isoja firmoja, jotka osaltaan nostavat keskiarvoa, Koivikko tietää kertoa.

Puolen Suomen joukkueena tunnettu kärppälauma saa sentään hieman kehuja Koivikolta.

− Onhan Kärpät toki iso juttu Oulussa, varsinkin kun esimerkiksi jalkapallossa ei ole pääsarjajoukkuetta, Koivikko myöntää.

Raumalaiset seisovat omiensa takana

Liigan pienimmällä paikkakunnalla Raumalla täyttöaste on melko heikko. Toisaalta hallin kapasiteetti on melko suuri esimerkiksi kolme kertaa suurempaan Jyväskylään verrattuna. Reilut 3500 katsojaa vajaan 40 000 asukkaan kaupungissa on myös suhteessa kovempi lukema kuin esimerkiksi 6000 katsojaa 200 000 asukkaan kaupungissa.

Lisäksi Raumalla ei ole pääsarjatason palloilujoukkueita ruuhkaksi asti. Lukkofanit-kannattajaryhmän Pekka Elo on samoilla linjoilla.

− Kyllä näkisin, että osa porukasta jää pois heikoimpina kausina ja vastaavasti keväisin porukkaa tulee hieman lisää. Kuitenkin suurin osa on näin pienellä paikkakunnalla omiensa takana syksystä kevääseen, Elo kertoo.

Pienellä paikkakunnalla on jo pitkään päästetty vähäiset opiskelijat ilmaiseksi otteluihin – vetonaula Satakunnan paikallisottelua lukuun ottamatta. Yleisömääriin näitä pieniä joukkioita ei kuitenkaan Lukon markkinointi- ja tapahtumapäällikön Mikael Eklöfin mukaan lasketa.

Myös hallin viihtyisyys vaikuttaa Elon mukaan varmasti siihen, että raumalaiset vaivautuvat paikalle.

− Hallilla on riittävästi myyntipisteitä ja tilaa liikkua. Kaikilla Liiga-paikkakunnilla niin ei ole, Elo huomauttaa.

Olisi mielenkiintoista nähdä, minkälainen yleisöryntäys Raumalla nähtäisiin, jos Lukko selviäisi pitkän tauon jälkeen finaaleihin. Viimeksi Raumalla on pelattu loppuotteluja keväällä 1988.

Uusimpien liigaseurojen välillä on suuria eroja

Kolmen tuoreimman seuran välillä on varsin suuria eroja katsojakeskiarvojen vaihtelussa. Yhdistävä tekijä kaikille kolmelle on se, että yleisömäärät ovat kääntyneet laskuun heti ensimmäisen liigakauden jälkeen. Jukureilla tarkastelussa tosin ovat vasta viime kausi ja nyt käynnissä oleva kausi.

Mikkelissä liiganousu herätti, ainakin katsojalukujen perusteella, suurinta kiimaa. Jukureiden yleisökeskiarvo nousi lähes 60 prosenttia viimeiseen Mestis-kauteen nähden. Vaasassa vastaava lukema oli alle 30.

Sportin pitkäaikaisen kannattajan Toni Laaksosen mukaan Vaasassa oltiin laajalti pettyneitä tapaan, jolla Liigaan noustiin.

− Tiedän monia, jotka lopettivat käymästä peleissä kabinettinousun takia. Meillähän oli aiempina vuosina hyviä tilaisuuksia nousta myös pelaamalla, Laaksonen toteaa.

Kun Laaksoselta kysyy kehityskohteista Vaasassa, nousevat erityisesti puitteet esiin.

− Kyllä tänne tarvittaisiin uusi halli. Nykyinen on kovin ahdas, ja ravintolatiloja ei käytännössä ole. Esimerkiksi Porissa uusi halli nosti selvästi yleisömääriä, vaikka menestystä ei heti tullutkaan, Laaksonen huomauttaa.

Myös hallin täyttöaste oli ensimmäisellä kaudella Mikkelissä korkein – yli 90 prosenttia. Kouvolassa jäätiin silloin alle 60 prosenttiin. Tilastoa vääristää jonkin verran se, että KooKoo ilmoittaa ainoana liigaseurana todellisen yleisömäärän, eikä laske esimerkiksi kaikkia kausikorttilaisia mukaan. Jukurit on näistä kolmesta ainoa, joka ei ole pelannut pääsarjatasolla aiemmin.

