Jarno Koskiranta on koronasesongin siirtomarkkinoiden suurimpia kaloja.
Kuva © Mikko Pylkkö mikko.pylkko@jatkoaika.com

Tuhteja saaliita ja monta katiskaa vielä vesillä – Liigan siirtomarkkinat syynissä

Artikkeli
Miltä näyttävät Liiga-joukkueiden kokoonpanot kesähelteillä? Kuka on pitkän poikkeustilasesongin siirtomarkkinoiden onnistuja ja kenen ammukset ovat vielä piipussa?

Kevät ja kesä ovat olleet poikkeuksellista aikaa myös Liigan siirtomarkkinoilla. Kausi on kuitenkin alkamassa kutakuinkin normaalisti, joten joukkueita on kasattu tiiviisti. Jatkoajan toimitus katsastaa jokaisen liigaryhmän tilanteen.

HIFK:lla vähän liikehdintää

Lukumääräisesti HIFK:n kokoonpanossa ei ole tapahtunut suuria muutoksia, mutta lähtijät lukeutuivat Liigan laadukkaimpaan kastiin. Kahdesti MM-kisoissa pelannut Joonas Järvinen on edelleen ilman sopimusta, mutta urheilujohtaja Tobias Salmelainen naarasi Hämeenlinnasta alakerran uudeksi isännäksi Miro Karjalaisen.

Hyökkäyksestä poistui tehokas tutkapari Teemu Turunen - Otto Paajanen, joista ensin mainittu oli ajoittain Liigan dominoivin pelaaja. Eturivin pelaajista poistui myös Michael Keränen ja nuorista lupauksista Brad Lambert.

Vahvistuksia hyökkäykseen on tullut toistaiseksi vain jenkkihyökkääjä Alex Broadhurst sekä Mestiksen Kiekko-Pojista siirtynyt Miro Väänänen. Toisaalta HIFK reagoi Turusen todennäköiseen lähtöön jo kesken viime kauden hankkimalla riveihinsä Ville Leskisen 1+1-vuotisella sopimuksella.

Salmelainen kommentoi keväällä joukkueen tilannetta ja tuolloin urheilujohtaja kertoi yhden pelaajan olevan vielä hakusessa. Sen jälkeen riveihin on liittynyt Broadhurst, joten suuria peliliikkeitä helsinkiläisten kohdalla ei ole odotettavissa.

Kerhon kokoonpano vielä keskeneräinen

Edelleen hallitsevan mestarin suurin muutos oli luonnollisesti valmennuksen uusiutuminen. Antti Pennanen jätti joukkueen ja Matti Tiilikainen astui ruoriin rakentamaan HPK:n menestykselle jatkoa. Tiilikainen palasi juniorivalmennusvuosilta tuttuun seuraan Saksassa vietetyn menestyksekkään ajanjakson jälkeen. Seurassa otetaan uusi kausi vastaan maltillisesti, mutta voimasuhteiden valossa luvassa on toistaiseksi heikennystä. Joukkue ei ole urheilujohtaja Mika Toivolan antamien kommentien perusteella vielä läheskään valmis. 

Eniten paikkausta vaatii sentteriosasto, joka menetti kesän aikana ykköstykkinsä Cody Kunykin Kärppiin. Jo viime kauden aikana joukkueen jätti Niclas Lucenius, sekä loppukaudesta keskinkertaisesti hyökkäyksessä tuurannut Rob Bordson. Yksi markkinoilla olevista vapaista senttereistä on Toivolan vanha tuttu Mika Niemi, mutta Jatkoajan tietojen mukaan hänen ja HPK:n välillä ei ole toistaiseksi "virityksiä".

Puolustuksesta on lähtenyt 3-4 avauskuusikkoon kuulunutta nimeä, kun Petteri Nikkilä, Niklas Friman, Arto Laatikainen sekä Miro Karjalainen jättivät joukkueen. Myös ajoittain kolmosparissa pelannut Nico Nurmikanta poistui joukkueen takalinjoilta, joten tilalle tulleiden Ville Koistisen ja Eemeli Räsäsen lisäksi pakistoon tarvittaisiin vielä ainakin yksi hyvän liigatason puolustaja.

Laitahyökkääjissä tilanne on jopa parantunut kesän aikana. Philippe Cornet on selkeä menetys, mutta Jesse Mankinen ja sentterinäkin pärjäävä Harri Kainulainen ovat kohtalaisia lisäyksiä miehistöön, jossa Jere Innala, Markus Nenonen ja Valtteri Puustinen jatkavat kärkiniminä.

Maalivahtitilanteessa ollaan periaatteessa viime kevään tunnelmissa. Joona Voutilainen jatkaa ykkösenä, mutta markkinoilta haetaan varmasti kunnon haastajaa hänelle.

HIFK:n täytyy tulla toimeen ilman Joonas Järvistä, HPK puolestaan menetti Cody Kunykin Kärpille.
Kuva © Jari Mäki-Kuutti

Ilves jatkaa tutulla sapluunalla ilman muutamaa tärkeää maustetta

Joukkue jatkaa Jouko Myrrän komennuksessa, joten siltä osin laadun voi odottaa pysyvän korkeana. Toisaalta taktisesti pätevän Olli Salon menettäminen ulkomaille saattaa näkyä pelitavallisissa asioissa. Marko Ojasen tulo Tapparasta on paperilla hyvä siirto, sillä kirvesrinnat ovat menestyneet mainiosti Ojasen ollessa osana valmennustiimiä. Pasi Saarinen toisena apuvalmentajana ja Markus Korhonen maalivahtivalmentajana täydentävät valmennusportaan riittävän hyvin. 

