Liigan historiassa on käytetty jokaista pelinumeroa välillä 1−98. Jatkoaika nimeää parhaan kutakin numeroa vakituisesti kantaneen pelaajan. Listausta laadittaessa on huomioitu kaikki pelipaikat, kansallisuudet ja vuosikymmenet.

Kriteereissä on korostettu pelaajan otteita kyseisellä pelinumerolla, minkä lisäksi pitempi ura pelinumeron kanssa on painotettu.

1 Ari-Pekka Siekkinen

JyP HT/JYP (1989−96, 2000−01), K-Espoo/Blues (1997−2000)
seurat ja kaudet, jolloin pelaaja käyttänyt kyseistä numeroa

JYP-kasvatti Ari-Pekka Siekkinen pelasi 15 vuoden liigaurastaan valtaosan jyväskyläläisseurassa, mukaan mahtui kolme kautta kestänyt keikka Kiekko-Espoon ja Bluesin riveissä. Lisäksi Siekkinen oli pari kautta ulkomailla. Liigassa kaksi hopeaa torjunut ja vuoden 1992 MM-kisoissa hopeaa kolmosvahtina ollut Siekkinen on Liigan kautta aikain kuudenneksi eniten pelannut maalivahti − aktiivitorjujista tosin Eero Kilpeläinen on vain yhden pelin perässä. JYP on jäädyttänyt Siekkisen pelinumeron.

Numerolla 1 pelanneista huomioitiin myös KalPa-kasvatti Pasi Kuivalainen, joka voitti urallaan Suomen mestaruuden Tapparassa vuonna 2003 ja maajoukkueessa kolmosvahtina ollessaan olympia- ja MM-hopeaa vuonna 1994.

2 Jari Grönstrand

Tappara (1982−86)

Puolustaja Jari Grönstrand ehti luutia Tapparan takalinjoilla ennen kuin Tappara jäädytti pelinumeron 2 Kalevi Nummisen kunniaksi vuonna 1996. Voitettuaan kasvattajaseurassaan kaksi Suomen mestaruutta 80-luvulla pelasi Grönstrand viisi kautta Pohjois-Amerikassa − NHL-pelejä kertyi 185 kappaletta.

Liigan aikana numerolla 2 pelanneista maininnan sai myös TPS-puolustaja Marko Kiprusoff, joka vaihtoi 2000-luvun liigakausilleen vanhan tutun numeron 7 kakkoseksi.

3 Timo Nummelin

TPS (1975−87)

Yli 20 vuotta pääsarjatasolla pelannut Timo Nummelin on viulunsoittotuuletuksineen todellinen TPS-legenda. Huikean pitkän uran varrelle mahtui liigamestaruus vuonna 1976 ja neljä hopeaa vuosina 1967, 1977, 1982 ja 1985. Pelinumero 3 roikkuu ansaitusti Turku-hallin katossa − tosin hänen poikansa ja oman sukupolvensa legenda Petteri Nummelin on pelannut samalla numerolla.

Tšekkipuolustaja Marek Židlický pelasi HIFK:ssa yhteensä 257 runkosarjapeliä ja voitti kausilla 2000−03 puolustajien pistepörssin kolmesti peräkkäin − kaudella 2000−01 hän voitti lisäksi puolustajien maalipörssin. HIFK-kausiensa jälkeen Židlický pelasi vielä mainion NHL-uran.

4 Arto Javanainen

Ässät (1975−84, 1985−87, 1990−94)

Puolustajana uransa aloittanut Arto Javanainen on Liigan kaikkien aikojen ylivoimaisesti paras maalintekijä: ero maalitilaston kakkoseen Vesa Viitakoskeen on peräti 166 osumaa. Kaikkien aikojen pistepörssissäkin ässäkasvatti on niukasti kakkosena Janne Ojasen jälkeen.

Javanaisen nimissä on myös yhden kauden maaliennätys 47 maalia kaudelta 1987−88. Kaikkiaan hän teki huimat 39 hattutemppua. Maalipörssin oikealta laukova hyökkääjä voitti viidesti ja pistepörssin kerran. Pelinumero 4 on itseoikeutetusti Ässissä jäädytetty.

5 Lasse Kukkonen

Kärpät (2013−)

Neljä Suomen mestaruutta, olympiahopea, kaksi olympiapronssia, MM-kulta, kaksi MM-hopeaa ja olympiapronssia − henkilökohtaisina palkintoina kahdesti valinta Liigan parhaaksi puolustajaksi, yksi puolustajien maalipörssin voitto ja kahdesti plus/miinus-tilaston voitto. Monivuotisen kärppäkapteenin Lasse Kukkosen meriittilista on häikäisevä. Uran päätyttyä pelinumeron jäädytys on selviö.

Pelinumeronsa on jo saanut jäädytetyksi maineikas HIFK-puolustaja Heikki Riihiranta, joka aloitti peliuransa SM-sarjassa, mutta ehti kolmen WHA-kauden jälkeen pelata kuusi kautta Liigaa. Tuloksena HIFK-kapteenille oli kaksi Suomen mestaruutta vuosina 1980 ja 1983.

6 Lasse Litma

Tappara (1975−86)

Puolustaja Lasse Litma ehti pelata jo SM-sarjassa kolme kautta, mutta kovimmat saavutukset osuivat kuitenkin vuonna 1986 päättyneelle liigauralle − saldo oli viisi mestaruutta ja kaksi hopeaa. Viimeiseksi jääneellä kaudellaan Litma toimi mestarijoukkueen kapteenina.

Kärppäkasvatti Ilkka Mikkolakin on oman sukupolvensa legendoja. I-divisioonasta alkaneen ammattilaisuransa aikana puolustaja voitti peräti kahdeksan mestaruutta, joista neljä jälkimmäistä tuli kasvattajaseuran riveissä. Neljä ensimmäistä Mikkola voitti peräkkäisinä kausina 1999−2002 − kolme ensimmäistä TPS:ssä ja neljännen Jokereissa. Kaudella 2004−05 Mikkola valittiin lisäksi Liigan parhaaksi puolustajaksi.

Koko pääsarjaura Ässissä ja kymmenellä kaudella joukkueen kapteenistossa: Pasi Peltonen ei saavuttanut urallaan juuri menestystä − hopeaa keväällä 2006 ja pronssia vuonna 1995 −, mutta hän oli Porissa arvostettu pelaaja ja omanlaisensa legenda.

Toinenkin Tappara-ikoni Pekka Saravo ansaitsee tulla mainituksi. Kaudella 2000−01 alkaneella urallaan hän edusti Liigassa vain Tapparaa ja toimi kolmella kaudella myös joukkueen kapteeni. 702 runkosarjaottelullaan Saravo on Janne Ojasen jälkeen toiseksi eniten Tapparan paidassa pelannut pelaaja.

7 Timo Jutila

Tappara (1980−84, 1985−88, 1992−96, 1997−99)

Jo 16-vuotiaana liigauransa aloittanut Timo Jutila on todellinen suomalaisen kiekon legenda. Kevään 1995 Globenin kultajuhlat ”juti-pumppuineen” on sinänsä ikoninen hetki, mutta sitä ennen Tappara-puolustaja oli jo voittanut viisi mestaruutta kasvattajaseurassaan sekä kertaalleen parhaan puolustajan palkinnon. Lisäksi Jutila on saanut pelinumeronsa roikkumaan Hakametsän hallin katosta.

8 Janne Ojanen

Tappara (1985−88, 1991−92, 1993−96, 1998−2010)

Myös numeron 8 on tehnyt tunnetuksi todellinen Tappara-legenda Ojanen, joka oli Jutilan tavoin voittamassa myös MM-kultaa vuonna 1995. Suomen mestaruuksia viisi vuotta Jutilaa nuoremmalla keskushyökkääjällä on yksi vähemmän, mutta toisaalta Ojanen on voittanut kertaalleen Liigan tulokaspalkinnon, pistepörssin ja runkosarjan parhaan pelaajan Lasse Oksanen -palkinnon.

Pakko on mainita lisäksi Ville Koho, joka pelasi koko uransa − 853 runkosarjaottelua − SaiPassa ja oli joukkueen kapteeni 12 kautta. Tunnollinen puolustava sentteri on myös saamassa kunnianosoituksena pelinumeronsa jäädytetyksi SaiPa-organisaatiossa.

