Tampereen uusi areena on komea ilmestys keskustan vilinässä.
Kuva © Samuli Huikuri

Tältä näyttää Tampereen Kannen areenalla: kansainvälisen tason ympäristö tarjoaa hulppeat puitteet jääkiekolle ja muille tapahtumille

Artikkeli
Jatkoajan toimitus vieraili Tampereelle valmistuvalla Kannen areenalla. Uusi jääkiekon ja muiden tapahtumien näyttämö tarjoaa käyttäjilleen monenlaista koettavaa. Se toimii myös tulevien MM-kisojen pääpaikkana.

Tutustuminen Tampereen Kannen areenaan alkoi infotilaisuudella, jossa puhujina olivat legendaarinen jääkiekkopersoona ja pitkän uran kansainvälisessä jääkiekossa tehnyt Kalervo Kummola, jääkiekkoliiton pääsihteeri Heikki Hietanen sekä Tampereen kaupungin konsernijohtaja Juha Yli-Rajala. Myös koomikko ja tv-kasvo Simo Frangén oli menossa mukana.

− Areenalla käy viikottain kansainvälisiä ryhmiä tutustumassa. Varsinaisen tilasuunnittelun pääsemme aloittamaan (joulukuun alun) paikallispelien jälkeen. MM-kisoihin haettiin yhteensä 1,6 miljoonaa lippua ja ostajia oli yhteensä 300 000 eri henkilöä. Lippuja on myös tulossa myöhemmin lisää myyntiin, pohjisti pääsihteeri Hietanen.

Nimekkäät puhujat avasivat tilaisuuden.
Kuva © Samuli Huikuri

Myös monia arvokisoja urallaan järjestämässä ollut Kummola uskoo, että Tampere on kisajärjestäjänä hyvä. Onhan kaupunki tottunut hommaan ja sen koneisto on toimiva.

− Suomella ei ole vielä mitalin mitalia kotikisoista. Meillä on hyvä valmentaja, joka osaa homman. Puitteista ei menestys jää kiinni, arvostettu kiekkovaikuttaja totesi.

Tilaisuudessa kerrottiin myös MM-kisojen teemasta Making Miracles, joka kehottaa kaikkia tekemään pieniä ihmeitä arjessaan. Tätä sanomaa tukemaan lanseerattiin myös kisamaskotti Miracleo − hieman aiemmilta kotikisavuosilta tuunattu leijonahahmo.

− Tampere on 57 vuoden jälkeen taas kisojen pääisäntä, joten kaupunki on innoissaan. Hauskuus, yhteisöllisyys ja vastuullisuus sopivat arvoina niin kisoille kuin kaupungillekin. Haluamme, että yleisö pääsee kokemaan todellisen kiekkokaupungin. Onhan tämä kaupungin tapahtumahistoriassa omassa mittakaavassaan, Yli-Rajala sanoi.

Kisojen grafiikassa hyödynnetään revontuliteemaa.
Kuva © Samuli Huikuri

Avaustilaisuuden jälkeen puettiin asiaankuuluva turvavarustus ja lähdettiin kävelemään kohti muutaman sadan metrin päässä kohoavaa areenaa.

Uuden pyhätön ympärillä vallitsevat vielä työmaaolosuhteet, mutta nähtävissä oli, että tienoosta tulee valmistuessaan hulppea ja edustava näyttämö niin Liiga-kiekolle, muille tapahtumille kuin jääkiekon MM-kisoillekin ensi keväänä.

Tältä areena näyttää ulkoa päin.
Kuva © Samuli Huikuri

Tie areenan uumeniin kävi pelaajatunnelin kautta. Pääsimme aulaan, johon rakentuvat muun muassa haastattelualue mixed zone sekä pelaajien kulku hallin puolelle. Kurkistimme myös Ilveksen pukukoppiin, jossa joukkuetta odottavat avarat, monipuoliset ja siistit tilat.

Myös Tappara saa käyttöönsä vastaavanlaisen "kotipesän". Joukkueille taataan laajojen koppitilojen myötä mahdollisuus viettää ammattimaista arkea pitkiäkin päiviä. Kuvausmahdollisuutta pukukoppialueella ei ollut.

Käytävillä oli vielä ylimääräistä rakennustavaraa.
Kuva © Samuli Huikuri

Pukukoppikäytävältä tulimme aulaan, josta pääsi katsomoiden alatasolle sekä portaita pitkin hallin ylempiin kerroksiin. Jykevää portaikkoa reunusti lasiseinä, joka toi tilaan mahtipontista avaruutta.

Portaat olivat jo jämäkästi paikoillaan.
Kuva © Samuli Huikuri

Koska alakerran aulan on tarkoitus olla avoinna myös tapahtumien ulkopuolella, oli portaiden alapäässä lukulaitteita, joiden avulla tapahtumiin saapuvat voivat tarkistuttaa lippunsa ja näin saada kulkuoikeuden eteenpäin.

