Nuorten MM-kisojen A-lohkossa kärkitaistelu on pedattu isäntämaa Kanadan ja Suomen välille. Sveitsin, Slovakian ja Saksan tehtävänä on puolestaan kamppailla kahdesta muusta pudotuspelipaikasta.
Tässä artikkelissa käydään läpi ensin kunkin joukkueen asetelmat, jonka jälkeen käydään dialogi lohkon voimasuhteista.
Kanada – kisaisäntä puolustaa mestaruutta
Kanadalla on tuttuun tapaan erittäin nimivahva joukkue, vaikka viime varaustilaisuuden ykkösnimi Alexis Lafrenière puuttuu joukkueen vahvuudesta. Kirkkaimman tähden tittelin vie Kirby Dach, jolla on vyöllään jo 64 NHL-ottelua Chicago Blackhawksin riveissä.
Joukkueessa on kuusi viime vuoden joukkueesta palaavaa pelaajaa, joista Dachin lisäksi esimerkiksi Bowen Byramille on helppo ennakoida keskeistä roolia. Puolustuksen kiekollinen moottori kantaa isoa vastuuta ollen joukkueen varakapteeni.
Kisaisäntä lähtee puolustamaan maailmanmestaruuttaan uuden päävalmentajan komennossa. André Tourignylle kisat ovat ensimmäiset päävalmentajan roolissa, mutta alle 20-vuotiaiden MM-kisoista vyöltä löytyy neljät kisat apuvalmentajana. Mies on nähty apuvalmentajana myös Colorado Avalanchen ja Ottawa Senatorsin NHL-joukkueissa.
Kanadan joukkueella on takana pitkä leiritys, jossa myös korona pääsi jylläämään. Joukkueen yhteishenkeä ja peliä on kuitenkin pystytty hiomaan, sekä selvittämään arvokisapaikan arvoiset nimet. Yksi poispudonnut mielenkiintoinen nimi oli Shane Wright, joka tällä hetkellä kamppailee Brad Lambertin kanssa ykkösvarauksen tittelistä vuoden 2022 NHL:n varaustilaisuudessa. Heidän kohtaamisiaan saadaan siis toistaiseksi odottaa.
Kisaisännän rasti on vaahteralehtipaidoille tuttu, sillä kyseessä on 2000-luvun yhdeksännet kotikisat. Seitsemän kertaa joukkue on ollut mitaleilla ja jäänyt vain yhden kerran mitalipelien ulkopuolelle. Tuo nähtiin vuonna 2019, kun Suomi hiljensi täyden Vancouverin Rogers Arenan puolivälieräottelussa.
Suomi – paluu Meidän peliin
Nuoret Leijonat lähtee kisoihin uudessa valmennuksessa, kun Antti Pennanen nousee penkin taakse. HPK:n Suomen mestaruudesta muistettava Pennanen on kasannut itselleen joukkueen, josta kohu ei jäänyt syntymättä, kun Aatu Räty ja Patrik Puistola jäivät joukkueen ulkopuolelle.
Joukkue onkin melko tasainen ja roolitus korostuu voimakkaasti. Anton Lundell ja Ville Heinola luovat kivijalan hyökkäys- ja puolustusosastoille, kun taas maalivahtitilanne on ennakkoon melko auki.
Suomella on mukana kuusi viime MM-kisoissa pelannutta pelaajaa. Tuolloin Suomi tuli neljänneksi, vaikka tunnollinen viisikkopeli loisti poissaolollaan. Tähän Pennanen on varmasti halunnut valinnoillaan vaikuttaa, sillä päästä päähän kohkattavalla jääkiekolla Suomi ei kisoissa pärjää.
Sveitsi – aina valmis yllättämään
Sveitsi tuo tämän vuoden kisoihin viisi viime vuodelta tuttua pelaajaa. Tuolloin Sveitsi ylsi puolivälieriin kaadettuaan muun muassa Suomen, mutta Venäjä osoittautui liian isoksi kannoksi kaskessa.
Muuttunut ryhmä on melko nuori ja pienikokoinen. Mielenkiintoisin nimi on hyökkääjä Simon Knak, joka iski viime vuoden kisojen viidessä ottelussa tehot 2+0. Tänä vuonna hän on pelannut Sveitsin pääsarjaa WHL:n ollessa tauolla.
Sveitsin joukkue on erittäin kevytrakenteinen ja luisteluvoimainen, kuten joukkueen kohdalla on totuttu. Uutena päävalmentajana joukkueeseen tulee Marco Bayer, joka on ollut kaksi edellistä kautta Lagnaun urheilupuolen palkkalistoilla. Mies liittyi samalla myös Sveitsin A-maajoukkueen valmennusryhmään.