9 Esa Keskinen

TPS (1984−88, 1991−94, 1999−2000)

Yksi sukupolvensa parhaista keskushyökkääjistä Esa Keskinen oli Jutilan ja Ojasen tavoin mukana Globenissa 1995. Tätä ennen KOOVEE-kasvatti oli TPS:ssä voittanut kertaalleen Suomen mestaruuden ja kolmesti pistepörssin. Lisäksi kaudella 1993−94 Keskinen valittiin Liigan runkosarjan parhaaksi pelaajaksi. Huikea ura sai keväällä 2000 huipennuksekseen toisen mestaruuden.

10 Reijo Ruotsalainen

Kärpät (1977−81), Tappara (1994)

Ilmiömäisestä luistelustaan tunnettu puolustaja Reijo Ruotsalainen on erinomaisen NHL-uransa ja kahden Stanley Cupin lisäksi myös Suomen mestari vuodelta 1981 ja kaksinkertainen Pekka Rautakallio -palkinnon voittaja Liigan parhaana puolustajana. Pelinumero 10 on näillä ansioilla jäädytetty Raksilan hallin kattoon.

Myös kääntölämäreistään tunnetun Tappara-legendan Timo Suden käyttämä pelinumero 10 on jäädytetty Hakametsässä. Susi teki parhaalla kaudellaan 32 maalia, ja 20 maalin raja rikkoutui lisäksi kahdeksalla muulla kaudella.

11 Éric Perrin

JYP (2010−15, 2018−19)

Kanadalaishyökkääjä haki paikkaansa ensin Jokereissa, Ässissä ja HPK:ssa ennen kuin muodostui legendaksi sekä JYPissä että TPS:ssä. Välissä Éric Perrin kävi myös voittamassa Stanley Cupin Tampa Bay Lightningissa ja myöhemmällä liigaurallaan ylsi kaikkien aikojen tehokkaimmaksi ulkomaalaisvahvistukseksi. Numerolla 11 Perrin pelasi kaikkiaan seitsemällä kaudella ja oli kolmella kaudella myös joukkueen kapteeni.

Tšekkihyökkääjä Jan Čaloun pelasi Liigassa tehokkaita kausia sekä HIFK:n että Bluesin riveissä ja on eittämättä yksi Liigan kaikkien aikojen parhaista ulkomaalaispelaajista.
Näiden kahden lisäksi numerolla 11 pelanneista liigapelaajista on mainittava TPS-legenda Saku Koivu, joka nousi huipulle Vladimir Jurzinovin kovassa koulussa. Koivun kunniaksi numero 11 onkin jäädytetty sekä TPS:ssä että Suomen maajoukkueessa.

12 Kari Jalonen

Kärpät (1978−82, 1983−84, 1985−87), Lukko (1994)

Taitava keskushyökkääjä Kari Jalonen pelasi 80-luvulla kasvattajaseurassaan Kärpissä huipputehokkaita kausia, joista parhaan 93 pistettä on edelleen ylittämätön. Kyseisen kauden pistepörssivoiton lisäksi Jalonen nappasi itselleen parhaan tulokkaan palkinnon kaudella 1978−79 tehtyään 36 pelissä 26 tehopistettä.

Jalonen asetti pelinumerolle 12 riman korkealle, joten Tapparan Erkki Lehtosen kuusi mestaruutta ja 508 tehopistettä 478 runkosarjapelissä eivät riittäneet ykköseksi.

Myöskään TPS-hyökkääjä Jukka Vilanderin 249 maalia ja 455 tehopistettä 506 pelissä sekä harvinainen yli 40 maalin kausi eivät riitä parhaaksi numeroa 12 käyttäneeksi pelaajaksi.

Maininnan ansaitsee lisäksi ässäpuolustaja Tapio Levo, joka valittiin urallaan kahdesti Liigan parhaaksi puolustajaksi − puolustajien maalipörssin hän voitti neljästi. Ässät kunnioitti Levon upeaa uraa jäädyttämällä pelinumeron 12.

13 Risto Jalo

KOOVEE (1979−80), Ilves (1980−90, 1991−92, 1993−94), HPK (1994−98)

KOOVEEn kasvatti Risto Jalo pelasi Liigassa yli 15 kautta, ja uran saldoksi kehkeytyi yli piste per peli -tahti. Vuonna 1985 Jalo voitti uransa ainoan mestaruuden ja toimi myöhemmällä urallaan myös Ilveksen kapteenina. Uran viimeiset vuodet kuluivat HPK:ssa, jossa taitava keskushyökkääjä myös toimi joukkueen kapteenina.

Ässät-legenda Veli-Pekka Ketola oli ehtinyt niittää mainetta numerolla 13 jo SM-sarjassa, mutta WHA- ja NHL-kausien myötä Ketolan liigaura jäi vain neljän kauden mittaiseksi − joskin todella tehokkaaksi, kun 144 pelissä kertyi 250 pistettä.

14 Valeri Krykov

HIFK (1988−94), Tappara (1994−2000), Blues (2000−02)

HIFK:ssa uransa aloittanut Valeri Krykov pelasi yli 40 tehopisteen kausia HIFK:n lisäksi Tapparassa ja Bluesissa, joissa hän kuului myös kapteenistoon. Isokokoisen keskushyökkääjän saldo 687 runkosarjapelissä oli 470 tehopistettä.

Tšekkihyökkääjä Jiri Kucera pelasi Tapparassa 90-luvun vaikeina vuosina, mutta kokosi kuitenkin 183 pelissä 195 tehopistettä ja oli joka kaudella joukkueensa parhaita pistemiehiä.

15 Reijo Leppänen

TPS (1975−87)

TUTO-kasvatti Reijo Leppänen nousi 80-luvulla TPS-legendaksi ja voitti Liigan pistepörssin kausilla 1980−82 − jälkimmäisellä kaudella tehokas hyökkääjä oli myös Liigan paras maalintekijä. Vuonna 2017 tehokas hyökkääjä sai pelinumeronsa Turku-hallin kattoon.

16 Ville Peltonen

HIFK (1991−95, 2010−14), Jokerit (2001−03)

Hattutemppu MM-finaalissa, Suomen mestaruus sekä HIFK:n että Jokereiden kapteenina, Liigan paras tulokas vuodelta 1993 ja Liigan paras pelaaja kaudelta 2010−11. Toisen polven kiekkoilijan Ville Peltosen saavutukset ovat kieltämättä niin kovaa kamaa, ettei ole syytä ihmetellä, miksi hänen pelinumeronsa 16 on jäädytetty myös maajoukkueessa.

Taitava puolustaja Risto Siltanen pelasi tehokkaiden NHL-kausien lisäksi vahvasti Liigaa Ilveksessä ja voitti myös Liigan parhaan tulokkaan palkinnon vuonna 1977. Parhaalla kaudellaan Siltanen keräsi 43 pelissä 39 tehopistettä.

Edellä mainittujen lisäksi numeron 16 ovat tehneet tunnetuksi Tapparan paidassa isä ja poika Aleksander Barkov.

17 Mika Pyörälä

Kärpät (2001−07, 2013−17, 2018−)

Monikäyttöisempää pelaajaa kuin Mika Pyörälä on vaikea kuvitella. Kärppäkasvatti on tottunut pelaamaan sekä laiturina että sentterinä ja niin kärkiketjuissa kuin pienemmässä roolissa. Suomen mestaruuksia on kertynyt jo neljä, ja tehokkaimmalla kaudellaan 2016−17 Pyörälä palkittiin Liigan parhaana pelaajana.

Maininnan ansaitsi myös Ässissä maalitykiksi noussut Jari Korpisalo, joka pelasi 90-luvulla kuusi peräkkäistä vähintään 20 maalin kautta.

18 Tuukka Mäntylä

Tappara (1999−2003, 2005−07, 2009−11, 2012−13, 2014, 2016, 2018−20)

Jo viime vuosituhannella liigauransa aloittanut Tuukka Mäntylä on mielipiteitä jakava pelaaja: Parhaimmillaan tehokas taskuraketti on toisaalta herättänyt pahennusta päähän kohdistuneilla taklauksillaan. Mäntylä on kuitenkin kuulunut Tappara-kapteenistoon yhteensä kahdeksalla kaudella.

