Virtsaa, pommiuhkia ja kentälle heitettyä liiallista omaisuutta − koottuja katsomohölmöilyjä Suomesta

LIIGA, MESTIS / Artikkeli
Kuvan HIFK-kannattajat saavat katsomokäyttäytymisestään puhtaat paperit.
Kuva © Mika Kylmäniemi - mika@photomotion.org
Liigan ja Mestiksen katsomoissa on vuosien saatossa sattunut toisinaan totaalisia ylilyöntejä.

Äänekäs oman joukkueen kannustaminen on näyttävintä, mitä kannattajat voivat katsomossa tehdä. Myös pieni keljuilu vastustajalle ja tuomareille kuuluu jäähalliin.

Mutta jokainen säännöllisesti peleissä käynyt voi todeta, että näin ihanteellista käytös jäähallilla ei aina ole. Jääkiekko herättää tunteita, jopa intohimoa. Oman joukkueen konttaus voi osua pahastikin kiukkuhermoon.

Tämä artikkeli ei ihannoi katsomohölmöilyä. Toimikoon tämä syntilista pikemminkin varoittavana kimarana, mitä jäähallissa ei tule tehdä.

Sportin kannattajat virtsasivat maalituomarin päälle

Vaasan Sport nousi 2. divisioonasta takaisin 1. divisioonaan eli nykyiseen Mestikseen keväällä 1997. Viisi hiljaista kautta kakkosdivisioonassa olivat enää muisto vain, kun Sportin kannattajat pääsivät takaisin vähän isompiin halleihin.

Kannattajien ensimmäinen vierailu sarjan ennakkosuosikki Kärppien vieraaksi Ouluun olikin varsin kostea:

"Sport on lähiajat liiton erikois-tarkkailussa kannattajiensa käytöksen takia."

"He (järjestyksenvalvojat) joutuivat poistamaan 4 388 katselijan joukosta epävirallisten laskujen mukaan 45 humalaista. Järjestyshäiriöitä aiheuttaneista humalaisista oli järjestysmiesten mukaan noin 90 prosenttia Sportin kannattajakuntaa. Loput olivat paikallisia, jotka sekaantuivat riehumiseen." (STT 26.10.1997)

Erityisesti paikallisottelut Kokkolan Hermeksen kanssa sytyttivät vaasalaisten päähän kuningasideoita. Syksyn vieraspelissä Kokkolassa Sportin kannattajilla suorastaan läikkyi yli:

"Lähinnä Sportin kannattajat käyttäytyivät epäasiallisesti. Mm. maalituomarin päälle virtsattiin. Sarjavaliokunta vetoaa Sportiin, jotta sen edustajat yrittäisivät saada joukkueen kannattajat ymmärtämään, mitä voi tehdä ja mitä ei. Sport on lähiajat liiton erikoistarkkailussa kannattajiensa käytöksen takia." (STT 27.11.1997)

Pommiuhkaukset finaalissa

Keväällä 1985 TPS ja Ilves ratkoivat paremmuuttaan dramaattisessa finaalisarjassa. Ilves käänsi sarjan kahden tappion jälkeen 3−2-otteluvoitokseen ja juhli viimeisintä Suomen mestaruuttaan.

Myös kaukalon ulkopuolella tapahtui.

"yksinäistä, vaaratonta urheilukassia pelottavampaa kapistusta ei löytynyt."

Ensimmäisessä finaaliottelussa Turun poliisilaitokselle ilmoitettiin pommiuhasta. Toinen erätauko venyi puolituntiseksi, mutta mitään räjähtävää Kupittaan jäähallista ei löytynyt, joten peli pääsi jatkumaan.

Sama episodi toistui Tampereen Hakametsässä neljännessä finaaliottelussa, kun ottelu oli toisella erätauolla tilanteessa 1−1:

"Katsojat lähetettiin pihalle happihyppelylle, mutta yksinäistä, vaaratonta urheilukassia pelottavampaa kapistusta ei löytynyt. Osa epäili turkulaisjuonittelua, osa tamperelaisten yritystä", kirjoitti Olli Mustonen vuonna 2001 julkaistussa Ilves-juhlakirjassa Veijareita & virtuooseja.