Voimakkaasta vaihtuvuudesta kärsineelle joukkueelle on vaikea iskeä isoja odotuksia. Välieräpaikasta haastaminen on kuitenkin mahdollista.
Slovakia – katseet nuoriso-osastoon
Slovakia pyrkii perinteisesti hyvin fyysiseen ja tiukkaan puolustuspeliin. Hyökkäyksissä pääpaino on vastahyökkäyksissä, jotka lähtevät keskialueelta nopeasti.
Myös tämän kauden pelaajamateriaali tukee tätä mielikuvaa. Mukana on paljon isoja, kamppailuvalmiita pelaajia, joilta löytyy myös kokemusta miesten peleistä. Miesten peleissä on meritoitunut myös kaksi kolmesta vuonna 2004 syntyneestä pelaajasta, joita ei pelaa yhdenkään muun lohkon joukkueen riveissä.
Filip Mešár on napannut ison roolin Slovakian pääsarjan ykkösenä olevan Popradin riveistä, kun taas Šimon Nemec vakiinnutti paikkansa Nitran pakkikuusikkoon. Kolmas 2004 syntynyt pelaaja on joillekin suomalaisseuraajille tuttu, sillä hän on TPS:n A-nuorten joukkueessa pelaava hyökkääjä Juraj Slafkovsky.
Slovakian joukkueessa on myös TPS:n A-nuoria edustava ja lokakuussa NHL-varauksen saanut Samuel Knazko, joka on luutinut turkulaispuolustuksessa 22 peliä tehoin 4+9.
Slovakialla on lohkoon lähdettäessä kokemusetu puolellaan. Joukkueen riveissä on muutamasta nuorukaisesta huolimatta peräti kahdeksan pelaajaa, joilla on aiempaa kokemusta nuorten MM-kisoista. Viimeisimpänä lukkona on maalivahti Samuel Hlavaj, jolle kyseessä on jo kolmannet tämän ikäluokan MM-kisat.
Saksa – korona kuritti, pelastaako Stützle?
Saksa piti paikkansa nuorten MM-kisojen pääsarjatasolla karsintojen kautta, kun Kazakstan joutui nöyrtymään. Viime vuoden joukkueeseen verrattuna menestystoiveet ovat jääneet huomattavasti kapeammille harteille, eikä joukkueessa jyllännyt korona helpottanut valmistautumista.
Tim Stützle on odotetusti Saksan ykkösnimi. Ykköstähti on kuitenkin kärsinyt loukkaantumisesta kisojen alla, joten parhaan iskukyvyn löytäminen voi ottaa aikaa. Vierelleen hän saa viime vuoden tutkaparinsa John-Jason Peterkan, mutta ketjun kolmas lenkki Lukas Reichel ei ole tänä vuonna mukana.
Pakistossa iso menetys oli Moritz Seiderin ilmoitus, ettei hän ole käytettävissä näissä kisoissa. Viime kisoissa Saksan kapteenina toiminut puolustaja jättää ison loven alakertaan. Potentiaalinen ykkösnimi on 18-vuotias Maximilian Glötzl, jota pidetään seuraavana saksalaisen puolustajatehtaan kärkilupauksena.
Saksan rooliksi A-lohkossa jäänee kiusanteko muille. Koronan kurittamaksi tuleminen ja kärkipelaajien pelikuntoon liittyvät kysymysmerkit nostavat ainakin Slovakian ennakkokaavailuissa edelle.
Kuka vie lohkovoiton, kuka jää rannalle ruikuttamaan?
Riku Isokoski: A-lohkossa lähtöasetelmat ovat melkoisen selvät. Kanada ja Suomi tappelevat lohkovoitosta ja loput kahdesta muusta pudotuspelipaikasta. Suurin jännitys kehkeytyy todennäköisesti Suomen ja Kanadan väliseen lohkon päätöspeliin. Miten arvioisit näiden kahden suosikin voimasuhteita?
Jere Korkalainen: Molemmille on löydettävissä omat selvät etunsa. Siinä missä Kanada jyrää vuodesta toiseen paperilla käytännössä kenet tahansa, on suomalaispelaajien pelituntuma selvästi parempi.
Suomi on perinteisesti menestynyt melko heikosti alkulohkon kärkipeleissä. Ottelut tulevat melko nopeasti vastaan ja pitkin turnausta peliään kehittävä joukkue ei ole saanut kaikkia askelmerkkejä kohdalleen. Saako Antti Pennanen hiottua peliprosessiaan haluttuun muottiin? Näen, että muutaman ottelun kokemus alle on pelitavallisessa mielessä isompi etu Suomelle kuin Kanadalle, jos ajatellaan huippuottelun ajankohtaa lohkon päätöspelinä.