Samalla numerolla pelasi myös kärppäkasvatti Pekka Tuomisto, joka edusti pitkään myös HIFK:ta. Parhaalla kaudellaan 1986−87 tehohyökkääjä ylsi Liigan maalipörssin viidenneksi.

19 Juha Riihijärvi

Kärpät (1987−89), Lukko (1994−96)

Lyhyellä liigaurallaan Juha Riihijärvi oli sarjan tehokkaimpia hyökkääjiä ja voittikin kaudella 1995−96 maali- ja pistepörssin sekä parhaan pelaajan palkinnon. 264 tehopistettä 206 runkosarjapelissä kuvaavat sitä ylivoimaa, jolla Riihijärvi pelinumeroaan hallitsee.

Numerolla 19 on kuitenkin ilahduttanut myös KalPa-kasvatti Tuomas Kiiskinen. Niiralan Maltseviksi kehuttu mailataituri on parhailla kausillaan kolkutellut pistepörssin kärkikymmenikköä. Kiiskisen urasta enemmistö on kuitenkin sujunut ulkomailla.

20 Matti Hagman

HIFK (1975−76, 1978−80, 1982−85, 1986−89, 1991−92), H-Reipas (1990−91)

HIFK-legenda Matti Hagman aloitti uransa jo SM-sarjassa ja pelasi sekä NHL:ssä että WHA:ssa, mutta ehti kuitenkin voittaa neljästi Liigan pistepörssin ja kertaalleen myös maalipörssin, vaikka keskushyökkääjä tunnettiinkin enemmän pelinrakentajana. Nyttemmin edesmennyt Hagman on saanut myös pelinumeronsa jäädytetyksi HIFK:n kotihalliin.

21 Martti Jarkko

Tappara (1975−79), TPS (1979−82, 1984−85)

Taiturimainen keskushyökkääjä Martti Jarkko tehoili ja ihastutti sekä kasvattajaseurassaan Tapparassa että TPS:ssä. Koko liigauran saldo oli 449 pistettä 274 pelissä, ja parhaalla kaudellaan 1976−77 Jarkko voitti Liigan pistepörssin tekemällä 35 ottelussa peräti 73 tehopistettä.

Maininnan ansaitsee myös viimeisimpänä yli 40 maalia kaudessa tehnyt Kai Nurminen, joka on Liigan kaikkien aikojen maalipörssissä sijalla 17.

22 Kari Makkonen

Ässät (1975−79, 1980−89, 1990−91)

Harjavaltalaislähtöinen hyökkääjä Kari Makkonen voitti parhaimmillaan Liigan maalipörssin kaudella 1978−79 tekemällä 36 pelissä yhtä monta maalia. Koko uransa Ässissä pelannut Makkonen on Liigan kaikkien aikojen maalipörssissä viidennellä sijalla.

Samalla pelinumerolla tuli tunnetuksi myös HIFK:ssa yli 600 liigapelin uran pelannut hyökkääjä Mika Kortelainen, joka oli neljällä kaudella myös joukkueen kapteenistossa ja sai myöhemmin numeronsa hallin kattoon.

23 Pertti Lehtonen

HIFK (1976−98)

HIFK:ta peräti 22 kaudella edustanut Pertti Lehtonen on Liigan kaikkien aikojen tilastossa eniten maaleja ja pisteitä tehnyt puolustaja − syöttöpörssissäkin edellä ovat vain Marko Tuulola ja Jan Latvala, jotka molemmat pelasivat enemmän pelejä. Kovasta lyöntilaukauksestaan tunnettu Lehtonen palkittiin Liigan parhaana puolustajana kaudella 1981−82, Juha Rantasila -palkinnon eniten maaleja tehneenä puolustajana hän voitti neljästi.

TPS-ikoni Hannu Virta on maailmanmestari ja nelinkertainen Suomen mestari, mutta nimenomaan Liigan osalta Lehtosen meriitit arvioitiin Virtaa kovemmiksi, vaikka molemmat ovatkin saaneet seuroiltaan kunnianosoituksina numeron jäädytyksen.

Hyökkääjistä pelinumeron 23 teki tunnetuksi Petri Varis, joka valittiin Ässissä pelatessaan vuoden tulokkaaksi kauden 1991−92 päätteeksi. Myöhemmin Jokereissa Varis voitti kolme Suomen mestaruutta, kahdesti pistepörssin ja kerran maalipörssin. Keväällä 1996 hänet valittiin pudotuspelien parhaaksi pelaajaksi. Uran päätyttyä Jokerit on jäädyttänyt Variksen pelinumeron.

24 Jari Viuhkola

Kärpät (2000−14)

Taitava keskushyökkääjä Jari Viuhkola edusti Liigassa vain Kärppiä ja voitti urallaan viisi Suomen mestaruutta. Yli kymmenellä kaudella Viuhkola kuului myös Kärppien kapteenistoon. Uran päätyttyä numero 24 on jäädytetty Raksilassa.

Jokereiden 90-luvun menestysvuosien kapteeni Waltteri Immonen voitti neljä mestaruutta ja palkittiin kertaalleen myös Liigan herrasmiespelaajana. Jokerit on jäädyttänyt Immosen pelinumeron.

Myös KalPa-ikoni Sami Kapanen on saanut arvostusta pelinumeronsa jäädyttämisellä, mutta peliuran parhaat vuodet kuluivat kuitenkin NHL:ssä, joten saavutukset Liigassa ovat vähäisemmät.

25 Raimo Summanen

Ilves (1982−84, 1988−90, 1991−92), HPK (1990−91)

Kahdesti Liigan maali- ja pistepörssin voittanut Raimo Summanen on kiistatta yksi kaikkien aikojen parhaita suomalaisia maalintekijöitä: vain 385 runkosarjapelissä syntyi 253 osumaa, mikä oikeuttaa kaikkien aikojen maalitilastossa 11. sijaan. Jo toisella liigakaudellaan Summanen teki Ilveksessä 45 maalia vain 36 pelissä, mikä on edelleen kovin yhden kauden maalitahti. JYP-kasvatti voitti TPS:ssä kahdesti mestaruuden ja MM-kullan 1995.

26 Mika Strömberg

Jokerit (1989−99, 2002−03, 2007−08), HPK (2006−07), KalPa (2007−10)

Jokerit-ikoniksi miellettävä Mika Strömberg pelasi liigaurallaan myös HPK:ssa ja KalPassa. Meriittilistalla on neljä Suomen mestaruutta, MM-kulta, Pekka Rautakallio -palkinto kaudella 1995-96 ja kaksi Juha Rantasila -palkintoa kausina 1993-1995. Näiden ansioiden lisäksi Strömberg on paras Liigassa numerolla 26 pelannut pelaaja.

Huolimatta kymmenestä ulkomailla pelatusta kaudesta on Jarkko Immonen ehtinyt muotoutua myös JYP-ikoniksi. Ennen KHL-kausia taitava keskushyökkääjä olikin voittamassa JYPin ensimmäistä mestaruutta keväällä 2009. Vaikka Immonenkin on ollut voittamassa MM-kultaa vuonna 2011 Bratislavassa, eivät sinänsä mainiot saavutukset riitä ohittamaan Strömbergiä.

Toinen puolustaja, joka teki numeron 26 tunnetuksi, oli HIFK-ikoni Toni Söderholm. Lähes kaikilla kausillaan HIFK:n kapteenistoon kuulunut jykevä puolustaja voitti mestaruuden vuonna 2011, vuoden tulokas -palkinnon keväällä 2003, vuotta myöhemmin parhaan puolustajan palkinnon ja mestaruuskeväänä lisäksi pudotuspelien parhaan pelaajan Jari Kurri -palkinnon.

Puolustaja Jan Latvala on Liigan pelattujen otteluiden kärkinimi ja kaikkien aikojen puolustajien pistepörssin kolmonen. JYPiä, Jokereita ja Pelicansia edustanut puolustaja oli parhaalla kaudellaan 2000−01 puolustajien pistepörssin kolmonen.