Leimaathan lippusi ennen yläkertaan siirtymistä?
Kuva © Samuli Huikuri

Kivuttuamme portaat toiseen kerrokseen oli aika kurkistaa katsomon ja itse areenan puolelle. Jo käytävillä aisti, että Tampereelle kohonnut areena täyttää kaikki kansainväliset standardit ja on puitteiltaan sellainen, jossa kelpaa järjestää huippuluokan tapahtumia.

Silmäys katsomoon vahvisti mielikuvat: areena todellakin on valtava. Onhan se valmiina Suomen suurin. Lehtereille mahtuu maksimissaan 13 400 silmäparia ja kapasiteettia voidaan muokata tilaisuudesta riippuen.

Oli aika kurkistaa sisään. Tältä näytti Ilveksen ja Tapparan uudessa kodissa 4. marraskuuta.
Kuva © Samuli Huikuri

Kuten nykyajan areenoihin kuuluu, VIP-aitiotilat sijaitsevat kahden katsomokerroksen välissä. Pääsimme myös vilkaisemaan yhteen aitioon ja se näytti juuri siltä, että sinne kelpaa tärkeiden ihmisten tulla viettämään tapahtumailtaa.

Katsomot eivät olleet kovin jyrkät ja allekirjoittaneille tulikin vertailukohdiksi mieleen esimerkiksi viime kevään Riika-areena, jonka penkkirivit olivat niin ikään melko loivat. Toisaalta vuoden 2018 MM-kisojen päänäyttämö Kölnissä edustaa jyrkempää tyyliä.

Katsomoissa riitti huputettuja penkkejä.
Kuva © Samuli Huikuri

VIP-aitiossa kelpaa seurailla tapahtumia. Tilat näyttivät viimeisen päälle suunnitelluilta, eikä puutteita ollut havaittavissa.

Areenalle tehdään marraskuun puolen välin tienoilla ensimmäinen jää ja sen kooksi tulee 28 kertaa 60 metriä. Jään vaihtaminen NHL-standardien mukaiseksi kestää hallityöntekijöiltä noin neljä päivää. Varsinaista jään kunnon testaamista ei päästä harjoittamaan juurikaan ennen MM-kisoja, sillä tapahtumia on vuodenvaihteessa ja alkukeväästä vielä sen verran harvakseltaan.

Aitiotasollakin vierailtiin.
Kuva © Samuli Huikuri

Kun loputkin katsomokerrokset ja käytävät oli silmäilty, oli aika suunnata alakertaan ja kohti harjoitushallia. Treenijää sijaitsee aivan pääareenan yhteydessä, joten esimerkiksi tulevissa MM-kisoissa harjoitukset voi vetää pelipaikoilla.

Sitten vielä hissillä alas ja silmäys harjoitushalliin.
Kuva © Samuli Huikuri

Kuten nimi Tampereen Kannen areena kertoo, koko kompleksi on rakennettu kannelle − rautatien päälle. Tampereen rautatieasemalle on areenalta vain muutaman sadan metrin matka.

MM-kisoja silmällä pitäen on esitteillä ajatus, että koko matka rautatieasemalta areenalle muutettaisi yleisön ja kisaturistien käyttöön. Liikennejärjestelyt tulevat joka tapauksessa muuttumaan nykyisestään. Ainakaan autoja ei areenan lähettyvillä tulla näkemään, vaan lähikadut ovat puhtaasti kävelijöiden käytössä.

Raiteet todellakin ovat lähellä areenaa.
Kuva © Samuli Huikuri

Tampereen Kannen areenalta on raideyhteyden myötä kätevä kulku myös MM-kisojen toiselle näyttämölle, Helsingin Hartwall Arenaan. KHL-seura Jokerien kotihalli sattuu sekin sijaitsemaan aivan radan vieressä, Pasilan aseman tuntumassa.

Tampereen tuore nähtävyys kasaa ympärilleen kokonaisen uuden kaupunginosan, sillä areenan vierelle kohoaa niin asuintaloja, hotelli kuin liike- ja ravintolatilojakin. Kyse siis ei ole todellakaan pelkästä jääkiekosta.

Tällaisessa ympäristössä Tampereen Kannen areena on.
Kuva © Samuli Huikuri

Ensimmäiset pelit Tampereen Kannen areenalla on tarkoitus pelata joulukuun alussa, kun paikallisvastustajat Tappara ja Ilves iskevät peräkkäisinä päivinä toisiaan vastaan. Kenties siihen mennessä areena tottelee myös jo jonkin yrityksen sponsoroimaa nimeä.

» Lähetä palautetta toimitukselle