Ahmat lähti joulutauolle sarjan kymmenentenä eli samalla sijalla, jolle Jatkoaika joukkuetta povasi ennen kauden alkua. Viime talven suorituksen, pudotuspeleihin pääsyn, uusiminen on edelleen mahdollista, mutta se vaatisi ehjää ja onnistunutta kevätkautta. Tarkkana joukkue saa olla myös välttääkseen karsinnat, sillä Uudenkaupungin Jää-Kotkat lymyää karsintaviivan alapuolella tasapisteissä.
Ensimmäinen sarjaneljännes oli Ahmoille odotetun vaikea. Joukkue oli uusiutunut edellisestä kaudesta lähes kokonaan, joten lähtökohdat olivat huonommat kuin monilla kilpailijoilla. Kotihallissa hyvinkääläiset saalistivat yhtä monta voittoa kuin tappiotakin, mutta vieraissa pistetilin aukeaminen ei ollut edes kovin lähellä.
Toinen neljännes oli paljon parempi ja osoitti, että Ahmat pystyy taistelemaan paikasta kahdeksan parhaan joukossa. Tilastoihin merkittiin tältä ajanjaksolta kuusi voittoa ja viisi tappiota. Monet joukkueen kannattajatkin olivat ihmeissään, kun joukkue voitti sarjatauon jälkeen yhtäkkiä neljä vierasottelua putkeen. Viime kauden huonoin vierasjoukkue Ahmat oli hävinnyt harjoituspelit mukaanlukien kaikki kymmenen matkapeliään, kun se yhtäkkiä jätti sarjajohtaja Jukurit maaleitta Kalevankankaalla Mikkelissä. Riemukulku “luokkaretkillä” jatkui tämän jälkeen KooKoon, Sportin ja Diskoksen vieraina, joten ahmalauman edellisestä vierastappiosta on aikaa jo seitsemisen viikkoa.
Tilanne näytti hyvinkääläisittäin hyvältä, mutta kolmannen neljänneksen alku ennen joulun saapumista oli onneton. Kolmesta kotiottelusta tuloksena oli yksi ainoa piste, joten matka sarjataulukon ylemmän viivan paremmalle puolella venähti kuuteen pisteeseen.
Heinoseen nojaten
Ahmojen ehdoton vahvuus on ollut maalivahtipeli. Lähes kaiken vastuun maalinsuulla kantanut Sami Heinonen on torjunut 92,03 prosentin tarkkuudella ja kuitannut nimiinsä kaksi nollapeliä. Kauden alussa otteissa oli ailahtelua, mutta ensimmäisen neljänneksen jälkeen kiekot ovat pysähtyneet yli 93 prosentin teholla. 25-vuotias ahmavahti onkin yhdeksässä edellisessä ottelussa saanut kuudesti Jatkoajan kolme tähteä joukkueensa parhaana pelaajana, eikä ole jäänyt kertaakaan ilman tähtiä.
Paitsi vahvuus, maalivahtiosasto on Ahmoille myös heikkous. Heinosen takana ei ole mitat täyttävää toista veräjänvartijaa, joten Heinosen loukkaantuminen olisi valtava takaisku. Kertaalleen syksyllä torjuntavastuuseen joutuivat Niko Tuominen ja Joonas Lindberg, ja KalPa kiitti iskemällä peräti kahdeksan maalia.
Puolustus ei ole materiaaliltaan sarjan parhaimmistoa, mutta pakkikahdeksikko on säilynyt muuttumattomana läpi kauden ja kaikki ovat saaneet tasaisesti peliaikaa. Ahmat on 25 ottelun jälkeen päästänyt 25 maalia vähemmän kuin viime talvena samaan aikaan eli maalin vähemmän ottelua kohti. Parannus on valtava, mutta pelisysteemikin on ollut huomattavasti puolustusvoittaisampi kuin viime kauden alussa, jolloin maalijuhlia vietettiin kaukalon molemmissa päissä. Hyökkäyspäässä Ahmojen maalimäärä on pudonnut 15 osuman verran.