Lukáš Dostálin menettäminen Pohjois-Amerikkaan tuo takaiskun maalivahtiosastolle, josta toipuminen ei nykyisillä miehillä ole kiveen kirjoitettu prosessi. Ville Kolppanen oli viime kaudella todella epävarma, mutta hänen uransa varrelle on mahtunut myös loisto-otteita, joten mahdollisesti hän onnistuu nostamaan tasoaan ja tilkitsee Ilveksen tolppien välin riittävällä varmuudella. Toisaalta nuori Eetu Mäkiniemi pelasi saamallaan vastuulla likimain yhtä hyvin kuin Dostál. 

Puolustus pysyy likipitäen samana kuin viime kaudella. Ainoastaan Lassi Thomson lähtee varmuudella tavoittelemaan NHL-unelmaa. Myös Oskari Laaksonen solmi tulokassopimuksen taalajäille, mutta hänen lähdöstään ei ole vielä täyttä varmuutta. Kalle Maalahti, Niko Peltola ja Aleksi Elorinne pitävät huolen siitä, että tupsukorvien takalinjoilta löytyy riittävä määrä kokemusta. Peltola oli viime kaudella joukkueen tehokkaimpia pelaajia ja Ilveksen kannalta olisi suotavaa, että tahtipuikko pysyisi hänen kädessään tulevalla sesongilla.

Uusi tulokas Santeri Airola on mielenkiintoinen lisä kokoonpanoon siinä valossa, että Tampereelta nimenomaan tästä päädystä pukukoppikäytävää on tullut hyviä peräpään miehiä viime vuosina. Jarkko Parikkakin on tulevalla kaudella jälleen vuoden kokeneempi.

Hyökkäys on kokenut isoimmat muutokset, sillä Ilves on menettänyt kaksi kärkisentteriään. Arttu Ruotsalaisen ja Robert Leinon korvaaminen on lähtökohtaisesti vaikeaa, jopa mahdotonta. Kokenut tšekkikeskushyökkääjä Ondřej Roman on kohtalaisen hyvistä tilastoistaan huolimatta arpakortti, mutta vastuuta hänelle on tiedossa. Arpalapun virkaa tässä vaiheessa toimittaa myös Joni Ikonen, jolla on lyhyen peliuransa aikana paljon loukkaantumisia.

Laituritilanne Ilveksessä on jotakuinkin muuttumaton: Eemeli Suomi ja Ville Meskanen miehittänevät ykkösketjua, Matias Maccelli ja Joona Ikonen kakkosvitjaa. Uusi tulija Taavi Vartiainen löytää paikkansa suurella todennäköisyydellä nelosketjusta, jossa hän on tehnyt itsensä tutuksi Pelicansissa. Merkittävimpinä vaa'ankielinä Ilveksen kannalta on mainitun Maccellin ja Eetu Päkkilän kehityssuunta. Maccellilla on mahdollisuus olla dominoiva pelaaja koko liigassa ja Päkkilästä voi tulla yli 20 maalin mies, mikäli hän saa riittävästi vastuuta.

Mikkelissä hyökkäyskalustossa isoimmat muutokset

Jukurit aloitti omat muutostyönsä jo keväällä, kun uusi päävalmentaja Marko Kauppinen otti vetovastuun tammikuussa. Uutena kasvona valmennusryhmään liittyi KooKoon A-nuoria valmentanut Jari Kauppila, jonka lisäksi ryhmässä jatkavat tutut Teemu Suokas ja Mika Tarvainen.

Pelaajiston osalta isoimmat muutokset mikkeliläisryhmään ovat tulleet hyökkäyspäähän, jossa voidaan puhua todellisesta suursiivouksesta. Joukkueesta poistui peräti yhdeksän hyökkääjää, kuten muun muassa joukkueen kapteenistoon kuuluneet Miika Roine ja Janne Ritamäki, ykköspistemies Vadim Pereskokov sekä Mika Partanen.

Mikkeliläishyökkäykseen on haettu nuorta voimaa ja potentiaalia, sillä uusista tulokkaista ainoastaan Anssi Löfmanilta ja Mikael Sahalta löytyy reilummin aiempaa liigakokemusta. Muut hyökkäyksen uudet vahvistukset ovat Pohjois-Amerikan yliopistosarjasta Suomeen palaava Teemu Pulkkinen, vahvaa jälkeä Mestiksessä tehnyt Otto Mäkinen, Tsekin pääsarjasta siirtyvä Simon Stransky sekä venäläismeksikolainen Kristian Afanasyev.

Löfmanille ja Stranskylle on kaavailtu roolia kärkiketjuissa, mutta muut tulokkaat täyttänevät pois lähteneiden Valtteri Hotakaisen, Joonas Kalliolan, Martins Dzierkalsin rooleja alemmissa ketjuissa. Muutoksilla on haettu selvästi lisää kiekollista taitoa hyökkäykseen, nuoret tulokkaat ovat osoittaneet pystyvänsä tekemään pisteitä alemmilla sarjatasoilla ja junioreissa.

Viime kesänä uusiksi mennyt puolustuskalusto on nyt säilynyt pitkälti samana, kun peräti seitsemän pelaajaa jatkaa joukkueessa. Lähtijälistalla ovat Samuli Piipponen, konkariosaston Antti Jaatinen ja Mikko Kuukka sekä jo kevätkauden SaiPassa lainalla pelannut Jimi Jalonen, joka teki jatkosopimuksen lappeenrantalaisryhmän kanssa.

