Tasapelit saattavat palata Liigaan tämän kevään pudotuspeleissä − tilastokatsauksemme osoittaa sääntömuutoksen merkityksen

LIIGA / Artikkeli
SaiPa ja Ilves kamppailivat tasaisessa paras kolmesta -sarjassa keväällä 2019.
Kuva © Saana Hakala
Pudotuspelien jatkopaikkoja ei ole koskaan ratkaistu tasapelillä, mutta tänä keväänä sekin on Liigassa mahdollista. Selvitimme, miten uusi sääntö olisi vaikuttanut Liigan aiemmissa pudotuspelisarjoissa.

Tänä keväänä Liigan ensimmäisellä pudotuspelikierroksella kahden ottelun yhteismaalit ratkaisevat otteluparista jatkoon menevän joukkueen.

Uutta formaattia aiempiin ottelusarjoihin soveltaessa kannattaa muistaa, että aiemmat ottelusarjat eivät ole tulevien pelien kanssa suoraan vertailukelpoisia, sillä niissä joukkueet ovat aina pyrkineet voittamaan ottelun, eikä maalien kokonaismäärällä ollut merkitystä.

Lisäksi otteluiden järjestys vaihtuu nyt siten, että ensimmäinen ottelu pelataan huonommin runkosarjassa sijoittuneen kotikentällä, jolloin paremmin sijoittunut pääsee pelaamaan toisen ottelun mahdolliset jatkoerät kotikaukalossa.

Uudessa formaatissa voittaja siis ratkaistaan pelaamalla kaksi ottelua ja jatkoon menee enemmän maaleja tehnyt joukkue. Yhteismaalien ollessa tasan pelataan toisessa ottelussa varsinaisen peliajan jälkeen jatkoeriä, kunnes voittaja on selvillä. 

Suuressa osassa Liigassa historian pelatuista paras kolmesta -sarjoista voittaja ei olisi vaihtunut, vaikka se olisi päätetty kahden ottelun yhteismaaleinkin. Muutamia poikkeuksia ja mahdollisia tasapelejäkin pelatuista sarjoista kuitenkin löytyy.

Mestaruuskin ratkottu kahdella voitolla

Liigassa on pelattu tähän asti yhteensä 62 paras kolmesta -sarjaa. Jääkiekon SM-sarjan vaihtuessa SM-liigaksi kaudeksi 1975−76 pelattiin ensimmäisissä pudotuspeleissä kaikki ottelusarjat tällä formaatilla. Heti seuraavina kausina välierissä ja finaaleissa siirryttiin pidempiin paras viidestä -sarjoihin.

Pronssiin vaadittiin yhä kaksi otteluvoittoa kevääseen 1986 asti ja sen jälkeen pronssimitalin voittaja on ratkaistu nykyiseen tapaan vain yhdessä ottelussa.

Keväinä 1981−84 ja 1989−92 runkosarjan sijoille 3−6 sijoittuneet joukkueet pelasivat keskenään puolivälierät, joiden voittajat kohtasivat välierissä runkosarjan kaksi parasta joukkuetta. Nuo puolivälierät pelattiin paras kolmesta -sarjoina, samaan tyyliin kuin kaudella 2003−04 alkaneet pudotuspelien ensimmäisen kierroksen ottelut on pelattu runkosarjan sijoille 7−10 päätyneiden joukkueiden välillä.

Liigan Paras kolmesta -sarjat
Kaudet Sarjat Ottelut Vuodet
Finaalit 1 1 2 1976
Pronssi 11 11 27 1976−86
Välierät 1 2 4 1976
Puolivälierät 8 16 38 1981−92
1. kierros 16 32 81 2004−
Yhteensä 31 62 152

Kotiottelulla aloittanut joukkue yleensä niskan päällä

62 ottelusarjasta yli puolessa on paremmuuden selvittämiseen tarvittu vain kaksi ottelua, 28 kertaa on pelattu kolmas ratkaiseva ottelu.

Paremmin runkosarjassa sijoittunut eli kotiottelulla sarjan aloittanut joukkue on voittanut 61 prosenttia sarjoista. 2000-luvulla pudotuspelien ensimmäisen kierroksen sarjoissa kotietu on auttanut 56-prosenttisesti.

Pelatuista otteluista kotijoukkue on voittanut 55 prosenttia eli 84 kotivoittoa. 12 kertaa sarja on edennyt pelkillä kotivoitoilla, jolloin paremmin runkosarjassa sijoittunut joukkue on voittanut sarjan 2−1. Seitsemässä ottelusarjassa on kaikissa kolmessa ottelussa tullut pelkkiä vierasvoittoja.

