TAP - IFK
WPG - STL 3.30
SJS - VGK 5.00
CAR - WSH 2.00

Tappara-HPK: Valmennuksen kokemus ja kotitaika vastaan HPK:n nouseva käyrä

LIIGA / Artikkeli
Jukka Rautakorpi on monissa liemissä keitetty.
Kuva © Sirpa Pöyhönen - sirpa.poyhonen@jatkoaika.com
Tappara ja HPK kohtaavat kuudentoista vuoden tauon jälkeen pudotuspeleissä. Vaikka tämän kauden runkosarjan kohtaamiset menivätkin tasan, on Tappara ollut lähihistoriassa niskan päällä.

Liigan välierissä kohtaavat Tappara ja HPK. Edellisen kerran joukkueet kohtasivat pudotuspeleissä kuusitoista vuotta sitten välierässä. Tappara eteni sarjasta voitoin 3-2 finaaleihin ja aina mestaruuteen saakka. Tuolloinkin tamperelaisten penkin takana oli Jukka Rautakorpi.

HPK:n nykyinen päävalmentaja Antti Pennanen oli vasta pari vuotta aiemmin lopettanut aktiiviuransa pelattuaan juniorivuosiensa jälkeen yhden kauden divarikiekkoa Hyvinkään Ahmoissa.

Tämän kauden runkosarjassa joukkueet kohtasivat neljä kertaa. Joukkueet hoitivat kotiottelunsa ja täten voitot menivät tasan 2-2.

Puolivälierissä Tappara kaatoi Lukon suoraan neljässä ottelussa. TPS sitkui yhden voiton HPK:sta, mutta myös hämeenlinnalaisten esitys oli vakuuttava.

Miten käy välierissä? Aihetta ovat perkaamassa Tappara-toimituksen Eveliina Laine sekä Lauri Meriläinen Hämeenlinnasta.

HPK:lla kohteensa, joihin iskeä Tapparan muurissa

Meriläinen: Tappara vei puolivälieräsarjan Lukkoa vastaan puhtaasti 4-0, eikä se jätä juuri jossiteltavaa. Kaikki ottelut päättyivät kuitenkin vain maalin erolla. Näkyikö Tapparan pelaamisessa jotain, mikä jätti kysymysmerkkejä välieriä silmällä pitäen?

Laine: Yllättävän vähän, tiukoista otteluista huolimatta. Kokonaisuutena Tappara pelasi todella ehjän puolivälieräsarjan. Lukko pääsi myllyttämään vain hetkittäin, silloinkin lähinnä Tapparan oman puolustuspelaamisen hetkellisen sekoilun tai yli-innokkaan hyökkäämisen seurauksena.

Aiempaa hyökkäysvoittoisempi pelitapa onkin näkyvin ero Tapparan pelaamisessa aiempiin kausiin verrattuna ja se toki tarjoaa vastustajalle vastahyökkäysmahdollisuuksia, mutta nekin jäivät melko vähiin, sillä tappara osaa taitavasti mukauttaa pelaamistaan pelitilanteen mukaan.

Entä sitten HPK? TPS kaatui viidessä pelissä ja Kerho näytti enemmän ja vähemmän vievän sarjaa alusta loppuun?

Meriläinen: Paljon on ollut pärinää TPS:n heikkoudesta tuossa sarjassa, mutta HPK pelasi siinä myös likimain kauden parasta lätkäänsä ja oli kuskin pukilla alusta loppuun. TPS antoi Kerholle eväät pelata nopeammalla rytmillä, joten se hallitsi pelitapahtumia ilman, että olisi pitänyt turvautua hitaisiin lähtöihin yhtä usein kuin runkosarjassa. Mukautumista on siis tapahtunut myös HPK:n pelissä.

Tuleeko Tuukka Mäntylälle liian kiire HPK:n kanssa?
Kuva © Teemu Grönroos

Meriläinen: Silmiinpistävintä HPK:n pelaamisessa oli kuitenkin pitkät kulmarallit ja erityisesti se, miten ne lähtivät käyntiin. Hämeenlinnalaisten ajoitus hyökkäyspäähän heitetyissä kiekoissa oli ällistyttävän hyvällä tasolla. Oli kiekko lähetetty sitten kovaa ränniin tai nepattu ristikulmaan. Tapparan puolustus on toki rautainen, mutta väitän, että Teemu Suhosen tai Tuukka Mäntylän ollessa kentällä HPK:n mahdollisuudet maalintekoon kasvavat merkittävästi.

Laine: Se on ihan totta, että Tapparan puolustus joutuu varmasti kovaan testiin tässä sarjassa. Samaa odotettiin jo luisteluvoimaisena pidettyä Lukkoa vastaan, mutta raumalaiset eivät paria poikkeusta lukuun ottamatta onnistuneet vyöryttämään pitkiä hyökkäyksiä Tapparan puolustusalueella. Nyt taas odotettavissa on, että HPK pyrkii juuri tähän eli pitkiin hyökkäyksiin, mikä onkin oiva ase, sillä edellä mainitsemiesi pelaajien lisäksi myös Valtteri Kemiläinen tuppaa olemaan aivan liian usein pinteessä omalla puolustusalueella.