27 Kari Takko

Ässät (1978−85, 1991−97)

Ässäkasvatti Kari Takko oli ensimmäisiä suomalaisia NHL-maalivahteja ja Liigassakin hän voitti kahdesti parhaan maalivahdin Urpo Ylönen -palkinnon − ennen NHL:ään lähtöä kaudella 1984−85 ja Suomeen palattuaan keväällä 1994.

28 Ville Vahalahti

TPS (1999−2007, 2008−13)

Liigan kaikkien aikojen pistepörssin kolmannelle sijalle yltänyt Ville Vahalahti pelasi kasvattajaseurassaan TPS:ssä 14 kautta ja voitti neljä mestaruutta. Viidellä kaudella taitava laitahyökkääjä oli lisäksi TPS:n kapteeni.

Ilves-kasvatti Pekka Järvelä pelasi numerolla 28 uransa tehokkaimmat kautensa JyP HT:ssa 1985−88: 109 pelin pistesaldo oli huikea 45+106. Taitava keskushyökkääjä kuitenkin pelasi pitkällä urallaan muillakin numeroilla.

29 Jouni Loponen

JyP HT (1994−96), TPS (1998−2001), Kärpät (2005−07)

Kärppäkasvatti Jouni Loponen voitti TPS:ssä kolme mestaruutta vuosina 1999−2001 ja parhaan puolustajan palkinnon kaudella 2000−01. Keväällä 2007 Loponen voitti mestaruuden vielä kasvattajaseurassaan.

Kari Jalonen pelasi numerolla 29 TPS:ssä kausina 1988−93. Tuloksena oli kolme mestaruutta ja syöttöpörssin voitto. Jalonen tuli kuitenkin paremmin tunnetuksi numerostaan 12.

Sport-kasvatti Håkan Hjerpe pelasi kasvattajaseurassaan vain yhden pääsarjakauden, mutta TPS:n riveissä taitava hyökkääjä pelasi neljä liigakautta. Hjerpe oli Mestiksessä Sportin tähtipelaaja, ja hänen pelinumeronsa 29 onkin jäädytetty.

30 Jukka Tammi

Ilves (1980−95), TuTo (1995−96)

Kaikki muistavat Jukka Tammen tanssin MM-pokaalin kanssa, mutta tulokaspalkinnon pari kautta aiemmin voittanut maalivahti torjui Ilvekselle seuran viimeisimmän mestaruuden keväällä 1985. Pitkän uran varrelle mahtuu myös Urpo Ylönen -palkinto kauden 1989-90 päätteeksi. Ilves on lisäksi jäädyttänyt Tammen pelinumeron.

30 on perinteisesti ollut maalivahtien pelinumero, mutta JyP HT:n hyökkääjä Risto Kurkinen säväytti samalla numerolla. 311 liigapelin aikana syntyi 180 osumaa, ja maalitykki on myös harvoja pelaajia, jotka ovat tehneet yli 40 maalia liigakauden aikana. JYP onkin jäädyttänyt Kurkisen numeron.

Liigauransa alussa myös Ville Nieminen pelasi numerolla, mutta vaihtoi NHL:stä palattuaan numerokseen 17. Lisäksi Ässissä ja Lukossa 80- ja 90-luvulla tehoillut hyökkääjä Arto Heiskanen pelasi numerolla 30.

31 Ari Sulander

Jokerit (1989−98), Pelicans (2010−11)

Suurimman osan urastaan Sveitsissä pelannut Ari Sulander ehti kuitenkin voittaa Jokereiden paidassa neljä Suomen mestaruutta. Kaudella 1995−96 Sulander voitti parhaan maalivahdin palkinnon ja keväällä 1994 hänet valittiin pudotuspelien parhaaksi pelaajaksi. Sulanderin pitkäaikaisin seura ZSC Lions on jäädyttänyt hänen numeronsa 31.

32 Kimmo Rintanen

Lukko (1990−94), TPS (1994−98, 1999−2001), Jokerit (1998−99)

Lukko-kasvatti Kimmo Rintanen kehittyi tähtipelaajaksi TPS:ssä ja voitti yhteensä kolme mestaruutta. Kanssapelaajat äänestivät Rintasen kahdesti Liigan parhaaksi pelaajaksi, ja neljästi hänet valittiin herrasmiespelaajaksi.

33 Jukka Seppo

HIFK (1988−93), HPK (1993−94)

Sport-kasvatti Jukka Seppo pelasi Liigaa Tapparassa, HIFK:ssa, HPK:ssa ja TUTOssa. Parhaalla kaudellaan 1994−95 hän oli pistepörssin viides. Tapparassa Seppo voitti mestaruuden keväällä 1987.

34 Juuso Riksman

HIFK (2001−02, 2010−12), Ässät (2005−06, 2013−15), Jokerit (2006−07, 2008−10), Blues (2012−13)

Juuso Riksman voitti parhaan maalivahdin Urpo Ylönen -palkinnon kolmessa eri seurassa − Ässissä 2006, Jokereissa 2009 ja HIFK:ssa 2011. Jokerit-kaudella hänet palkittiin myös runkosarjan parhaana pelaajana, ja HIFK:ssa pelatessaan Riksman voitti mestaruuden keväällä 2011.

Olli Palola voitti Tapparassa maalipörssin kausilla 2013-15 − toistaiseksi ainoana pelaajana liigahistoriassa kahdella peräkkäisellä kaudella.

35 Hannu Kamppuri

Tappara (1980−84), SaiPa (1985−86), Kärpät (1986−88), KooKoo (1988−90)

Neljästi parhaan maalivahdin palkinnon voittanut Hannu Kamppuri voitti 80-luvulla Tapparassa kaksi mestaruutta, mutta pelasi liigaurallaan lisäksi Jokereissa, SaiPassa, Kärpissä ja KooKoossa.

Pienikokoinen maalivahti Sakari Lindfors pelasi HIFK:ssa koko liigauransa. HIFK-ikoni oli voittamassa vuoden 1998 mestaruutta, ja hänen pelinumeronsa on jäädytetty Nordenskiöldinkadun jäähallissa.

36 Marko Tuulola

Jokerit (1995−98, 2006−08), HPK (2001−04, 2008−14)

HPK-legenda Marko Tuulola käväisi 90-luvulla Jokereissa voittamassa kaksi mestaruutta, kasvattajaseurassaan jykevä puolustaja voitti kauden 2002−03 päätteeksi parhaan puolustajan palkinnon. Puolustajien pistepörssin Tuulola voitti edeltävällä kaudella. Viidestä Jokerit-kaudesta ja kahdesta Lukko-kaudesta huolimatta HPK kunnioitti Tuulolan uraa jäädyttämällä tämän pelinumeron 36.

Kärpissä kolme kautta pelannut ja kaksi mestaruutta voittanut Michal Broš edusti myös numerolla 36. 131 tehopistettä 150 pelissä on vahva näyttö sinänsä, mutta Tuulolaan verrattuna tšekkisentterin liigaura on ohut.

37 Eero Kilpeläinen

Ässät (2006−11), Jokerit (2011−13), KalPa (2014−17, 2019−)

Ässissä liigauransa aloittanut Eero Kilpeläinen nousi Jokereissa lopullisesti Liigan maalivahtieliittiin ja voitti kauden 2016-17 päätteeksi KalPassa Urpo Ylönen -palkinnon. 34-vuotiaan torjujan ura on laskusuunnassa, mutta saavutukset ovat kuitenkin parhaat, mitä pelinumerolla 37 on Liigassa saatu aikaan.

38 Teemu Aalto

HPK (1999−2004), Kärpät (2009−10), Lukko (2010−12), Tappara (2013−16), Ilves (2016−17)

Teemu Aalto on Liigan kaikkien aikojen pistepörssissä 8. tehokkain puolustaja. HPK:ssa liigauransa aloittanut hyökkäävä puolustaja ehti voittaa viisi pronssia ja kolme hopeaa ennen ainoaa mestaruuttaan Tapparassa keväällä 2016. Aalto rikkoi 30 tehopisteen rajan kolmesti numerolla 38 pelatessaan.

