Top 5−laitahyökkääjät 2019-2020: Paluumuuttajat valloittavat paikat kirkkaimman kärjen takana

LIIGA / Artikkeli
Jesse Puljujärvi hakee vauhtia uralleen tutusta ja turvallisesta Kärpistä.
Kuva © Sirpa Pöyhönen - sirpa.poyhonen@jatkoaika.com

Jatkoajan Liiga-toimituksen päällikkö Sami Iilomo ja toimittaja Heikki Mannonen valitsivat vuorotellen mielestään viisi sarjan parasta laitahyökkääjää. Viime vuoden listauksessa kärkiviisikko piti loukkaantumisista kärsinyttä Lauri Korpikoskea lukuun ottamatta hyvin kutinsa. 

1. Kristian Kuusela, Tappara

Mannonen: Liigan legendalla on pudotuspeliottelut huomioiden jo yli 1000 liigaottelua. Kuusela on pelaaja, johon valmentaja voi luottaa kuin kiveen, sillä hän ei tee kentällä juurikaan virheitä. Varmuus, virheiden olemattomuus ja monipuolisuus yhdistettynä pelaajan peliaikaan ja rooliin tekevät hänestä koko Liigan parhaan laitahyökkääjän.

Aavistan maailmanmestaruuden vapauttaneen entisestään Kuuselan pelaamista, mikä saattaa tarkoittaa yli 60 pisteen kautta.

2. Jesse Puljujärvi, Kärpät

Iilomo: Olisin nostanut Puljujärven koko Liigan parhaaksi laituriksi. Toki Kuuselaan verrattuna suoritusvarmuus ei ole samalla tasolla, mutta Puljujärven kohdalla puhutaan kuitenkin pelaajasta, joka on pelannut kolmella viime kaudella NHL:ssä. Nyt tarjolla on paikka Kärppien eturivissä, suuremmassa kaukalossa ja kotimaan kamaralla. 

Lähtökohdat kaudelle ovat siis otolliset. Puljujärvi lähti Liigasta nousujohteisen kauden päätteeksi kolme vuotta sitten ja vaikea uskoa, että hyökkääjä palaisi Liigaan huonompana pelaajana. Myös otteet harjoituskaudella ovat näyttäneet, että odotusarvoille on katetta. Kärppien materiaali on niin laaja, että Puljujärven ympärille voi hakea useammalla eri variaatiolla toimivaa kokonaisuutta.

Suuri merkitys on silläkin, että NHL-kaukaloista poiketen Puljujärven uran edistäminen on valmennuksen papereissa suurella kirjailtuna.

3. Teemu Turunen, HIFK

Mannonen: Viime kauden yksi suurimpia yksittäisiä pelaajakehityksiä. Turunen on ennen kaikkea monipuolinen pelaaja, joka pystyy pelaamaan mitä tahansa roolia. Täksi kaudeksi monivuotinen valmentajasuhde katkesi Antti Pennasen kanssa ja stadin kirkkaat valot kutsuvat.

Turunen pelannee viime kausista tutun Otto Paajasen kanssa samassa ketjussa. Ketjun kolmanneksi lenkiksi on tarjolla Iikka Kangasniemeä tai esimerkiksi viime kaudella Södertäljessä 28 maalia laukonut Sebastian Dyk.

Turusella on kaikki mahdollisuudet kirkastaa viime kauden 54 pisteen tilasto 60 pisteen kaudeksi ja nousta maajoukkueen vakiokasvoksi.

4. Eero Elo, Lukko

Iilomo: 29-vuotiaana parhaassa peli-iässä oleva Rauman Lukon kasvatti palaa kotikonnuilleen jatkamaan seuran nousujohteista virettä. Elon kohdalla ei voi puhua edes varsinaisesti uran hiipumisesta, kun pistekeskiarvo Sveitsin NLA-liigassa on pysynyt kolmen viime kauden ajan suht samoissa lukemissa. 

Elo on yksi vahvimmista ehdokkaista koko Liigan maalipörssin voittajaksi. Viisi vuotta sitten Elo lähti Liigasta viimeisteltyään 26 osumaa ja sijoituttuaan maalipörssissä toiseksi. Lukon materiaalia katsottaessa tarjoilun voi odottaa pelaavan myös alkavalla kaudella, joten Elon onnistuminen tai epäonnistuminen voi antaa suuntaviivoja koko joukkueen pelaamiselle. 

5. Janne Pesonen, Kärpät

Mannonen: Maailmanmestarin paluu 11 vuoden tauon jälkeen takaisin kotiin Ouluun. Toissakauden SHL-mestari Växjön avainpelaajiin lukeutunut Pesonen on edelleen 37 vuoden iässä kansainvälisen tason pelaaja. 113 SHL-otteluun viimeistellyt 52 maalia 48 syöttöä kertovat oleellisen tiedon Pesosen nykyisestä iskukykyistä.

Moni oululainen muistaa vielä tarkasti Pesosen edellisen kauden Oulun Kärpissä, jolloin hän viimeisteli pudotuspelit huomioiden käsittämättömät 41 maalia ja 92 pistettä. Vastaavaa ilotulitusta tuskin on luvassa, mutta vanhemmillakin päivillä Pesonen on yksi Liigan vaarallisimpia maalintekijöitä ja valmis voittamaan koko Liigan pistepörssin. Pelaajan ehdoton vahvuus on myös se, että hän pystyy Jussi Jokisen tapaan pelaamaan myös keskushyökkääjän roolia.

Kommentit valinnoista kokonaisuutena: 

Iilomo: Juhamatti Aaltosen putoaminen listalta mietityttää. Aaltonen olisi voinut ohittaa Pesosen, mutta toisaalta Pesonen lienee tasaisempi suorittaja. Myös Tapparasta olisi voinut valita useammankin pelaajan, mutta tällä kertaa Kuusela on ainoa kirvesrinta. Myös Jesse Saarinen on yksi aliarvostettu taiteilijasielu. 

Kokonaisuutena pelkkien nimien listaaminen olisi loputon suo, joten tyydyn vain toteamaan, että Liigan heikkeneminen vuosi vuodelta on omanlaisensa myytti, sillä jokainen lähtijä jättää jollekin muulle pelaajalle paikan loistaa. Ja joka vuosi nousee uusia tähtiä liigataivaalle. 

Mannonen: Viiden parhaan pelaajan valitseminen on epäreilu prosessi. Valinnat määräytyivät huomioiden pelaajan kokonaisuus. Tästä syystä esimerkiksi Liigan taitavimpiin pelaajiin lukeutuvat Juhamatti Aaltonen ja Iikka Kangasniemi jäivät listan ulkopuolelle. Tuore maailmanmestari, maaliruisku Niko Ojamäki harmitti myös jättää listan ulkopuolelle. 

Eemeli Suomelta ja Lauri Korpikoskella voi odottaa myös kovaa kautta, jos molemmat ovat saaneet valmistautua kauteen terveenä. Entä miten monta maalia SaiPaan siirtynyt Tomas Zaborsky iskee tällä kaudella? Jesse Ylösen nimen listaaminen tälle listalle saattaa olla liian aikaista.

» Lähetä palautetta toimitukselle