Jakub Galvasin, Aleksandr Jakovenkon, Mikko Kokkosen ja Axel Rindellin myötä kiekollista taitoa mikkeliläispuolustuksessa piisaa, jonka lisäksi myös kiekollisesti taitavat Jaakko Haarti ja Samuel Kemppainen kilpailevat pelipaikasta liigaryhmässä. Puolustuksen uudet hankinnat Atte Mäkinen ja Santeri Salmela taas tuovat puolustusosaamisellaan vastapainoa kiekollisten pelaajien rinnalle.

Maalinsuulla Sami Rajaniemi kantaa myös tulevalla kaudella ison vastuun. Kakkosvahtina ollut Juhana Aho poistui joukkueesta ja tällä hetkellä Rajaniemen aisapariksi on tarjolla vahvasti A-nuorissa esiintynyt, joukkueen oma kasvatti Eetu Randelin.

Joukkueeseen etsitään edelleen vahvistuksia, erityisesti hyökkäyspään kärkirooleihin. Pereskokovin, Charlie Saraultin sekä alisuorittaneiden Roineen ja Partasen jättämiin aukkoihin kaivataan kokemusta ja ratkaisuvoimaa. Löfman, Stransky ja Jesper Piitulainen pystyvät tekemään tehoja, mutta laajuutta ratkaisuosastolle tarvitaan lisää. Puolustuksessa palikat ovat huomattavasti paremmin kasassa. Selvää tilausta on kuitenkin kokeneemmalle pelaajalle, jonka vahvuudet olisivat puolustuspäässä. 

Brad Lambert loikkasi JYPiin, Ilveksessä Matias Maccellin harteille ladataan kovia odotuksia.

JYP jatkaa nuorennusleikkauksen tiellä

Kauden päättymisen jälkeen JYPin pukukopin ovi on käynyt tiuhasti molempiin suuntiin. Jälleen kerran nuorentuneesta ryhmästä poistuivat Juha-Pekka Hytönen sekä Mikko Mäenpää. Puolustuksesta poistui myös kaksi muuta nimekästä pelaajaa, kun kapteeni Juuso Vainio sekä Julius Honka jättivät seuran. Liigan maalipörssin voittanut Julius Nättinen siirtyi Sveitsiin ja Petrus Palmu kyttää pelipaikkaa ulkomailta. 

Mielenkiintoisin vahvistus on Brad Lambert. Kohun saattelemana HIFK:sta poistunut Lambert saapui Jyväskylään isomman roolin perässä, mutta paikka Liiga-joukkueen kärkiketjuista ei ole kiveenhakattu. Lambert oli siirtyä JYPiin jo vuosi sitten, ja onkin mielenkiintoista nähdä, millaisia kehitysaskeleita huippulupaus ottaa.

JYP kotiutti myös kaksi omaa kasvattiaan Aleksi Salosen ja Mikko Salmion palattua Jyväskylään. Muut vahvistukset ovat kuvastaneet joukkueen nuorennusleikkausta erinomaisesti, kun kärkirooleihin kaavaillut Patrik Puistola ja Severi Lahtinen saapuivat vahvistamaan JYPiä. Myös Jokerien junioriputken läpikäyneet Joni Jurmo ja Samuel Helenius kyttäävät pelipaikkaa.

Koko kokenut kaarti ei ole vielä poistunut, sillä riveistä lyötyy yhä Liigan ikänestori Jani Tuppurainen. Hänen lisäkseen Jarkko Immonen, Mikko Kalteva ja Ossi Louhivaara luovat todella kokeneen kivijalan jyväskyläläisnippuun.

JYPin joukkue tuskin on valmis, mutta vahvistukset saattavat mennä kauden alun jälkeiseen aikaan. Maalivahtitandemin muodostavat Markus Ruusu ja Niko Parkkinen, joille halutaan antaa mahdollisuus näyttää osaamistaan. Kokenut maalivahti ei välttämättä olisi pahitteeksi.

Loppukesän mielenkiintoisimmat jyväskyläläisuutiset odotellaankin talouspuolelle. Viime vuosina rumia tappioita takonut taustayhtiö on kaukana haluamastaan vakaudesta ja uudet megatappiot toisivat jo todella tummia pilviä taivaalle.

KalPa ei hurjastele siirtomarkkinoilla

KalPa on ollut yksi kevään ja kesän hiljaisista. Kuopiolaisten riveistä poistui iso määrä kokeneita pelaajia. Hyökkääjistä Janne Keränen on rikkonut kuusi kertaa peräkkäin 15 maalin rajapyykin, Matti Järvinen tehtaili viime kaudella 40 pistettä ja Mikot Nuutinen ja Virtanen olivat jo kokeneita jyriä.

Puolustuksesta lähti erityisesti kokemusta, kun konkariosaston Jussi Timonen, Ryan Wilson ja Jesse Graham päättivät lähteä etsimään uusia haasteita. Varsinkin joukkueen tehokkaimman puolustajan Grahamin lähtö kirpaisee.

Toistaiseksi kuopiolaisten hankintalistalla ei ole ollut yhtään puolustajaa, joka profiililtaan pystyisi suoraan hyppäämään lähtijöiden saappaisiin. Jesper Mattila on lupaus, mutta kokemusta miesten peleistä ei vielä ole, sillä edelliset neljä kautta 22-vuotias pelimies vietti Yhdysvaltojen yliopistosarjassa Boston Collegen riveissä.