Ruotsalaispuolustaja Adam Masuhr pelasi Liigaa KalPassa ja Kärpissä kausina 2009−16 ja voitti Kärpissä kaksi mestaruutta. Parhaalla kaudellaan KalPassa Masuhr teki 42 pelissä tehot 16+15 ja oli puolustajien pistepörssin kolmas.

Numerolla 38 tuli tunnetuksi myös Tappara-kasvatti Sami Venäläinen, joka pelasi Tapparassa, TPS:ssä ja SaiPassa yhteensä yli 800 liigapeliä. Työteliäs hyökkääjä voitti mestaruudet Tapparassa 2003 ja TPS:ssä 2010.

39 Vesa Viitakoski

Ilves (1999−04, 2005−08), Kärpät (2008−10)

SaiPa-kasvatti Vesa Viitakoski pelasi kasvattajaseurassaan vain yhden kauden, jolloin hänet palkittiin vuoden tulokkaaksi. Tehokkaiden Tappara-kausien jälkeen isokokoinen laitahyökkääjä koetti onneaan Pohjois-Amerikassa, mutta NHL-pelejä kertyi vain 23 kappaletta. Viitakoski palasi 90-luvun lopulla Suomeen ja Tampereelle − mutta Ilvekseen. Maalipörssin Viitakoski voitti kaudella 2001−02, ja Liigan kaikkien aikojen maalipörssissä hän on sijalla 2.

40 Mika Nieminen

Ilves (1987−91, 2001−02), Lukko (1991−92), Jokerit (1997−98), HIFK (1998−2001)

Maajoukkuelegenda Mika Nieminen pelasi Liigaa Ilveksessä, Lukossa, Jokereissa ja HIFK:ssa − 419 pelin saldo oli 416 tehopistettä. Taitava keskushyökkääjä voitti Liigassa tulokaspalkinnon ja hopeaa Ilveksessä 1990 sekä HIFK:ssä 1999, mutta kovimmat saavutukset Nieminen sai Leijonissa. Maailmanmestaruuden lisäksi hän oli mukana voittamassa olympiapronssia ja MM-hopeaa 1994 sekä MM-hopeaa 1992.

Numerolla 40 tuli tunnetuksi myös Joonas Vihko, joka pelasi HIFK:n, SaiPan, HPK:n, Ilveksen ja Sportin riveissä yli 600 liigaottelua. Parhaalla kaudellaan oikealta laukova hyökkääjä ylsi maalipörssin viidenneksi − 56 pelissä syntyi 25 osumaa.

41 Raimo Helminen

Ilves (1996−2008)

Raimo Helminen on legenda, jota ei juuri tarvitse esitellä. Lättysyöttöjen kuninkaan saavutuksia ovat muun muassa Suomen mestaruus Ilveksessä vuonna 1985, maailmanmestaruus, olympiahopea ja kaksi olympiapronssia, Liigan runkosarjan paras pelaaja kaudella 1997−98. Näillä meriiteillä Helmisen pelinumero Ilveksessä on oikeutetusti jäädytetty.

Numerolla 41 pelasi ansiokkaasti myös Tapparaa ja Bluesia yhteensä kahdeksan kauden ajan edustanut ruotsalaishyökkääjä Stefan Öhman. Parhaimmillaan Öhman ylsi Liigan pistepörssissä sijalle 16.

42 Mikko Mäkelä

TPS (1991−93), Ilves (1994−95), Tappara (1998−99)

Valtaosan urastaan NHL:ssä ja Euroopan sarjoissa pelannut Mikko Mäkelä ehti kuitenkin Liigassakin voittaa mestaruudet Ilveksessä vuonna 1985 ja TPS:ssä 1993. Taitava hyökkääjä on myös voittanut Liigassa sekä maalipörssin että pistepörssin. 212 liigapelin saldo onkin 226 tehopistettä.

Liiga-kaukaloiden kiertolainen Arto Laatikainen on voittanut mestaruuden JYPissä, Kärpissä ja HPK:ssa. Parhaan puolustajan palkinnon Laatikainen voitti Bluesissa kaudella 2007−08.

Maininnan ansaitsee myös JYPissä tehokkaita kausia pelannut hyökkääjä Antti Virtanen, joka voitti myös mestaruuden keväällä 2009. Taituri tehoili itsensä kahdesti pistepörssin kärkikymmenikköön.

43 Nichlas Hardt

Jokerit (2011−14)

Tanskalaishyökkääjä Nichlas Hardt teki liigadebyyttinsä Tapparassa pronssikaudella 2007−08, mutta jokerikausinaan 2013−14 hän nousi isompaan rooliin ja oli erityisesti kausilla 2011−12 ja 2013−14 joukkueensa kärkihyökkääjiä.

Numerolla 43 pelasi JYPissä neljän kauden ajan myös kolossaalinen puolustaja Nolan Yonkman, jolla oli aiempaa kokemusta NHL:stäkin yli 70 peliä. Kokenut kanadalainen ei ollut näyttävä taituri, mutta luotettava peruspuolustaja.

44 Kim Hirschovits

Jokerit (2006−08), HIFK (2008−10, 2011−12), Blues (2013−16)

HIFK:ssa liigauransa aloittanut Kim Hirschovits ehti yli 15 vuotta kestäneen uransa aikana pelata myös Jokereissa, Bluesissa ja Kärpissä. Pistepörssin taiturimainen sentteri voitti kahdesti ja kertaalleen myös Lasse Oksanen -palkinnon runkosarjan parhaana pelaajana. 689 runkosarjapelin saldo oli 443 tehopistettä.

Kiekkoreippaan kasvatti Harri Laurila pelasi valtaosan 80-luvusta Tapparassa ja voitti neljä mestaruutta. Tehokkaimmat kautensa puolustaja kuitenkin pelasi JyP HT:ssa ollen kaudella 1991−92 puolustajien pistepörssin kolmas. Liigakokemusta Laurilalle kertyi lisäksi Ässissä ja HPK:ssa.

Pelinumerosta 44 muistetaan myös 90-luvun kovalaukauksinen puolustaja Joni Lehto, joka voitti Lukossa pelatessaan myös tulokaspalkinnon ja Tapparan 2010-luvun menestysvuosien runkohyökkääjä Jan-Mikael Järvinen.

45 Juho Olkinuora

JYP (2016−18), Pelicans (2018−19)

Harvinaisen pelinumeron haltijoista tunnetuin on SaiPassa, JYPissä ja Pelicansissa torjunut Jussi Olkinuora, joka oli mukana myös vuoden 2019 maailmanmestaruusjoukkueessa.

HIFK-hyökkääjä Micke-Max Åsten on toki käyttänyt numeroa Liigassa pidempään, mutta kovaotteisen hyökkääjän rooli on marginaalinen verrattuna Olkinuoraan, joka torjui kahdella kaudella ykkösmaalivahtina.

46 Teemu Ramstedt

HIFK (2008−11, 2014−16), Blues (2011−13), Lukko (2017−18), SaiPa (2019−20)

HIFK, TPS, Blues, Lukko, SaiPa − Teemu Ramstedt on tottunut kiertämään kaukaloita. Keväällä 2011 taiturisentteri oli voittamassa HIFK:n kanssa mestaruutta, ja parhaalla kaudellaan 2014−15 hän ylsi pistepörssissä kärkikymmenikköön. Pelaamisen ohessa Ramstedt on ollut aktiivinen somessa ja tehnyt muun muassa sairastamaansa tulehduksellista suolistosairautta näkyväksi.

47 Janne Lahti

Jokerit (2008−12, 2013−14), Lukko (2014−16), HPK (2016−19)

Janne Lahti voitti HPK:ssa kolme pronssia ja yhden mestaruuden − ja oli mukana myös viimeisimmällä mestaruuskaudella, kunnes joutui jättämään kauden kesken loukkaantumisen vuoksi. Jokereissa isokokoinen hyökkääjä sen sijaan voitti kaudella 2010−11 Aarne Honkavaara -palkinnon Liigan parhaana maalintekijänä 37 osumallaan.