Kovin uskollisiksi eteläsavolaisia ei voi kehua, sillä Jukurien katsojamäärät putosivat toisella liigakaudella selvästi enemmän kuin Sportilla ja KooKoolla. Nyt käynnissä olevalla kaudella Jukureilla on käynyt 15.1. mennessä pelatuissa kotiotteluissa keskimäärin 18 prosenttia vähemmän yleisöä kuin avauskaudella.

Kouvolassa vastaava lukema oli alle kahdeksan ja Vaasassa alle kolme prosenttia. Toki Sport on näillä näkymin kolmikosta ainoa, joka pystyi parantamaan sijoitustaan toiselle liigakaudelle.

Oulussa ja Helsingissä ollaan erittäin uskollisia

Kenties parhaiten kannattajien menestyshulluutta arvioiva tekijä on katsojakeskiarvojen keskimääräinen vaihtelu runkosarjasta pudotuspeleihin. Eli millä joukkueilla keskiarvot nousevat vähiten ja millä eniten keväisin runkosarjaan verrattuna.

Pudotuspelien kotiyleisöjen keskiarvoja verrattiin jokaisen seuran kohdalla runkosarjojen vastaaviin. Molempien keskiarvot ynnättiin kymmenen vuoden ajalta, ja selvitettiin muutosprosentti.

1. Kärpät 3,23 %
2. HIFK 3,79 %
3. KalPa 8,07 %
4. JYP 8,43 %
5. SaiPa 9,75 %
Listaan on laskettu yleisömäärien keskimääräinen vaihtelu pudotuspeleissä runkosarjaan verrattuna.

Kärpät on menestynyt pääosin hienosti: seitsemänä kautena vähintään puolivälierissä ja peräti neljästi finaaleissa. Kenties osittain tästä toistuvasta menestyksestä johtuen Kärpät ei ole myynyt yhtenäkään keväänä hallia täyteen.

Kaikilla muilla listan joukkueilla halli on ollut vähintään yhtenä keväänä loppuunmyyty. Kärpillä parhaan pudotuspelitaipaleen täyttöaste on reilut 94 prosenttia.

− On puhuttu, että Oulussa voi myös voittaa väärin. Pelkkä voittaminen ei riitä, vaan pelin pitää olla myös viihdyttävää, Koivikko arvioi.

Listan muista joukkueista HIFK ja KalPa ovat edenneet vain kolmesti puolivälieriä pidemmälle, SaiPa vain kerran. HIFK on myös siinä mielessä poikkeuksellinen joukkue, että sen yleisökeskiarvo on ollut peräti kolmena pudotuspelikeväänä runkosarjan vastaavaa heikompi.

Toki joukossa on myös Talviklassikon sisältänyt kausi, jolloin Helsingin jäähalli oli loppuunmyyty kaikissa tappiollisen puolivälieräsarjan otteluissa Jokereita vastaan.

Kestomenestyjät JYP sekä Kärpät yltävät kärkipäähän myös eri pudotuspelikausien yleisökeskiarvojen vaihtelua tarkasteltaessa. Jyväskylässä yleisömäärät ovat kuitenkin olleet tasaisessa laskussa viimeisimmän mestaruusvuoden jälkeen.

Turussa metsästetään glooriaa

1. TPS 39,14 %
2. HPK 14,63 %
3. Ilves 14,41 %
4. Ässät 13,07 %
5. Tappara 12,95 %
Listaan on laskettu yleisömäärien keskimääräinen vaihtelu pudotuspeleissä runkosarjaan verrattuna.

Menestyshulluimpien kannattajien listalla peräti kolmella joukkueella on ollut yksittäinen menestyskausi. Toisin sanoen kerran finaaleissa, ja muuten ei kertaakaan puolivälieriä pidemmällä. Ässillä ja HPK:lla nämä finaalikaudet ovat vetäneet myös keskiarvoisesti eniten yleisöä.

Hämeenlinnalaisten eduksi voi laskea sen, että pudotuspelivuosien yleisömäärien vaihtelu on siellä Liigan pienintä. Ässät on kyseisessä tilastossa neljänneksi paras.

Listan ylivoimainen ykkönen TPS veti mestaruuskauttaan edeltäneellä puolivälieriin päättyneellä sesongilla keskiarvoisesti jopa enemmän yleisöä. Silloin TPS haki vieläpä vauhtia säälipleijareista, jotka harvoin vetävät yleisöä.