Boston Collegesta Mattilan vanavedessä saapuu myös Aapeli Räsänen, jonka yliopistourakka kesti vain kolme vuotta. Maaliahneelle hyökkääjälle on ainakin tonttia tarjolla. Hankintojen kokeneeseen kaartiin voi laskea Kärpissä pelanneen Miska Humalojan. Oulussa Humaloja jäi usein pieneen rooliin, mutta KalPassa hyökkääjä päässee näyttämään paremmin myös kiekollisia taitojaan.

KalPa oli viime kaudella nousemassa heikomman sesongin jälkeen takaisin pudotuspeleihin. Hankinnat eivät automaattisesti vahvista joukkuetta, mutta odotettavissa on myös sisäistä kasvua, sillä esimerkiksi Kim Nousiainen otti jo viime kauden lopulla kiekollisen ykköspuolustajan viittaa kannettavakseen. Myös ainakin leveyshankintoja on vielä odotettavissa.

KooKoo kärsi rajut menetykset

Menestys näkyi viime kauden yllättäjäjoukkue KooKoon siirtolistoilla. Kolme parasta pistemiestä, Kim Strömberg, Juha-Pekka Haataja ja Matt Caito, jättivät joukkueen. Strömberg ja Caito ovat jo löytäneet uudet työnantajat länsinaapurista, Haataja on edelleen ilman sopimusta. Heidän lisäkseen erityisesti Anrei Hakulinen ja Libor Sulak jättävät ammottavat aukot kouvolalaisten taitopuolelle.

Korvaavat pelaajat eivät ole profiililtaan samaa tasoa kuin lähtijät, mutta toisaalta esimerkiksi edelliskauden pörssikärki Strömberg otti jättimäisen loikan Jussi Ahokkaan alaisuudessa lähes kaksinkertaistaen vanhan piste-ennätyksensä. Pelillinen selkänoja KooKoossa on niin tukeva, että yllättäviä nousijoita saattaa löytyä suuremmassa roolissa.

Ahti Oksanen on meritoitunein saapuja. Viime kausi KHL-Jokereissa ei ollut jättimäinen menestys, mutta Oksasen potentiaaliset otteet SaiPassa ovat edelleen muistissa. Myöskään Aleksi Ainalin viime kausi ei ollut menestys, mutta kahdesti kolmenkymmenen pisteen rajapyykin rikkonut Ainali on yksi vaihtoehto ison läpimurron tekijäksi.

HIFK:sta siirtynyt Teemu Engberg ei ole ulosmitannut Liigassa pistepotentiaaliaan, mutta lyhyellä otannalla esimerkiksi kiekonhallintatilastot ovat puhuneet vahvasti Engbergin puolesta. Vähintäänkin hyviksi energiapelaajiksi ovat matkalla sekä Engberg että JYPistä saapunut Samuli Ratinen. Kumpikin on vielä uransa alkuvaiheissa ja kehitysloikat ovat mahdollisia.

Myös maalivahtiosasto menee kokonaan uusiksi Henrik Haukelandin lähdettyä Färjestadiin ja Niilo Halosen palatessa HIFK:n riveihin. Uusina maalivahteina KooKoo esittelee Victor Brättströmin. Ruotsalaisvahti tulee lainasopimuksella Detroit Red Wingsin organisaatiosta, jonka kanssa hän solmi sopimuksen keväällä. Brättströmin tutkaparina on Oskari Salminen.

Libor Sulak poistui KooKoosta, tällä kertaa tosin jäähyaition sijasta Oulun Kärppiin.
Kuva © Jarno Hietanen

Kärppien haaviin isoja kaloja, mutta kuka korvaa Kukkosen?

Cody Kunyk ja Libor Sulak olivat Liigan sisällä siirtyneistä pelaajista isoimpia saaliita, mutta toisaalta myös lähtijöiden lista on pitkä ja nimekäs. Pelillisesti merkittävimpiä poistujia olivat hyökkäyksestä KHL:ään siirtyneet Juho Lammikko ja Julius Junttila. Janne Pesonen ja Juhamatti Aaltonen edustavat myös korkean profiilin pelaajia, jotka jättivät joukkueen.

Mielenkiinto kohdistuu viime kaudella Kärppiin palanneeseen Jesse Puljujärveen. Mieliikö Puljujärvi takaisin rapakon taakse ja kokeeko hän olevansa kehittynyt pelaajana riittävästi, jotta paikka tulosketjuissa aukeaa? Koronan ja sopimuskuvioiden aiheuttamat kysymysmerkit jättävät oven auki myös Jatkolle Kärppien nutussa.

Kunyk nousi Liigan huippupelaajien joukkoon jo ensimmäisellä kaudellaan SaiPassa ja kehitys jatkui edelleen HPK:ssa. Aleksi Mustonen on jo vakaa pelaaja, joka voi oikeassa ympäristössä parannella 36 pisteen ennätystään, joka on kaudelta 2018-2019.

Puolustuksessa Jakub Krejcikin ja Lasse Kukkosen poistumiset jättävät ammottavat aukot pelilliselle ja henkiselle puolelle. Sulak pystyy paikkaamaan Krejcikin jättämän aukon, mutta Kukkosen lopettamisen jälkeistä johtajuusvajetta täytyy pystyä paikkaamaan koko joukkueen voimin.

Kanadan juniorisarjoista Suomeen palanneet Kasper Puutio ja Ville Ottavainen ovat mielenkiintoisia nimiä, mutta nuorukaiset pelaavat pääasiallisesti oululaisten nuorten joukkueissa ja täytemiehinä Liiga-ympyröissä.