Ennen kauden alkua alakerran miehityksestä olivat Mestiksessä vastuuta saaneet ainoastaan Juha Kaunismäki ja Olli Korkeavuori. Kaunismäki onkin ollut puolustuksen johtavia kiekollisia pelaajia, mutta kapteeni Korkeavuoren panos on ollut odotettua vaisumpi. Paljon odotettiin ainakin Jatkoajan ennakkokolumnissa Tapparan A:ssa maaleja tykittäneeltä Turo Virralta, mutta liekö armeija häirinnyt, kun Virran pistesaalis on jäänyt vaatimattomasti 1+4:ään. Parempaankin olisi potentiaalia, sillä turhan harvoin nähty laukaus kyllä lähtee tulisesti. Pakiston tehokkain on yllättäen ollut Kim Sjöblom, jonka merkinnät (3+6 / +5) ovat ahmapuolustuksen parhaat sekä piste- että tehopörssissä. Viimeisten joukossa sopimuspelaajien ryhmään liittynyt Sjöblom onkin osoittanut kiekollisen pelinsä olevan hyvinkin mestistasoa. Onnistujiin voidaan lukea myös HPK:n nuorista Hyvinkäälle palannut Tuomo Hirvonen, joka on vahvan oman pään pelin lisäksi päässyt myös tehopisteiden makuun. Arvostelua Hirvonen saa osakseen 53 rangaistusminuutistaan, sillä tunnetustihan pelejä on keskimäärin helpompi voittaa sieltä kaukalon puolelta.
Pistehai Lindfors
Hyökkääjistössä 22-vuotias Tomi Lindfors on odotetusti tekemässä läpimurtoaan tällä tasolla, mutta 21 pistettä 25 ottelussa on silti enemmän kuin moni uskoi laiturista, jolla oli viime talvena vaikeuksia saada peliaikaa naapuriseura KJT:ssä. Pieni ja vikkelä Lindfors laukoi KooKoota vastaan Ahmojen toistaiseksi ainoan kypärätempun ja on muutenkin ollut hankalasti pideltävä vastustajien puolustuksille. Rutkasti parannettavaa on jäänyt oman pään peliin.
Muita ahmahyökkäyksen avainpelaajia ovat olleet viime kauden tapaan Semi Pekki ja Juha-Pekka Loikas. Pekin lähtökohdat kauteen eivät olleet parhaat mahdolliset hänen liityttyään ryhmään vasta kuuden pelatun kierroksen jälkeen, mutta asenne kokeneella laiturilla on ollut alusta alkaen kohdallaan. Tästä on osoituksena myös komea tehotilastolukema +9. Vielä yhtä pykälää paremmaksi on pannut hyvä kahden suunnan sentteri Loikas. 12 ottelussa esiintyneen Jukka Penttisen panos oli monen mielestä pettymys, mutta ei kymmenen tehopisteen saalistusta huononakaan suorituksena voi pitää. Parhaimmillaan “Juuso” ei ollut, mutta vertyi kumminkin talven tultua, ja olisi varmasti tärkeä mies keväällä, jos pääsisi sopimukseen jatkostaan. Selkein alisuorittaja on ollut keskushyökkääjä Janne Lehtinen. Taidot eivät ole kadonneet mihinkään, mutta luisteluvauhti toissakauden pistehailla ei tunnu riittävän alkuunkaan.
Sarjan positiiviset yllättäjät kärkipaikan vie ylivoimaisesti 15-vuotias Lauri Tukonen, vaikka tahti kauden edetessä hieman laantuikin olkapäävamman takia. Lähes poikkeuksetta kulmaväännöistä voittajana selviytyvä juniori on ollut tasaisen vahva pelin jokaisella osa-alueella. Jonkinasteisia pettymyksiä ovat olleet Kiekko-Vantaasta siirtyneet Jan Eriksson ja Santeri Salminen. Eriksson pystyi loukkaantumisten takia pelaamaan vain kahdeksan ottelua, ja Salmisen pistesaldo jäi hurjasta yrityksestä huolimatta kahteen maaliin. Pasi Pieninkeroiselta onnistumiset tuntuivat jäävän kokonaan väliin, kunnes yhtäkkiä vedot löysivät tiensä maaliin ja Pieninkeroinen lähti joulun viettoon joukkueensa toiseksi parhaana maalintekijänä seitsemällä täysosumallaan.
