Venla Hovi: "Jahtaa unelmiasi"

Muut Sarjat / Artikkeli
Kuva © Mikko Pylkkö mikko.pylkko@jatkoaika.com
Jatkoajan Kanadan kirjeenvaihtaja Venla Hovi kirjoittaa blogisarjansa toisessa osassa unelmista. Kuusi arvokisamitalia pelaajaurallaan voittanut Hovi korostaa unelmien ja haaveiden merkitystä matkalla kohti omia tavoitteita.

Maailmanmestaruuden urallaan voittanut maalivahti Jussi Olkinuora vieraili kiekkoleirilläni muutama viikko sitten ja puhui pelaajille unelmien tärkeydestä. Hän kertoi kuinka unelmia voi olla useita, ja kuinka ne ovat kaikki henkilökohtaisia. Unelmista monet muokkautuvat oman elämän kulkiessa eteenpäin, joten uusia syntyy, kun vanhat unelmat täyttyvät tai niitä ei enää koeta itselle sopiviksi.

Tämä on aihe, mitä olen miettinyt paljonkin oman peliurani jälkeen. Mitä unelmia kohti lähtisin kulkemaan, kun edessä eivät enää olleetkaan olympialaiset tai muut arvokisat, joita varten pyhitin lähes jokaisen päätöksen päivittäisessä elämässäni useiden vuosien ajan.

Oman valmennusosaamiseni tuominen Suomeen leirien muodossa oli ja on yksi unelmistani, joka muotoutui peliurani jälkeen. Järjestin kiekkoleirin nyt toista kertaa ja Kangasalan upouuteen jäähalliin kokoontui yli kolmekymmentä 12–18-vuotiasta innokasta pelaajaa kolmeksi päiväksi oppimaan uutta. Ohjelmaan kuului päivittäin kahden jääharjoituksen lisäksi muun muassa oheisharjoittelua, luento ja loppurentoutusta joogan muodossa.

"Jos kielteisille ajatuksille antaa vallan, saattavat unelmat karata tavoittamattomiin."

Aluksi pelottava ajatus omasta leirikonseptista ja riskien ottamisesta tuntui ylitsepääsemättömältä, mutta uskalsin kuitenkin unelmoida siitä.

Itsensä kyseenalaistaminen ja omien epäkohtien esilletuonti ovat meille ihmisille hyvinkin tuttuja ajatusmalleja, ja jos kielteisille ajatuksille antaa vallan, saattavat unelmat karata tavoittamattomiin. Mietimme liian usein epäonnistumista ja epäonnistuminen koetaan kielteiseksi asiaksi rohkeuden ja yrittämisen sijaan.

Kun nämä epäkohdat alkoivat ottaa mielestäni liikaa valtaa, menin ajassa taaksepäin ja kuvittelin itseni määrätietoiseksi päiväkoti-ikäiseksi lapseksi, joka uskalsi sanoa ääneen omat unelmansa kaikille kyselijöille ja epäilijöille. Minulle oli aina selvää, että tulen jonain päivänä pelaamaan maajoukkueessa ja olympialaisissa. Unelma oli niin kirkas mielessäni, ettei kukaan olisi voinut ottaa sitä minulta pois.

Näiden ajatusten ansiosta aloin puhua itselleni hyvinkin myönteiseen sävyyn, ja löysin selviä syitä sille, minkä vuoksi leirin järjestäminen olisi hyvä ja menestyvä idea, jonka kautta voin tukea nuoria pelaajia heidän urallaan.

Kolmessa päivässä ei kenestäkään koulita pelaajaa, mutta siinä ajassa pystyy inspiroimaan yksittäistä pelaajaa eteenpäin ja kannustamaan tekemään töitä tavoitteiden ja unelmien eteen. Sen matkan kulkeminen kasvattaa meitä ihmisinä hurjasti, ja se palkitsee, vaikkei määränpää olisikaan aina se mielessä kuviteltu paikka. Minä päätin toteuttaa kiekkoleirin, ja nauttia sen tuomista haasteista ja siitä matkasta, mikä minua odotti.

Näin, että oli tärkeää keskittyä hidastamaan jäällä tapahtuvaa harjoittelua. Pienessä ryhmässä voi selittää asioita pelaajille ja auttaa heitä yksityiskohdissa, mikä on hyvin tärkeää tässä vauhdikkaassa lajissa, missä mennään liian usein äärirajoille. Kun annetaan mahdollisuus pysähtyä, miettiä ja harjoitella esimerkiksi teränkäyttöä rauhalliseen tahtiin yksi askel kerrallaan, on se paljon hyödyllisempää kuin täysvauhtinen harjoittelu väärällä tekniikalla.

Pelaajan itseluottamus kasvaa, kun asioissa edetään vasta sitten, kun he ovat siihen valmiita. Vielä, kun muistetaan, että jokainen pelaaja on ainutlaatuinen oppilas, joka oppii eri tavalla. Kaikki ansaitsevat mahdollisuuden oppimiseen, sillä jokaisen unelma on yhtä arvokas.

Mikä on sinun unelmasi?

» Lähetä palautetta toimitukselle