Lukko korvaa lähtijät korkealla potentiaalilla

Lukko menetti kauden päätteeksi nipun kärkipelaajiaan. Hyökkäyksessä Justin Danforthin korvaaminen kuulostaa lähes mahdottomalta tehtävältä Liigan resursseilla, mutta tähtien poistuminen jättää tilaa uusien nimien nousulle. Suuret aukot jäävät hyökkäykseen myös Pathrik ja Ponthus Westerholmilta. Puolustuksesta katoavat näillä näkymin NHL-kaudesta riippuen Tarmo Reunanen ja Ville Heinola, eikä David Nemecekiä sovi unohtaa.

Urheilutoimenjohtaja Kalle Sahlstedt on saanut kuitenkin mielenkiintoisia pelimiehiä lähtijöiden tilalle. Kotimaisista pelaajista haaviin tarttui paikkansa tähtikastissa jo napannut Anrei Hakulinen ja useampi kotimaan kaukaloissa vähemmän tunnettu, mutta potentiaalinen nimi.

Vili Saarijärvi, Detroit Red Wingsin kolmannen kierroksen varaus kesältä 2015, haki läpimurtoa NHL:ään farmisarjoissa kolmen kauden ajan, mutta nyt on edessä paluu Suomeen ensimmäistä kertaa sitten A-nuorissa vietetyn kauden 2013-2014. Hän on liukasliikkeinen ja kiekollisesti lahjakas puolustaja, joka ei päässyt AHL:ssä ja ECHL:ssä ulosmittaamaan täyttä kapasiteettiaan. Liiga-tasolle kuitenkin loistava haku.

Myös Julius Mattila on pelannut viime vuodet tutkan alla Yhdysvaltojen yliopistosarjassa. Keskushyökkääjä oli viime kaudella maineikkaan Boston Collegen tehokkain pelaaja tasapistein Alex Newhookin kanssa.

Ulkomaalaispelaajista Daniel Audette pelasi neljä nousujohteista kautta AHL:ssä ja potentiaalista kertoo mahtuminen Kanadan alle 18-vuotiaiden MM-joukkueeseen keväällä 2014. Pavol Skalicky on puolestaan vasta 24-vuotiaana jo kokenut pelimies, jolla on tilillään kolmen aikuisten arvokisat Slovakian paidassa.

Kun raumalaisten runko itsessään pysyi hyvin kasassa, Lukon voi laskea yhdeksi kevään ja kesän onnistujista siirtomarkkinoilla. Takuuvarmaa paikkaajaa lähtijöiden tilalle ei ole, mutta jo tässä vaiheessa raumalaiset voi nostaa mustaksi hevoseksi - jopa suosikkien joukkoon.

Lahdessa suunta on vain ylöspäin

Varsin raskaan kauden jälkeen Pelicans hakee uutta nousua pudotuspelipaikoille. Raskaimmat menetykset tapahtuivat jo kauden aikana siirtorajalla, joten kauden jälkeiset menetykset ovat olleet vähäisiä. Lomautusten takia useimmilla pelaajilla olisi ollut oikeus irtisanoa sopimuksensa halutessaan, mutta tähän ei kukaan lopulta turvautunut.

Uutta ilmettä joukkueeseen tuo ensimmäisen miesten tason päävalmentajapestinsä aloittava Tommi Niemelä. U18-kultavalmentaja on seuralle tuttu, sillä hän on valmentanut Pelicansin junioreissa vuosikymmenen alkupuolella. Positiivisen kautta valmentava Niemelä on varmasti raikas tuulahdus lahtelaisten koppiin.

Joukkueen tärkein yksittäinen pelipaikka on lähtökohtaisesti kunnossa, kun MM-kisatason tšekkitorjuja Patrik Bartošák saapuu Lahteen. Tšekin liigassa ja AHL:ssa vakuuttavasti urallaan torjunut Bartošák pitäisi olla huippumaalivahti Liigaan. Atte Tolvanen ja Jasper Patrikainen täydentävät kolmikon.

Puolustuksen mielenkiintoisin nimi tulee Ruotsista, kun muutaman vuoden takainen NHL-lupaus Julius Bergman ottaa paikkansa pakistosta. Hyvin laukovan ja peliä lukevan ruotsalaisen tähtäimessä on kärkirooli ja läpimurto parin vaisumman kauden jälkeen. Puolustavampaan rooliin Pelicansiin palaavat tutut miehet Joonas Jalvanti sekä Alex Lindroos. Yhteensä sopimuksia on vasta kuusi, joten vahvistuksia on odotettavissa.

Myös hyökkäykseen on haettu uusvanhoja nimiä, kun Jukurien kapteenina useamman kauden toiminut Miika Roine palaa Lahteen. Vielä kovempi haku on Iikka Kangasniemi, joka jäi lahtelaisyleisön mieleen vuosilta 2016-2018. Lahdesta matka vei IFK:hon, ja viime kaudella heikkojen esitysten jälkeen Ruotsin Allsvenskaniin. Tutussa ympäristössä taituri voi tehdä jälleen tuhoa.

Myös tšekkisentteri Rudolf Červený on mielenkiintoinen nimi, mittavaa kokemusta on karttunut Tšekin liigasta sekä hieman KHL:sta ja SHL:stakin. Kärkiketjuihin olisi vielä tilaa, mutta omat nuoret pystynevät kantamaan isompaa roolia tarvittaessa viime vuoden kokemusten jälkeen.