48 Hannu Pikkarainen

HIFK (2002−06, 2007−09, 2014−15), TPS (2012−13), Jukurit (2017−18)

HIFK-kasvatti Hannu Pikkarainen pelasi Liigassa kuusi kokonaista kautta ja oli parhaimmillaan varsin tehokas puolustaja. Liigauran saldoksi muodostui 104 tehopistettä 324 pelissä.

Sangen harvinaisella numerolla pelasi Liigaa myös tšekkihyökkääjä Jakub Šindel, joka pelasi yhteensä 102 peliä Pelicansissa, Kärpissä ja Ässissä − lisäksi hän pelasi kuusi European Trophy -ottelua Tapparassa syksyllä 2010. Toisen polven kiekkoilija teki parhaimmillaan 33 tehopistettä 59 pelissä.

49 Ilkka Heikkinen

Lukko (2003−07, 2019−20), HIFK (2007−09), TPS (2016−19)

Jämäkkä puolustaja Ilkka Heikkinen on voittanut puolustajien maalipörssin Liigan lisäksi SHL:ssä ja NLA:ssa. 35-vuotias Lukko-kasvatti on puolustajien kaikkien aikojen pistepörssissä sijalla 29, mutta matkaa 20 parhaan joukkoon on alle 30 pistettä. Kahdella edellisellä kokonaisella kaudella Heikkinen nakutti 33 ja 40 tehopistettä, ja tälläkin kaudella syntyi 39 pelissä 22 pistettä.

Toinen mainittava numerolla 49 pelannut pelaaja on JYP-kasvatti Tuomas Pihlman, joka voitti jyväskyläläisten kanssa kaksi mestaruutta ja lisäksi yhden Ässissä keväällä 2013. Isokokoinen hyökkääjä rikkoi kolmella kaudella 20 maalin rajan ja oli tehokkaimmalla kaudellaan 2008−09 pistepörssin kuudes.

50 Juhamatti Aaltonen

Kärpät (2005−09, 2013−14, 2020), Pelicans (2009−10, 2019−20), HIFK (2016−17)

Taitava hyökkääjä Juhamatti Aaltonen on voittanut kasvattajaseurassaan Kärpissä neljästi Suomen mestaruuden ja lisäksi kaudella 2009−10 parhaan maalintekijän palkinnon sekä keväällä 2014 pudotuspelien parhaan pelaajan palkinnon. Mailataiturin meriittilistalla on lisäksi kevään 2011 maailmanmestaruus.

Pelinumeroa 50 ei voi käsitellä nostamatta esille Matt Nickersonia. Harva pelaaja on herättänyt porilaisfanien keskuudessa yhtä suurta suosiota kuin jättikokoinen puolustaja, joka äärimmillään yritti jopa kiivetä Hämeenlinnassa katsomoon. Pelillisesti ja saavutuksellisesti yhdysvaltalainen kuitenkin häviää Aaltoselle.

51 Pasi Määttänen

SaiPa (1998−2000), HPK (2000−02), Ilves (2006−11)

Ilveksessä uransa aloittanut Pasi Määttänen pelasi tehokkaimmat kautensa Tampereen ulkopuolella, mutta valtaosa urasta sujui kasvattajaseurassa, ja taiturimainen hyökkääjä olikin uransa kolme viimeistä kautta Ilveksen kapteeni. Parhaalla kaudellaan 2001−02 Määttänen oli pistepörssissä sijalla 12.

Bluesissa ja TPS:ssä yhteensä seitsemän liigakautta pelannut tšekki Jiří Vykoukal oli tehokkaimmalla kaudellaan 2002−03 puolustajien pistepörssin kolmonen. 309 liigapelin saldo oli 183 tehopistettä. Kaudella 2001−02 Vykoukal oli myös Bluesin varakapteeni.

52 Pasi Saarela

Lukko (1994−95, 2000−06, 2008−09), Jokerit (1995−99), Ässät (2007−08)

Lukko-kasvatti Pasi Saarela voitti Jokereissa 90-luvulla kaksi mestaruutta ja Liigan maalikuninkuuden sekä Jokereissa että Lukossa. Parhaalla kaudella 1998−99 syntyi 38 osumaa, ja kaikkien aikojen maalipörssissä hän on sijalla 6.

53 Atte Engren

HIFK (2017−20)

Atte Engrenin meriittilistalla on mestaruus TPS:ssä keväällä 2010 ja Urpo Ylönen -palkinto samalta kaudelta. Viimeiset kolme kautta Lukko-kasvatti on pelannut HIFK:ssa ja voittanut pronssia keväällä 2018.

54 Jesper Piitulainen

SaiPa (2012−14), Lukko (2014−16), Jukurit (2016−20)

SaPKo-kasvatti Jesper Piitulainen ehti pelata Liigaa SaiPassa ja Lukossa ennen kuin nousi Jukureissa kapteenistoon ja runkohyökkääjäksi. Piitulaisen nostaa tälle listalle kuitenkin ennemmin pelinumeron harvinaisuus kuin henkilökohtaiset saavutukset.

55 Miika Koivisto

Lukko (2015−16), Jukurit (2016−17), Kärpät (2017−18)

Maailmanmestaruus vuonna 2019, Suomen mestaruus ja Liigan puolustajien pistepörssin voitto 2017−18 sekä Pekka Rautakallio -palkinto keväällä 2017. Miika Koivisto on ehtinyt saavuttaa paljon, vaikka Sport-kasvatti on pelannut vain neljä täyttä liigakautta.

56 Kalle Kaijomaa

SaiPa (2004−05, 2006−07), JYP (2007−11), Tappara (2011−13), Blues (2013−16), TPS (2016)

Hyökkäävä puolustaja Kalle Kaijomaa pelasi Liigaa SaiPassa, JYPissä, Tapparassa, Bluesissa ja Tapparassa yli 400 runkosarjapeliä. Suomen mestaruuden hän voitti JYPissä 2009 ja tehokkaimmalla kaudellaan 2007−08 Kaijomaa oli puolustajien maali- ja pistepörsseissä kymmenen parhaan joukossa.

57 Johan Motin

Lukko (2017−18), HIFK (2018−)

Kaksi kautta HIFK:ssa ja yhden Lukossa pelannut Johan Motin on osoittautunut luotettavaksi peruspuolustajaksi liigatasolla, ja ruotsalaisella on sopimus HIFK:n kanssa myös tulevasta kaudesta.

Harvinaisella numerolla pelanneista huomioitiin myös Ilveksessä isoon rooliin noussut puolustaja Jarkko Parikka, joka on kahdella viime kaudellaan noussut myös EHT-miehistöön.

58 Jyri Marttinen

JYP (2001−07), Pelicans (2010−12), Ässät (2012−17, 2018−), Lukko (2017−18)

JYPissä liigauransa aloittanut Jyri Marttinen on kuitenkin Ässissä paitsi pelannut pidempään myös voittanut mestaruuden keväällä 2013 ja lisäksi kuulunut usealla kaudella joukkueen kapteenistoon. Jämäkkä peruspuolustaja on myös voittanut Leijonissa MM-hopeaa vuonna 2014.

Jani Hakanpää pelasi Bluesissa jo kausilla 2011−13, mutta isokokoinen puolustaja nousi kunnolla liigakannattajien tietoisuuteen palattuaan Pohjois-Amerikasta Kärppiin kaudella 2015−16. Tehokkaimmalla kaudellaan 2018−19 isokokoinen puolustaja oli puolustajien maalipörssin jaetulla kakkossijalla ja voitti lisäksi Leijonissa maailmanmestaruuden. Edeltävällä kaudella Hakanpää sai Kärpissä nostella Kanada-maljaa.

59 Topi Nättinen

SaiPa (2016−18), TPS (2018−)

JYP-kasvatti Topi Nättinen on pelannut uransa parhaat liigakaudet muualla. Ensimmäisellä täydellä kaudella 2016−17 syntyi Jukureissa lähes yhtä paljon pisteitä kuin edeltävien neljän kauden aikana yhteensä. Uran ennätystehot syntyivät kaudella 2017−18 SaiPassa, ja Nättinen mahtuikin koko Liigan pistepörssissä 20 parhaan joukkoon.

