Ensin Evander Kane loukkasi NHL:ssä pahannäköisesti ranteensa ja muutama päivä myöhemmin Waltteri Merelä Karjala-turnauksessa. Molemmissa tilanteissa yhdistävinä tekijöinä olivat vastustajan luistimen viilto ja se, että kummallakaan ei ollut ranteissa viiltosuojia.
Leijonien ottelun kommentaattorina ollut Ismo Lehkonen peräänkuulutti viiltosuojien käyttöä ja samaa sanoi päävalmentaja Jukka Jalonen. Hän suositteli jopa erotuomareille suojien käyttöä.
Juniorisarjoissa näitä vakavia loukkaantumisia on tullut joka vuosi ja ihmetystä onkin herättänyt paljon, miksi rannesuojat eivät ole jo tulleet pakollisiksi.
Viime kaudella puolestaan Liigassa säikäytti KooKoo-puolustaja Saku Vesterisen vakava loukkaantuminen viillon takia.
− Tervehdimme ilolla kaikkia suojia, joilla pelaamisesta tehdään turvallisempaa. Kansainvälinen jääkiekkoliitto ei ole listannut viiltosuojia pakolliseksi, joten emme mekään ole sitä tehneet. Toki voimme antaa erilaisista asioista suosituksia, mutta emme ainakaan vielä ole lähteneet tässä asiassa siihen, toteaa Suomen jääkiekkoliiton kilpailupäällikkö Pirkka Antila.
Antila toteaa myös, että liiton mukaan alalla pitäisi olla enemmän kilpailua, että heidän päätöksensä ei toisi suoraan rahaa yhden yrityksen laariin.
Tällä hetkellä maailmassa on vain yksi yritys, joka on onnistunut kehittämään viiltosuojakankaan pitkän prosessin tuloksena. Kyseessä on suomalainen Orneule.
Suomessa osaamista viiltosuojien teossa
Jääkiekkoa koko ikänsä pelannut Toni Nieminen alkoi vuonna 2011 Jyväskylässä miettiä useiden kuulemiensa ranteiden viiltovammojen jälkeen viiltosuojien tekoa. Nieminen haki monista paikoista sopivaa kangasta, mutta mistään ei löytynyt.
– Otin yhteyttä Haltiin, jossa innostuttiin asiasta. Halti auttoi etsimään sopivaa kangasta, mutta heidänkään avulla ei sitä ei löytynyt, Nieminen kertoo.
Varsinaisia viiltosuojia on ollut vasta muutaman vuoden. Ennen "suojat" olivat enemmänkin tenniksen hikinauhojen tyyppisiä rannekkeita, jotka eivät suojanneet terien viilloilta lainkaan.
Käytössä on ollut myös kovin jäykkiä suojia, jotka ovat estäneet viillot, mutta pelattavuus on kärsinyt huomattavasti.
"alkuun he sanoivat, että kyseessä on mahdoton tehtävä."
Nieminen ei luovuttanut ja muutti strategiaansa: hän otti yhteyttä kankaiden valmistajiin.
– Orivedellä toimiva Orneule alkoi miettiä kankaan tekoa, vaikkakin alkuun he sanoivat, että kyseessä on mahdoton tehtävä.
Mahdotonta tehtävää kuitenkin alettiin yrittää ja kuinka ollakaan, kahdeksas prototyyppi oli onnistunut ja sellainen, joka täytti laatuvaatimukset. Kankaalle annettiin nimi cutlon.
Niinpä suojia alettiin valmistaa ja kehitystyössä oli mukana useita kokeneita liigapelaajia. Viiltosuojan lisäksi suojiin tehtiin iskusuojat.
– Suojista saatiin täysin aiemmista poikkeavat eli varsin mukavat pitää ranteissa, ja ne eivät haitanneet yhtään pelaamista. Tuolloin elettiin vuotta 2016, ja sen jälkeen on tapahtunut paljon ennen kaikkea Pohjois-Amerikassa, Nieminen kertoo.
Nykyään Orneule toimittaa kangasta Niemisen omistamalle Cutlon-yritykselle, joka valmistaa siitä viiltosuojatuotteita.
Warroad yhteistyökumppanina
Suomessa myynnin hidasteena oli se, että viiltosuojat eivät olleet pakollisia, joten niitä ostettiin harvakseltaan. Niemisen yritykselle myös mainostaminen oli kallista.
Coloradolainen vaatebrändi Warroad otti yllättäen yhteyttä, ja sopimukseen päästiin varsin nopeasti.
Warroad on tehnyt alusasuja jääkiekkoon, ja cutlonia laitettiin alusasuissa ranteisiin ja nilkkoihin. Warroadin keulakuvana esiintyy edelleen Washington Capitalsin hyökkääjä T.J. Oshie. Tämä oli tietysti Niemiselle kuin lottovoitto. Harrastetason pelaaja pääsi NHL:ään mutta ei pelaamalla, vaan kehittämänsä kankaan avulla.
Nykyään moni tähtipelaaja käyttää cutlonia. Heistä mainittakoon muun muassa Oshien lisäksi Devon Toews, Blake Wheeler, Kevin Fiala ja John Carlson.
Suomessa useampi pelaaja käyttää Cutlonin viiltosuojia. Liigassa KooKoo, Pelicans ja JYP käyttävät niitä kokonaisuudessaan.
Merelän loukkaantumisen jälkeen Nieminen kertoi Cutlonin saamien yhteydenottojen lisääntyneen merkittävästi.
– Odotan mielenkiinnolla, kuinka Jääkiekkoliitto reagoi viiltovammojen vakavuuteen, Nieminen tuumaa.