Koskiranta nosti SaiPan kokoonpanon uudelle tasolle

Jos jätetään huomioimatta vain muutamissa otteluissa edustaneet pelaajat, SaiPan pukukopista on lähtenyt kauden päätyttyä kaksi maalivahtia, viisi puolustajaa sekä seitsemän hyökkääjää. Kenties suurin yksittäinen isku oli, kun maajoukkuerinkiin päättyneellä kaudella noussut Robin Salo siirtyi Ruotsiin Örebron riveihin.

Idän ihme mullistui myös maalin suulla, kun molemmat maalivahdit, Niclas Westerholm sekä Karolus Kaarlehto poistuivat. Vaikka kumpikaan maalivahdeista ei pystynyt kantamaan joukkuetta pudotuspeleihin asti, varsinkin Westerholmin kehityskäyrä vaikutti olevan mukavassa kulmassa kohti taivaita. Tilalle SaiPa hankki slovakialaisen Matěj Tomekin, jolle on luvassa runsaasti peliaikaa. Yhdysvaltain yliopistosarjoissakin piipahtanut Philadelphia Flyersin kolmannen kierroksen varaus vuodelta 2015 pelasi viime kaudella kotimaansa sarjassa HK Dukla Trencinin riveissä. Joukkue etsii vielä toista maalivahtia.

Viiden poistuneen puolustajan joukosta merkittävin nimi Salon jälkeen on David Bernhardt. Mainitun kaksikon lisäksi myös Erik Autio, Jere Seppälä sekä Jere Sneck lähtivät metsästämään menestystä uusista maisemista. Siirrot vaikuttavat pitkälti puolustuksen leveyteen, mutta heidän panoksensa pitäisi olla korvattavissa. Tähän mennessä joukkueen puolustukseen on tullut uutena pelaajana ainoastaan Ketterästä tuttu Joel Olkkonen.

SaiPan hyökkäyksestä lähti kauden päätteeksi Ville Kohon, Mikael Kurosen, Anssi Löfmanin sekä Teemu Ramstedtin kaltaisia kokeneita Liiga-jyriä. Lisäksi muualle siirtyneiden pelaajien joukossa olivat Emil Oksanen, John Persson sekä Justin Shugg. Löfmanin panos oli SaiPalle suurin, mutta joukkueen henkisen selkärangan Kohon poistuminen pukukopista saattaa tuoda mukanaan yllättäviä vaikutuksia.

Sen sijaan muiden lähteneiden hyökkääjien panos jäi enemmän tai vähemmän vajaaksi, vaikka Shugg esitteli ajoittain kelvollisia kiekollisia otteita. Poistuneiden konkareiden lista herättää kysymyksiä joukkueen rutiinin riittävyydestä ja johtajuuden määrästä. Nämä epäilyt on syytä jättää alustavasti vähemmälle huomiolle joukkueen hankittua ehdottomaksi kärkipelaajakseen Pietarin kirkkaissa valoissa parkkiintuneen Jarno Koskirannan.

33-vuotias Koskiranta on nähnyt ja voittanut eurooppalaisessa jääkiekossa niin paljon, että hänen leveille harteilleen voi asettaa suuren vastuun niin ali- kuin ylivoimapelaamisesta, aloitusvoitoista ja pisteiden teosta. Lisäksi joukkueen pukukoppiin astelee pelaaja, joka tietää edellytykset voittavalle jääkiekolle ja on valmis raatamaan joukkueen edun vuoksi.

Koskirannan vastuuta jakamaan hankittiin HPK:ssä mallikkaasti pelannut Filip Krivosik, joka alkaa olla valmis lopulliseen läpimurtoonsa Liiga-kentillä.  SaiPa on vahvistanut lisäksi keskikaistaansa Koskirannan lisäksi myös Mestiksessä loistaneella Jaakko Lantalla sekä Raumalta takaisin synnyinkaupunkiinsa palanneella Ville Petmanilla.

SaiPa on hankkimassa riveihinsä tiettävästi ainakin yhtä maalivahtia sekä lisävoimaa puolustukseensa. Lisävahvistuksille onkin tarvetta joukkueessa, joka kipuili viime kauden aikana päästettyjen maalien ja oman alueen puolustamisen kanssa. Tällä hetkellä joukkueella on sopimus käytännössä yhden maalivahdin, kuuden puolustajan sekä 15 hyökkääjän kanssa, mikä on selkeästi liian vähän kamppailussa pudotuspelipaikoista.

Joukkueelta voidaan siis odottaa hyvin perustein lisää pelaajasopimuksia. Tulee kuitenkin muistaa, että vallitseva pandemia on heikentänyt joukkueen mahdollisuuksia toimia siirtomarkkinoilla. Joukkue teki viime tilikaudella 300 000 euron edestä tappiota. Taloustilanteen takia on oletusarvoista, että SaiPan toimistolla seurataan tilannetta suurella maltilla ennen uusien sopimusten tekoa.

Jonne Virtanen palaa Liigaan, tällä kertaa tosin Sportin paidassa.
Kuva © Saana Hakala

Sport otti rakentamisessa riskejä

Sportin joukkueessa myllersi jo kesken viime kauden, joten joukkuetta ei voi vertailla puhtaasti kevään ja alkukesän siirtoja tuijotellen. Viime kauden tyhjennysmyynnin jälkeen urheilujohto pääsi aloittamaan kuitenkin verrattain puhtaalta pöydältä.