60 Tero Koskiranta

SaiPa (2008−11, 2016−17), Pelicans (2011−12), TPS (2012−15)

Bluesissa liigakokoonpanoon noussut Tero Koskiranta nousi ensin SaiPassa hyväksi liigapelaajaksi, ja kaudella 2011−12 syntyi Pelicansissa uran ennätystehot − lisäksi mukaan tarttui uran toinen hopeamitali, ensimmäinen tuli keväällä 2008 Bluesissa. Viime vuosina Koskiranta on muodostunut todelliseksi kaukaloiden kiertolaiseksi: kuudella viime kaudella sentteri on pelannut seitsemässä eri joukkueessa, neljässä eri sarjassa ja viidessä eri maassa.

61 Allan Measures

Ilves (1993−99), Lukko (1999−2001)

Lukossa ja Ilveksessä kausina 1987−2001 viihdyttänyt Allan Measures on Liigan kaikkien aikojen pistepörssissä 10. paras − tehokkaimmalla kaudellaan 1997−98 kanadalaisvahvistus voitti sekä parhaan puolustajan palkinnon että puolustajien maalipörssin tehoillaan 19+25 ja oli koko Liigan pistepörssissä peräti viides.

62 Petr Tenkrát

HPK (1999−2000), Ilves (2000), Kärpät (2002−06, 2010−11)

Taitava tšekkihyökkääjä Petr Tenkrát käväisi vuosituhannen vaihteessa HPK:ssa ja Ilveksessä tehoilemalla peräti 35 maalin kauden, mutta Kai Nurmisen ja Jan Čalounin huippukauden vuoksi Tenkrát jäi maalipörssissä kolmanneksi. Parin NHL-kauden jälkeen tšekkivahvistus palasi Liigaan ja Kärppiin, jossa hän voitti kaksi mestaruutta.

63 Jakub Krejčík

Kärpät (2019−20)

Tšekkipuolustaja Jakub Krejčík oli päättyneellä kaudella Liigan parhaita puolustajia ja tykitti muun muassa kaksi hattutemppua. Ensi kaudeksi Krejčík siirtyy KHL:ään ja Jokereiden riveihin.

Puolitoista kautta Liigassa tuotti Ľubomír Vaicille 50 tehopistettä 78 pelissä. Pienikokoinen slovakkihyökkääjä kolkutteli kokonaisella kaudellaan Liigan pistepörssin 20 parhaan joukkoa ja oli tuolloin myös SaiPan paras pistemies.

64 Mikael Granlund

HIFK (2009−12)

Kärpistä kahden pelin jälkeen HIFK:hon siirtynyt Mikael Granlund pelasi kolme mainiota liigakautta ennen siirtymistään NHL:ään − 129 runkosarjapelin saldo oli 127 pistettä. Ensimmäisellä kaudellaan Granlund voitti tulokaspalkinnon, toisella mestaruuden ja oli kolmannellakin kaudellaan pistepörssin kuudes.

65 Sakari Manninen

HPK (2015−16, 2016−17)

Sakari Mannisen liigaura alkoi Kärpissä, mutta vasta HPK:ssa hän nousi lopullisesti huipulle ja pääsi sekä maajoukkueeseen että ulkomaille pelaamaan. Mestaruuden Manninen voitti Kärpissä keväällä 2015 ja Leijonissa 2019. Tehokkaimmalla kaudellaan 2016−17 pienikokoinen hyökkääjä oli pistepörssissä sijalla 15.

Työsulkukaudella 2012−13 Jokerit sai 30 pelin ajaksi huippuvahvistuksen, kun tähtipuolustaja Erik Karlsson saapui dominoimaan Liigaa. Edeltävällä NHL-kaudella ruotsalainen oli 81 pelissä nakuttanut 78 tehopistettä. Liigassakin syntyi 34 pistettä, mikä oikeutti puolustajien pistepörssin voittoon, vaikka pelejä kertyi vain puolikkaan kauden verran.

Hyökkäävä puolustaja Vesa Salo pelasi Ässissä neljän kauden ajan syntymävuodestaan muistuttavalla pelinumerolla 65, ja kaudella 1997−98 syntyi uran toiseksi parhaat tehot. Kahdella ässäkaudella isokokoinen puolustaja kuului myös joukkueen kapteenistoon.

66 Tom Koivisto

Jokerit (1999−2002)

Vladimir Jurzinovin kovassa koulussa ei ollut tilaa Tom Koivistolle, mutta taitava puolustaja näytti osaamistaan ensin HPK:ssa voittamalla puolustajien maalipörssin kaudella 1996−97 ja myöhemmin Jokereissa, jossa kaudella 2001−02 plakkariin tarttui sekä mestaruus että parhaan puolustajan palkinto.

Liigassa harvinaisella pelinumerolla viihdytti kausilla 2012−14 HPK:n paidassa myös kroatialaishyökkääjä Borna Rendulić, joka oli uransa tehokkaimmalla kaudella 2013−14 HPK:n paras pistemies.

67 Tomáš Záborský

Ässät (2009−12), HIFK (2014−16), Tappara (2017−19), SaiPa (2019−)

Maalikuninkuus ja runkosarjan parhaan pelaajan palkinto kaudella 2011−12, myöhemmin Tomáš Záborský on Liigassa tehoillut myös HIFK:ssa, Tapparassa ja SaiPassa.

Andrei Potaitšuk pelasi kausina 1997−03 tehokkaasti HPK:ssa, Ässissä ja Kärpissä. Parhaalla kaudellaan 1999−00 venäläishyökkääjä oli pistepörssissä sijalla 15.

68 Joona Luoto

Tappara (2016−19)

Koska Jaromír Jágr ei ole pelannut Liigassa, saa Tapparan paidassa 38 pistettä 129 liigapelissä kerännyt voimahyökkääjä Joona Luoto itselleen kunnian parhaana pelaajana, joka on Liigassa pelannut numerolla 68.

69 Oscar Ackeström

Lukko (1996−98), Ilves (1998−99)

Ruotsalaispuolustaja Oscar Ackeström saapui Liigaan ja Lukkoon Bosman-päätöksen jälkeen, kun ulkomaalaispelaajien määrää ei enää rajoitettu. Kyseisellä kaudella 1996−97 Ackeström oli heti Lukon tehokkain ulkomaalaisvahvistus ja kaudella 1999−2000 ruotsalainen voitti HPK:ssa pelatessaan sekä puolustajien maali- että pistepörssin.

70 Radek Smoleňák

Ässät (2011−12), Pelicans (2012−13), TPS (2014)

Tšekkihyökkääjä Radek Smoleňák tehoili Ässissä, Pelicansissa ja TPS:ssä 107 pistettä 141 pelissä, mutta ainoa kokonainen liigakausi on 2011−12 − ja tuolloinkin Smoleňák pelasi alkukauden Ässissä ja loppukauden Pelicansissa. Kolmella seuraavalla kaudella isokokoinen hyökkääjä siirtyi tehokkaan alun jälkeen Liigasta ulkomaille.

71 Kristian Kuusela

Tappara (2013−16, 2017−20)

Seinäjoen S-Kiekosta Tapparan junioreihin siirtynyt Kristian Kuusela nousi liigapelaajaksi Ässissä, ja kaudella 2005−06 taitava hyökkääjä jäi kakkoseksi sekä Liigan maalipörssissä että Ässien kanssa finaalissa. Parhaat kautensa Kuusela on pelannut yli 30-vuotiaana − kaudella 2015−16 Tapparan kärkihyökkääjä voitti sekä pistepörssin että runkosarjan parhaan pelaajan palkinnon. Keväällä 2019 hän teki MM-debyyttinsä ja voitti heti mestaruuden.

72 Sinuhe Wallinheimo

Lukko (1998−99), JYP (2004−07, 2008−10)

JYP-kasvatti Sinuhe Wallinheimo nousi kunnolla Liigan seuraajien tietoisuuteen kaudella 1998−99 palattuaan Pohjois-Amerikasta Suomeen ja Lukkoon. Lopun liigauraansa Wallinheimo palasi syksystä 2004 alkaen JYPissä ja voitti keväällä 2009 sekä mestaruuden että pudotuspelien parhaan pelaajan palkinnon.