Vaikeat erikoistilanteet
Ennen sarjan jatkumista lienee paikallaan pieni laskelma siitä, mitä pudotuspelipaikan uusiminen Ahmoilta edellyttäisi. Jari Hiltusen luotsaama ryhmä on tällä hetkellä kaksi pistettä edellistalvea paremmissa asemissa, mutta melkoisella varmuudella voidaan sanoa, että pudotuspeleihin myös vaaditaan tällä kaudella enemmän pisteitä. Vuosi sitten Ahmat oli runkosarjan kahdeksas 36 pisteellään, mutta keskiryhmän tasaisuus nostaa jatkopelikelpoisuuden tänä vuonna luultavasti yli 40 pisteeseen. Tällä hetkellä kahdeksantena oleva FPS on kerännyt pisteen ottelua kohti, jolloin raja muodostuisi tasaisella vauhdilla 44 pinnaan. Kevätkausi tuonee keskijoukkoon kuitenkin sen verran hajontaa, että ihan näin lihavaa saalista kahdeksan joukkoon pääsyyn tuskin vaaditaan.
Jos raja asetetaan 42 pisteeseen, vaadittaisiin Ahmoilta jäljellä olevista 19 ottelusta 23 pistettä eli edes toisen neljänneksen pistevauhti (12 pistettä 11 ottelussa) ei aivan riittäisi. Jos voittoja kertyy jatkossakin myös matkapeleistä, Ahmoilla on mahdollisuudet yltää tuohon tavoitteeseen, mutta pitkiin suvantovaiheisiin tai avainpelaajien loukkaantumisiin hyvinkääläisjoukkueella ei ole varaa. Myös surkea erikoistilannepelaaminen kaipaisi kohennusta, sillä Ahmat on tehnyt vähiten ylivoimamaaleja ja päästänyt toiseksi eniten alivoimaosumia. Ylivoiman onnistumisprosentti 9,17 on käsittämättömän huono, sillä Diskosta lukuunottamatta vastaava lukema on kaikilla muilla välillä 14-19. Alivoimalla Ahmat ei sinällään ole pelannut huonosti, mutta alivoimatilanteita hyvinkääläisillä on ollut eniten Mestiksessä.
Tarkasti Ahmojen on syytä katsella myös selkänsä taakse, sillä karsintapeikko on tällä hetkellä viivan alapuolella vain Jää-Kotkien huonomman maalieron takia. Taistelu suorasta säilymisestä saattaa myös jäädä Ahmojen ja UJK:n väliseksi, sillä yläpuolelta seuraksi liittynee korkeintaan Järvenpään KJT. Viimeinen sija taas on varattu melkoisella todennäköisyydellä Diskokselle. Ahmoja ja Kotkia verrattaessa etu näyttäisi olevan hyvinkääläisillä, sillä joukkueet kulkivat talven saavuttua eri suuntiin. Jää-Kotkat aloitti pirteästi, mutta tahti ja sarjasijoitus ovat hiipuneet kauden edettyä pidemmälle. Pelaajamateriaali näyttää Ahmoilla – jos ei paremmalta – niin ainakin leveämmältä.
Jatkoajan tähdet
Tähtikisan tilanne:
Heinonen 30, Lindfors 20, Loikas 12, Tukonen L 10, Pekki 8, Lehtinen 6, Elomo, Penttinen ja Korkeavuori 5, Sjöblom 4, Salminen ja Pieninkeroinen 3, Kolu, Kaunismäki, Virta, Juntunen ja Tamminen 2, Strömberg, Raatikainen, Kaskinen, Kylmämaa ja Ojanperä 1
Jatkoaika on jakanut tähtiä otteluissa, joista sen on tarjonnut raportin. Kaikkien kotipelien lisäksi ahmalaisia on arvioitu seitsemässä vierasottelussa.
Ahmat lähtee hakemaan viidettä perättäistä vierasvoittoaan Forssaan sunnuntaina 30. joulukuuta. Seuraava kotiottelu on 2.1.2002 Mikkelin Jukureita vastaan.