Isossa kuvassa rakentamista voisi luonnehtia high risk-high reward -tyyliseksi.
Stuart Percy on NHL:n ykköskierroksen varaus, jonka pelipaikan valloitusta häiritsivät loukkaantumiset. Parhaimmillaan Percyllä on eväät nousta Liigan johtavien puolustajien joukkoon.

Niclas Lucenius on pelannut läpi uransa ailahtelevasti. Toissa kaudella Lucenius korjasi uransa alamäkeä nousemalla LeKistä HPK:hon, jossa pelasi lähes pisteen ottelukeskiarvolla ja voitti Suomen mestaruuden. Viime kausi oli vaikeampi ja lopulta taiteilija siirtyi kesken kauden Saksaan.

Kaksinkertainen Ruotsin mestari Sebastian Stålberg on kiekollisesti kysymysmerkki. Menestysseura Frölundassa kuudella viime kaudella pelannut hyökkääjä on jäänyt alempien ketjujen rooliin. Vaasassa on tarjolla kuitenkin kiekollisempi rooli.

Patrik Karlkvist on mättänyt hurjia tehoja Allsvenskanissa, viime kaudella pistetahti oli kovempi kuin esimerkiksi HIFK:ssa vakuuttaneella Sebastian Dykillä, joten odotuksia kohdistuu myös Karlkvistiin.

Muita vaasalaisten hankintoja olivat Jonne Virtanen, Rasmus Reijola, Aleksi Mäkelä ja päävalmentaja Risto Dufvalle viime kaudelta Puolasta tuttu Marcin Kolusz.

Tapparalla isoja lähtijöitä, mutta myös tärkeitä paluumuuttajia

Jukka Rautakorpi siirtyi urheilujohtajaksi ja Jussi Tapola palasi päävalmentajan pestiin. Muutos on Tapparalle tuttu, mutta muutos tuo aina kysymysmerkkejä. Marko Ojasen lähtö valmennusryhmästä Ilveksen kelkkaan tuo myös oman mausteensa taktiseen puoleen. Toisaalta Tuomas Tuokkolan taktinen ymmärrys on kirvesrinnoille mainio vipuvarsi.

Viime kaudella Michael Garteig torjui välillä erittäin hyvin ja hän nappasi Christian Heljangolta ykkösmaalivahdin paikan. Kanadalainen lähti kuitenkin muihin maisemiin ja Heljanko jatkaa. Todennäköisesti nuorukainen joutuu tyytymään ensi kaudella selvään kakkosveskarin postiin, sillä Dominik Hrachovina palaa Tampereelle muutaman vuoden poissaolon jälkeen. Tšekkivahti on varmasti menestysnälkäinen.

Puolustus koki isoja muutoksia viime kauden jälkeen, kun Tuukka Mäntylä lopetti uransa, Veli-Matti Vittasmäki lähti KHL-jäille ja tykkikauden pelannut Valtteri Kemiläinen vaihtoi maisemaa. Loppukaudella edukseen esiintynyt Adam Polasek tuskin jatkaa Tampereella. Kun vakiokokoonpanon miehistä lähti vielä Alexander Ytterell, edessä on tuhti muutos oli.

Toistaiseksi Tappara on haalinut riveihinsä muun muassa tšekkiläisen Michal Moravcikin ja Pelicansista tulleen Santtu Kinnusen. Tällä hetkellä näyttää siltä, että kirvesrinnat turvautuvat siihen, että ainakin Toni Utunen ja Jere Rouhiainen onnistuvat vakiinnuttamaan paikkansa liigajäillä suorittavassa roolissa. Kokeneemmat Teemu Suhonen ja Ben Blood tuovat toivottua varmuutta peräpäähän.

Tärkeimmän vahvistuksen Tappara sai hyökkäyspäähänsä, sillä pitkäaikainen kapteeni Jukka Peltola palasi kotiin KHL:stä. Toisaalta joukkue menetti liudan tuloksentekijöitä, kun ykkössentteri Tyler Morley ja teholaiturit Niko Ojamäki ja Jere Karjalainen lähtivät. Myös alempien ketjujen ja aloitusten spesialisti Juhani Jasu siirtyi TPS:ään.

Tuloksenteosta vastaavat ensi kaudellakin tutut miehet Kristian Kuuselan ja Charles Bertrandin johdolla. Viime kaudella Tapparan ytimeen murtautuneiden Patrik Virran ja Anton Levtchin rooli korostunee entisestään. 

Ulkomaalaishankintana hyökkäykseen tuli Jiri Smejkal, joka on tehnyt muutaman viime kauden ajan kohtalaista tulosta Sparta Prahassa. Nähtäväksi jää, antaako päävalmentaja Tapola nuorille vastuuta. Nuorta potentiaalia piisaa Kristian Tanuksessa, Kasper Simontaipaleessa, Lassi Vanhatalossa ja Sami Moilasessa. Tasaisuutta kokoonpanoon tuovat Jarkko Malinen, Olavi Vauhkonen ja Otto Rauhala.

Dominik Hrachovina tilkitsee jälleen Kirvesrintojen veräjää.
Kuva © Saana Hakala

Turussa puhaltavat taas uudet tuulet

TPS:n valmennusosastolla päävastuun kantaa yhden vuoden sopimuksella Raimo Helminen. Muita uusia valmentajia ovat fysiikkavalmentaja Risto Rosendahl, videovalmentaja Janne Hietaniemi sekä Fredrik Norrenan tilalle hankittu meritoitunut maalivahtivalmentaja Ari Moisanen.