Ja mitä kaikkea jäälle keksiikään heittää?

Itse katsomossa tapahtuvan hölmöilyn lisäksi on pelikentälle heitetty monenlaisia esineitä. Jään likaaminen kuitenkin vaarantaa pelaajien ja tuomareiden terveyden.

Esimerkiksi jäälle heitetty kolikko voi osua myös sen oman suosikkipelaajan luistelulinjalle ja aiheuttaa tälle vaarallisen kaatumisen.

Lasi on erityisen vaarallinen esine jäällä. Sitä järjen jättiläiset ovat heittäneet tappion varmistuessa kentälle muun muassa Ässät−Tappara-puolivälierässä 1994 ja TPS−HIFK-finaalissa 1999.

Erikoisimpiin tapauksiin kuuluu Pelicans−Jokerit-runkosarjaottelu joulukuussa 2007, jolloin Jokerien selvään tappioasemaan pettynyt vieraskannattaja heitti jäälle vilkkuvan soihdun. Perään katsomossa räjähti kaksi paukkupommia.

Legendaarinen päätuomari Timo Favorin muistelikin Linda Huhtisen kirjoittamassa Tuomari-elämäkerrassaan yllättävää tapahtumaa kauhun tuntein:

"Olemme jälkeenpäin käsitelleet tätä asiaa tuomareiden kesken. Jokainen meistä ymmärtää, että siinä olisi voinut käydä pahemminkin."

Jokerikannattajien valikoimaan ovat kuuluneet myös rinkelit, jotka lensivät jäälle Jokerien varmistaessa finaalipaikkaansa HPK:ta vastaan 2007.

HPK-päävalmentaja Jukka Jalonen ei HPK:n kotihallin nimestä (Rinkelinmäki) johdettua temppua kuitenkaan arvostanut, vaan passitti joukkueensa 0−4-tappiotilanteessa toviksi Hartwall Arenan pukukoppiin.

Jokerien paikallisvastustaja HIFK on kunnostautunut myös omaa joukkuettaan kritisoivilla toimilla. Kun HIFK ja Ilves kohtasivat jumbofinaalissa lokakuussa 1995 ja Ilves siirtyi 1−0-johtoon, Helsingin jäähallin jäälle lensi grillaamaton broileri.

Ilmeisesti vihje HIFK-pelaajien pehmeydestä meni perille, sillä helsinkiläiset kaivoivat ottelusta 3−1-voiton.

Kun mikään ei riitä

Vaarallisimpiin välikohtauksiin kuuluu Porissa syksyllä 2009 katsomosta heitetty mikroauton rengas, joka osui Pelicans-valmentaja Pasi Nurmiseen.

"Asia pitää saada pian kuntoon, koska nyt ollaan menty kolikoista jo tälle tasolle."

− Asia pitää saada pian kuntoon, koska nyt ollaan menty kolikoista jo tälle tasolle. Katsomosta ei kuulu heitellä mitään jäälle tai aitioihin, Liigan turvallisuusasioista vastannut Jarmo Koskinen kommentoi Ilta-Sanomille.

Jos tavaran viskominen ei riitä, voi tehdä itsestään pellen myös menemällä jäälle. Vieläkö joku muistaa HIFK−Lukko-puolivälieräsarjasta keväältä 2005, kun Montreal Canadiens -paitainen nuorimies hyppäsi Helsingin jäähallin jäälle ja juoksi uhkaavasti kohti päätuomari Jari Levosta? Toinen linjatuomareista taklasi pian tunkeilijan jäähän.

Loppuun vielä kevennyksenä muisto keväältä 2010, kun Raumalla Pelicans-kannattaja kiipesi hallin kattoon. Nimettäköön tyhmänrohkea suoritus Pelicansin mestaruusviiriksi seuran ensimmäistä Suomen mestaruutta odottaessa.

» Lähetä palautetta toimitukselle