Turussa moni vaivautuu hallille vain keväisin, jos silloinkaan.
Kuva © Timo Savela

Paluu puolivälieriin toissa kaudella, peräti kuuden vuoden tauon jälkeen, ei houkuttanut Turussa katsojian läheskään samalla tavalla kuin nuo kaksi aiemmin mainittua kautta.

TPS onkin eniten katsojamäärien ailahtelusta pudotuspeleissä kärsivien listalla kolmantena. TPS-kannattajien Ida Jalo tietää ongelmien olevan moninaiset.

− Lippujen hinnat ovat varsin korkeat niin keväisin kuin runkosarjassa. Myös huono sijainti ja vähäiset ilmaiset kulkuyhteydet nostavat kynnystä lähteä hallille, parkkipaikoistakin joutuu maksamaan. Mielestäni Palloseuran pitää panostaa enemmän siihen, miten saisi porukkaa hallille lisää, Jalo päättää.

Tapparalaisetkin ovat huomattavasti kiiltävän perään

Suurinta vaihtelua myös pudotuspelivuosien osalta on ollut KalPalla. Parhaan ja heikoimman pudotuspelien yleisökeskiarvon ero on Kuopiossa jopa runkosarjaa suurempi. KalPa veti vain reilut 3500 katsojaa pudotuspeliotteluihin kaudella 2012-2013, jolloin keskiarvo oli peräti 11 prosenttia vähemmän kuin sen kauden runkosarjassa.

Taustalla lienee edelliskevään pettymys, jolloin runkosarjan voittaneet kuopiolaiset putosivat jo puolivälierävaiheessa Bluesille johdettuaan sarjaa jo otteluvoitoin 3-0. Rubini ei kuitenkaan usko kevään 2012 tapahtumien vaikuttaneen seuraavien kausien yleisömääriin.

Viime vuotisella finaalikaudellakaan kuopiolaiset eivät vielä puolivälierävaiheessa lähteneet sankoin joukoin hallille. Kaikki finaalit myytiin kuitenkin hetkessä loppuun, ja osa välieräpeleistä oli loppuunmyytyjä.

Tällä listalla toisena on Tappara. Runkosarjan yleisömäärien vertailussa edukseen erottunut seura päätyy pudotuspelejä tarkasteltaessa toiseen ääripäähän. Myös hallin täyttöaste runkosarjassa oli parhaimmillaan vain reilut 78 prosenttia. Paikallisvastustaja Ilveksellä vastaava on yli 81 prosenttia.

Viimeisimmän kymmenen kauden aikana vain kolmesti puolivälieriin yltäneet tupsukorvat vetivät myös viime keväänä tamperelaisseurojen keskinäisessä puolivälieräsarjassa kovemman yleisömäärän kuin Tappara yhdelläkään tarkastelujakson aikana finaaleihin päätyneellä kaudellaan.

Lopuksi vielä muutamia yleisiä huomioita:

• Useat haastatellut kannattajat mainitsivat halvan TV-paketin vaikutuksen yleisömääriin
• Hallitseva mestari on onnistunut vain kolmesti kasvattamaan runkosarjayleisömääriään: JYP 09-10, HIFK 11-12 ja Tappara 16-17. Pudotuspeleissä se on onnistunut kahdesti: JYP ja HIFK edellä mainituilla kausilla
• Seitsemällä joukkueella pudotuspelien paras yleisökeskiarvo on menestyksekkäimmältä kaudelta: HIFK:lla, JYPillä, Lukolla ja TPS:llä puolivälieriin päättyneeltä kaudelta, KalPalla pronssipeliin päättyneeltä
• Vain viidellä joukkueella runkosarjan ja pudotuspelien parhaat yleisökeskiarvot ovat samoilta kausilta: KalPa 08-09, Lukko 09-10, HIFK 11-12, Kärpät ja SaiPa 13-14
• Vain kolmella kaudella enemmistö seuroista on pystynyt kasvattamaan yleisökeskiarvoaan edelliskauteen nähden: 09-10(7 seuraa), 11-12(9 seuraa) ja 16-17(9 seuraa)

Lähteet: yle.fi, liiga.fi, tilastopalvelu.fi, raumanlukko.fi, tappara.fi

» Lähetä palautetta toimitukselle