Turkulaisten maalivahtiosasto näyttää paperilla jopa viime kautta vahvemmalta. Rasmus Tirrosen aisapariksi Artukaisiin hankittiin KHL:n Salavat Julajev Ufasta 25-vuotias Andrei Karejev, jonka hankinta ilahdutti erityisesti maalivahtivalmentaja Moisasta. Karejevin vastuu KHL:ssä jäi viime vuosina vähäiselle, sillä päävastuuta Ufan maalissa kantaa Euroopan parhaimpiin maalivahteihin lukeutuva Juha Metsola.

Viime kauden pelaavasta pakistosta Jens Olsson, Joe Piskula, Aleksi Salonen ja lainasopimuksella pelannut Tony Sund eivät jatka mustavalkoisissa. Kokemusta alakertaan on hankittu Växjöstä Turkuun siirtyneellä Oliver Bohmilla ja Färjestadin Johan Ivarssonilla. Erityisesti Ivarsson on tunnettu kovasta fyysisestä pelistään SHL-kaukaloissa.

OHL:stä takaisin kasvattajaseuraansa palanneelle Ruben Rafkinille ja joukkueen nuorille tähdille Aleksi Anttalaiselle ja Eemil Virolle on luvassa näillä näkymin paljon vastuuta. Tärkeintä seuralle oli kuitenkin saada kiinnitettyä tehopuolustaja Henrik Larsson vielä vuodeksi Turkuun.

Joukkueen hyökkäys on myös kokenut merkittäviä muutoksia. Viime kauden pelaavasta kokoonpanosta Topi Nättinen ja Oskari Lehtinen eivät jatka pelejään Turussa. Lisäksi monivuotiset hyökkääjät Elias Karvonen, Teemu Väyrynen ja Zach Budish siirtyivät muualle. Hyökkääjätaituri Ilari Filppulalla ei ole tässä vaiheessa voimassa olevaa sopimusta.

TPS on reagoinut muutoksiin hankkimalla paikkaajiksi viisi mielenkiintoista hyökkääjää. Yhden vuoden sopimuksella Turkuun saapunut Ruslan Ishakov on New York Islandersin toisen kierroksen varaus muutaman kesän takaa. Timur Ibragimov siirtyy Artukaisiin vuoden lainasopimuksella Pietarin SKA:n farmiseura SKA-Nevasta ja tuorein hankinta Joshua Kestner ECHL-Liigasta.

Lisää ulkomaalaisväriä on luvassa tällä viikolla. Hyökkäystä vahvistettiin myös Liigan luotettavimpiin keskushyökkääjiin kuuluvalla Juhani Jasulla sekä Ässissä viime kaudella lainasopimuksella kiekkoilleella Topias Haapasella.

TPS-paitaan on siirtynyt monta mielenkiintoista pelaajaa ja penkin takana ohjeita jakaa uusi valmennusryhmä. Hankinnat vaikuttavat potentiaalisilta ja joukkueen sisällä vallitsee tiukka kamppailu pelipaikoista. 

Onko hiljaisempaa kuin Ässät siirtomarkkinoilla?

Porissa lanseerattiin korona-aikana lanseerattiin hankintakielto, joka varmasti osaltaan auttoi mairittelevassa taloudellisessa tuloksessa. Hankintakielto kumoutui, mutta tilanne ei juuri muuttunut. Spekulaatioita esiintyy silloin tällöin, mutta Ässien siirtomarkkinoilla pitämässä metelissä voisi huoletta vaikka nukuttaa jälkikasvua päiväunille.

Tarve hankinnoille on ilmeinen. Jyri Marttisen ja Tommi Taimen sopimusten päättymisen jälkeen puolustuksessa olisi käyttöä todelliselle suunnannäyttäjälle. Vaikka listalla on seitsemän nimeä, on hankala nimetä varsinaista ykköspakkia. Keski-iän ei tarvitse lähennellä 40 vuotta, mutta voi miettiä, onko puolustus liian kokematon, jos 26-vuotias Olli Vainio on sen vanhin jäsen.

Helpompaa ei ole porilaisjoukkueen rakentaminen muillakaan pelipaikoilla. Maalivahtiosastolla Ässillä on kiinnitettynä vasta Sami Aittokallio, eikä hänen pelikuntonsa varaan voi rakentaa kaikkea sillä sektorilla. Jussi Rynnäksen pelaaminen Ässissä on ollut yksi liigahistorian pisimmistä projekteista, eikä juuri mikään viittaa siihen, että se valmistuisi tulevana syksynä.

Peter Tiivola on ässäkausiensa aikana ollut patapaitojen kärkiketjujen sentteri. Silti voi kysyä, kuuluuko Ässien lähteä uuteen kauteen Tiivola ykkössentterinään. Tarjolla on ollut muun muassa Mika Niemi, joka vuonna 2013 voitti Suomen mestaruuden Ässien ykkössentterinä. Vaikka Niemen ura ei ole ollut yhtä voittokulkua sen jälkeen, Porissa hän on uskottava vaihtoehto kyseiseen virkaan edelleen.

Hyökkäyksen ehdottomasti kiinnostavin kysymys on, miten kävi Tyson ja Tylor Spinkin Saksan-valloitukselle poikkeustilanteen takia. Satakunnan Kansan mukaan kehitysjohtaja Tommi Kerttula on ollut kanadalaiskaksosiin yhteydessä, eikä silloin vaihdettu lomakuvia. Veljekset olisivat vastaus moneen kysymykseen edelleen.

Korjaus tekstiin, 16.07.2020 kello 14:20: Garteigin kansalaisuus korjattiin kanadalaiseksi.

» Lähetä palautetta toimitukselle