Olennaista on oikeastaan se, miten juuri Suhonen ja Kemiläinen selviytyvät kerhon pyörityksestä, sillä vaikka esim Suhonen on ollut parempi kuin Otso Rantakari, ovat hänenkin vahvuutensa hyökkäyspäässä. Entäs Kerhon alakerta, miten se kestää Arto Laatikaisen kolmen ottelun pelikiellon?

Meriläinen: Laatikaisen pelikielto on toki kolaus, sillä TPS:ää vastaan konkaripakki oli HPK:n alakerran parhaimmistoa. HPK saa myös kiittää 17-vuotiasta Kaapo Kakkoa, joka haastoi jatkuvasti ja pakotti Kerhon puolustajat miettimään järkevimpiä tapoja puolustaa.

Pennasen pelitavassa puolustuspelaamista lähestytään yhteistyön kautta. Yksipuolinen kiekollinen ruotsalaispeluri Jesper Lindgren on löytänyt sisäisen oman pään luutansa ja toisaalta puukätinen peruspakkipari Markus Niemeläinen-Miro Karjalainen ovat rakentaneet roiskimisen sijaan. Isoin vaikutus onkin se, että Laatikaisen ollessa sivussa Niclas Almarin minuutit nousevat ja HPK pelaa käytännössä kuudella puolustajalla, sillä Pennanen ei ole päästänyt slovakialaispakki Jan Brejcakia kentälle kuin korkeintaan kurkistamaan.

Emil Larmia on ollut vaikea ohittaa pudotuspeleissä.

Maalivahti vastaan maalivahti

Meriläinen: Tietysti viimeisenä lukkona HPK:lla on Emil Larmi, joka on jälleen keväällä löytänyt kovimman pelivireensä. Jos vertailuun otetaan joukkueiden ykköskassarit, on lienee selvää, että HPK vie pidemmän korren, mutta kuinka isolla erolla?

Laine: Mikäli Christian Heljanko jatkaa samalla tasolla kuin Lukko-sarjassa, on ero todella pieni tai sitä ei ole käytännössä ollenkaan. Heljanko ei ole huono maalivahti, mutta ailahtelevan runkosarjan jälkeen oli varmasti kaikille yllätys kuinka hyvin mies suoriutui uransa ensimmäisistä otteluistaan Liigan pudotuspeleissä. Etenkin toisessa ja kolmannessa osaottelussa Heljanko seisoi välillä päällään ja varmisti, ettei Lukko voita yhtäkään ottelua sarjassa. Nyt haaste on toki pykälää isompi Teemu Turusen ja kumppanien painaessa päälle ja jos ailahtelevaisuus nostaa päätään, niin luukulla nähtäneen kokenut Niklas Bäckström.

Töitä riittää kuitenkin myös toisessa päässä kenttää, sillä Kristian Kuuselan johdolla Tapparan hyökkäysosasto laittoi puolivälierissä välillä sellaisen rallin päälle, että kopin on tartuttava Larmillakin.

Tapparalla käsittämätön rekordi kotonaan

Meriläinen: Tapparasta puhuttaessa nousee kotietu tässä sarjassa aivan uusiin sfääreihin, sillä HPK:n edellinen voitto Tapparasta on Hakametsästä tammikuulta 2016. Siitä joukkueesta HPK:ssa pelaavat enää kapteeni Otto Paajanen ja puolustaja Petteri Nikkilä. HPK:ta valmensi tuolloin Pasi Arvonen, eli Pennaselta puuttuu vielä vierasvoitto Tapparasta.

Rautakorven aikana Tappara on vienyt kahden kauden aikana keskinäiset ottelut nimiinsä voitoin 5-2, joista HPK:n ensimmäinen voitto tuli joukkueiden tämän kauden ensimmäisestä kohtaamisesta voittomaalikilpailun jälkeen. Toisen voittonsa HPK otti runkosarjan viimeisessä kohtaamisessa, Tapparan jo varmistettua runkosarjan toisen sijansa.

Laine: Taktisella puolella eroa ei varmaan juuri ole, mutta kokemus on toki Rautakorven puolella. Hän on ollut näissä tilanteissa lukemattomia kertoja. Lisäksi hän on osoittautunut tällä kaudella kykenevänsä myös uusiutumaan, kun on muokannut Tapparan pelitapaa hyökkäysvoittoisemmaksi ja enemmän pelirohkeuteen perustuvaksi. Mielenkiintoinen pointti sekin, että viimeksi Kerhon ollessa finaalissa, oli hämeenlinnalaisten penkin takana juuri Rautakorpi.

Lopputulosveikkaukset:

Laine: Sarjasta tulee tasainen, mutta Tapparan kokemus sekä kentällä että penkin takana ja aiempaa raikkaampi peli-ilme kääntävät pienet marginaalit tamperelaisten eduksi. Tappara vie ottelusarjan voitoin 4-2.

Meriläinen: Kaikki paineet ovat Tapparalla ja HPK onnistuu karistamaan Hakametsän oranssihousuisen peikon harteiltaan. HPK finaaleihin otteluvoitoin 4-3.

» Lähetä palautetta toimitukselle