Paras kolmesta -sarjojen tulokset
Finaalit ja välierät Pronssi Puolivälierät 1. kierros Kaikki
2-0 3 3 6 10 22
2-1 0 5 3 8 16
1-2 0 0 3 9 12
0-2 0 3 4 5 12
Kotietu 100% 73% 56% 56% 61%

Kahden ottelun jälkeen maalit ovat olleet tasan kahdeksan kertaa

Kahdeksan aiemmin pelattua paras kolmesta -sarjaa on kahden ottelun jälkeen ollut varsinaisen peliajan yhteismaaleissa tasan. Neljästi on toisen ottelun jälkeen pelattu myös jatkoerät ja kolme kertaa jatkoerän voitti joukkue, joka myös meni jatkoon.

Keväällä 2019 SaiPan dramaattinen pitkää videotarkistusta vaatinut jatkoerämaali olisi kuitenkin vienyt lappeenrantalaiset puolivälieriin Ilveksen sijaan. Tämä siksi, koska molemmat ottelut päättyivät tasan varsinaisen peliajan jälkeen, mutta ensimmäisen ottelun jälkeen jatkoerää ei olisi nykysäännöillä pelattu.

KAHDEN ottelun jälkeen yhteismaalein tasatilanteessa olleet sarjat
1.ottelu 2. ottelu Maaliero 3. ottelu Tulos
1984 Pronssi Kärpät TPS 2−4 6−4 8−8 7−2 2−1
1992 Puolivälierä TPS HIFK 1−3 5−3 6−6 3−4 1−2
2006 1. kierros Blues JYP 3−4 2−1 5−5 3−2 JE 2−1
2007 1. kierros Lukko Ilves 3−2 1−2 4−4 2−5 1−2
2013 1. kierros HIFK SaiPa 2−3 JE 3−2 JE 4−4 5−2 2−1
2014 1. kierros Pelicans HIFK 1−0 JE 2−1 JE 1−1 2−0
2017 1. kierros Kärpät HIFK 3−4 JE 3−4 JE 6−6 0−2
2019 1. kierros Ilves SaiPa 3−2 JE 2−3 JE 4−4 4−2 2−1

Taulukossa maalieroon on laskettu vain varsinaisella peliajalla tehdyt maalit, ei jatkoerämaaleja.

Voittaja olisi vaihtunut 11 kertaa

Jos aiemmissa paras kolmesta -ottelusarjoissa voitto olisi jaettu kahden ottelun yhteismaaleilla, voittajajoukkue olisi muuttunut 11 kertaa.

Vuoden 1979 pronssisarjan toisessa ottelussa HIFK löylytti TPS:ää peräti 10−2, mikä olisi riittänyt voittoon peräti seitsemän maalin erolla 14−7 kahden ottelun jälkeen. HIFK kuitenkin hävisi ratkaisevan kolmannen ottelun 3−2.

Keväällä 1990 JyP HT aloitti puolivälierät Tapparaa vastaan selvällä 7−1-voitolla, mutta hävisi seuraavat ottelut eikä päässyt jatkoon välieriin Ilvestä vastaan.

2013 Kärpät ja 2018 Pelicans olisivat voittaneet toisen ottelun jälkeen yhden maalin erolla, mutta tekivät "voittomaalin" tyhjään maaliin Lukon ja SaiPan yrittäessä ottelun voittoa ilman maalivahtia. Jos olisi pelattu yhteismaalisäännöllä, niin näissä ottelusarjoissa olisi todennäköisesti pelattu jatkoeriä.

Eri voittajaan kahden ottelun maalierolla päättyneet sarjat
1. ottelu 2. ottelu Maaliero 3. ottelu Tulos
1978 Pronssi TPS Ilves 7−6 2−4 9−10 8−1 2−1
1979 Pronssi TPS HIFK 5−4 2−10 7−14 3−2 2−1
1982 Puolivälierä Ässät Kärpät 5−4 JE 4−6 8−10 6−4 2−1
1990 Puolivälierä JyP HT Tappara 8−1 3−4 11−5 1−5 1−2
1991 Puolivälierä HPK HIFK 2−4 4−3 6−7 8−3 2−1
2004 1. kierros Tappara Blues 1−2 JE 4−1 5−2 0−2 1−2
2005 1. kierros JYP Tappara 6−4 0−1 6−5 0−4 1−2
2011 1. kierros Kärpät Blues 2−3 JE 5−3 7−5 1−2 JE 1−2
2012 1. kierros Blues Lukko 1−0 JE 0−2 0−2 6−3 2−1
2013 1. kierros Kärpät Lukko 4−5 4−2 8−7 2−3 JE 1−2
2018 1. kierros SaiPa Pelicans 4−2 0−3 4−5 3−2 JE 2−1

Tasapelien mahdollisuus palaa Liigaan

Tänä keväänä käyttöön tulevassa kahden ottelun formaatissa ottelut voivat siis jälleen päättyä myös tasan. Edellinen tasapeliin päättynyt liigaottelu nähtiin maaliskuussa 2004, kun Lukko ja JYP tasasivat pisteet jatkoajan jälkeenkin lukemin 3−3.

Päivitetty 8.4.2021 klo 19.26: Lisätty kevään 2019 Ilves−SaiPa-pudotuspelisarjaa koskeva huomio tekstiin.

» Lähetä palautetta toimitukselle