Perinteisesti Kanadaa vastaan puolustus- ja maalivahtipelaaminen nousevat isoon rooliin. Näetkö, että Suomen vahtikolmikko, kuka pelissä pelaakaan, vastaa kisaisännän asettamaan haasteeseen?
Isokoski: On myös huomioitava, että Kanadan maalivahtiosasto ei kuulu turnauksen kärkikastiin, se on jopa keskinkertainen. Suomen puolella lähtöasetelmat maalilla ovat tasaiset ja uskon, että kolmikosta yksi nousee ylitse muiden kolmen ensimmäisen pelin aikana. Tässä suhteessa en näkisi Suomen olevan niinkään alakynnessä.
Suuremmaksi arvoitukseksi näen Suomen kyvyn vastata Kanadan kovuuteen. Jos Suomi ei pysty olemaan tarpeeksi "v-mäinen", noutaja tulee valmistautumisen ja pelitavan eduista huolimatta.
Korkalainen: Itse en näe kettumaisuuden puutetta Suomelle ongelmana. Joukkue vaikuttaa nimilistan perusteella vahvasti roolitetulta, ja vastuunkantajia niin tuloksentekoon, tunnolliseen puolustamiseen kuin vastustajan hämmentämiseenkin riittää.
Nyt kuitenkin pulinat pois, kumpi vie lohkon nimiinsä?
Isokoski: Käännyn kuitenkin Kanadan puoleen. Normaalisti kanadalaiset saapuvat näihin kisoihin suoraan sarjapeleistä, mutta nyt alla on viikkojen harjoitusleiri. On kiehtovaa nähdä, millainen vaikutus tällä on. Lisäksi kapea kaukalo tuo edelleen kilpailuetua pohjoisamerikkalaisille näissä karkeloissa.
Korkalainen: Perustelusi ovat hyviä, mutta eivät vakuuta minua. Lohko menee Suomen nimiin ja Kanadassa julistetaan jo kansallinen hätätila. Kanadan kone yskähtelee alkulohkossa ja todellinen voima mitataan vasta pudotuspeleissä. Suomi tulee alkulohkoon valmiimpana.
Isokoski: Lohkon loput kolme maata eli Sveitsi, Slovakia ja Saksa lähtevät suhteellisen tasaisista lähtökohdista kisoihin. Käytännössä näiden maiden selviytyminen mitalipeleihin olisi todella iso yllätys.
Saksan osakkeita heikensi jouluaattoon asti pidennetty karanteeni, millä voi hyvinkin olla vaikutuksia peliesityksiin. Mitä muita mielenkiintoisia asioita näiden joukkueiden kohdalla nousee esiin?
Korkalainen: Iso mielenkiinto kohdistuu väistämättä Stützleen ja hänen pelikuntoonsa. Voitaneen sanoa, että hänen puuttumisensa olisi Saksalle vielä pahempi takaisku kuin jouluaattoon venynyt karanteeni. Saksan onneksi raportit kertovat, että mies on pelikunnossa ja valmis johtamaan maansa taisteluun paikasta neljän parhaan joukosta.
Slovakia on vuodesta toiseen melko omaleimainen, fyysistä peliä pelaava joukkue. Mielenkiintoa tuovat kolme 2004 syntynyttä pelaajaa, joiden kohdalla jännitetään, irtoaako paikka pelaavasta kokoonpanosta. Itse olisin valmis nostamaan nämä joukkueet neljän parhaan joukkoon jättäen Sveitsin jumbosijalle. Saammeko asiasta aikaiseksi erimielisyyttä?
Isokoski: Sijoittaisin kuitenkin Sveitsin pudotuspeleihin normaalia heikommasta nimilistasta huolimatta. Sveitsin maajoukkueille on muodostunut viimeisten vuosien aikana vahva peli-identiteetti ja valmennuspuoli on yleensä kunnossa.
Slovakian tilanne on yhä surullinen, mutta edellä mainitsemasi nuoret pelaajat luovat toivoa tulevaisuuteen. Sanoisin, että lopulta vastoinkäymisiä kokeneen Saksan tie tyssää lohkovaiheeseen.
Korkalainen: Saksan ja Sveitsin näen itsekin käyvän tiukimman kilpailun nelossijasta. Heidän välisensä ottelu voi nousta alkulohkon viihdepläjäykseksi, sillä molemmat haluavat pitää tempoa yllä, jolloin pelin tulee vivahteikkaita vaiheita. Pelaajien taitotaso ei välttämättä riitä vastaamaan pelin vaatimustasoon esimerkiksi puolustusvalmiuden kautta.