73 Tim Thomas

Jokerit (2004−05)

Yhdysvaltalaismaalivahti Tim Thomas voitti pelinumerolla 32 Suomen mestaruuden HIFK:ssa vuonna 1998 ja Stanley Cupin Boston Bruinsissa vuonna 2011 numerolla 30. Pelatessaan Jokereissa työsulkukaudella 2004−05 Thomas käytti numeroa 73 ja voitti hopeamitalin lisäksi runkosarjan parhaan pelaajan palkinnon.

Toisen polven kiekkoilija Otto Kivenmäki on isänsä Markon tavoin taitava hyökkääjä, mutta 37 tehopistettä 87 runkosarjapelissä eivät riitä ylittämättään Thomasia.

Lahjakkaaksi tiedetty Niclas Lucenius löi itsensä liigatasolla läpi Jori Lehterän rinnalla kaudella 2009−10, mutta seuraavina kausina suoritustaso vaihteli − lisäksi hyökkääjä pelasi seitsemän kauden aikana kymmenessä eri joukkueessa, kuudessa eri sarjassa ja viidessä eri maassa, kunnes nousi kevään 2019 HPK:n mestarijoukkueessa taas uudelle tasolle.

74 Petteri Nikkilä

HPK (2013−20)

Petteri Nikkilä on muutamassa vuodessa kehittynyt HPK:n luottopuolustajasta koko Liigan eliittiin. Kaudella 2018−19 taitava puolustaja voitti paitsi mestaruuden myös koko Liigan syöttöpörssin.

TPS:ssä mestaruuden voittanut hyökkääjä Antti Erkinjuntti on parhaalla kaudellaan tehnyt 41 pistettä ja oli tuolloin pistepörssissä sijalla 14. 652 runkosarjapelin saldo on 366 tehopistettä.

75 Toni Mäkiaho

HIFK (1998−2002), HPK (2003−05, 2006−07), KalPa (2008−09), Blues (2010), TPS (2011)

Liigan kaikkien aikojen jäähypörssin ykkössijaa tovin hallussaan pitänyt Toni Mäkiaho oli parhaalla kaudellaan 2006−07 pistepörssin kärkikymmenikössä 51 tehopisteellään. Kyseessä olikin varsinainen yhden kauden ihme, sillä toiseksi parhaalla kaudellaan kovaotteinen hyökkääjä teki lähes puolet vähemmän pisteitä − tosin kaudella 1996−97 Mäkiaho oli 21 osumallaan maalipörssissä sijalla 21.

Martin Kariya pelasi Liigassa vain yhden kauden, mutta Paul Kariyan nuorin veli voitti kaudella 2006−07 Liigan pistepörssin Bluesin paidassa.

76 Nils Ekman

K−Espoo/Blues (1996−99)

Nuorena hyökkääjänä Kiekko-Espooseen tullut Nils Ekman oli heti ensimmäisellä liigakaudellaan maalipörssin kuudes. Jälkimmäisillä kausillaan ruotsalainen ei enää vastaavaan pystynyt, vaikka koko liigauran saldo olikin 105 tehopistettä 145 pelissä.

77 Brian Rafalski

HIFK (1997−99)

Kolmesti Stanley Cupin voittanut Brian Rafalski pelasi ennen NHL-uraansa Liigassa kauden HPK:ssa ja kaksi kautta HIFK:ssa − saldona oli mestaruus, kaksi parhaan puolustajan palkintoa ja puolustajien maali- ja pistepörssien voitto kaudella 1998−99. Jokaisella liigakaudellaan yhdysvaltalainen pääsi myös mitaleille.

Erik Hämäläinen oli aikoinaan eniten liigaotteluita pelannut pelaaja, ja edelleenkin vain Markus Kankaanperä ja Jan Latvala ovat pelanneet enemmän. Lukko-kasvatti pelasi urallaan myös KalPassa ja Jokereissa, mutta valtaosan urastaan maailmanmestaruuden voittanut puolustaja edusti Lukkoa numerolla 77, joka on nykyään myös jäädytetty.

Maalivahdille harvinaisella numerolla pelannut Juha Metsola nousi Liigan eliittiin Tapparassa, josta Ilves-kasvatin palkintokaappiin kertyi kolme hopepamitalia. Kaudella 2014−15 Metsola palkittiin myös Urpo Ylönen -palkinnolla Liigan parhaana maalivahtina.

78 Josef Boumedienne

Tappara (1998−2000), Kärpät (2004−05, 2006−07, 2009, 2013), Jokerit (2012)

Ruotsalaispuolustaja Josef Boumedienne aloitti liigauransa Tapparassa 90-luvun lopulla ja olikin tehokkaimmalla kaudellaan 1999−00 puolustajien pistepörssin kuudes. Kahdella piipahduksellaan Kärpissä Boumedienne voitti Suomen mestaruudet vuosina 2005 ja 2007.

79 Vladimír Vůjtek

Ässät (1996−97)

Vladimír Vůjtek pelasi Liigaa kaksi ja puoli kautta Ässissä ja oli molemmilla kokonaisilla kausillaan pistepörssin kärkikolmikossa. Tšekkihyökkääjä keräsi 125 liigapelissään yhteensä 141 tehopistettä.

80 Teemu Turunen

HPK (2016−19)

Nopeasti Liigan huipulle noussut hyökkääjä Teemu Turunen on 217 liigapelissään kerännyt 167 tehopistettä. Keväällä 2019 Jokerit-kasvatti voitti mestaruuden HPK:n paidassa ja oli koko Liigan pistepörssin kolmonen.

Toisen polven kiekkoilija Thomas Nykopp on HIFK:n monivuotinen luottosentteri joukkueen alemmissa ketjuissa.

81 Ilari Filppula

JYP (2006−08), TPS (2008−10, 2017−), Jokerit (2011−13)

Vanhempi Filppulan veljeksistä Ilari on Suomen mestari vuodelta 2010, jolloin hän voitti TPS:n paidassa lisäksi pudotuspelien parhaan pelaajan palkinnon. Tehokkaimmillaan hän kuitenkin oli työsulkukaudella 2012−13 Jokereissa. Taitava keskushyökkääjä on pelannut Liigaa lisäksi JYPissä.

Numerolla 81 on tullut tunnetuksi myös Tappara-ikoni Jukka Peltola, joka on seuran kapteenina voittanut myös kaksi mestaruutta. Leijonia monipuolinen hyökkääjä on edustanut vuoden 2018 olympialaisissa.

82 Ville Vahalahti

Lukko (2013−18)

Lukossa kaudet 2013−18 pelannut TPS-kasvatti vaihtoi Raumalla numerokseen 82 ja teki heti ensimmäisellä kaudellaan uransa ennätystehot ja voitti myös Liigan pistepörssin.

Tapparan kanadalaisvahvistus Josh Green pelasi jälkimmäisellä Tampereen-kaudellaan numerolla 82 Tuukka Mäntylän otettua kanadalaisen aiemmin käyttämän numeron 18. Tehopisteillä mitattuna Green ei toisella Tappara-kaudellaan ollut yhtä kova vahvistus kuin debyyttikaudellaan, mutta kuului kuitenkin joukkueen kapteenistoon.

83 Teemu Aalto

Tappara (2006−08, 2012−13)

Ville Vahalahden tavoin myös Teemu Aalto saa kunnian olla paras pelaaja kahdella eri pelinumerolla. Aalto pelasi Tapparassa kausina 2006−08 ja kaudella 2012−13 numerolla 83, koska Sami Venäläinen sai luvan käyttää tuttua numeroaan. Numerolla 83 Aalto teki henkilökohtaisen piste-ennätyksensä ja voitti puolustajien pistepörssin kaudella 2007−98.

84 Dragan Umicevic

Ässät (2012−13, 2013−14), Tappara (2013)

Ruotsalaishyökkääjä Dragan Umicevic pelasi Liigaa vain kausilla 2012−14, mutta ehti kuitenkin jo ensimmäisellä kaudellaan edustaa molempia finaalijoukkueita Ässiä ja Tapparaa − ironisesti Umicevic siirtyi kesken kauden voittajajoukkueesta häviäjän riveihin. Taitava hyökkääjä keräsi 73 pelissään yhteensä 52 peliä.

Jyri Junnila edusti liigaurallaan Kärppiä, KalPaa, Tapparaa ja SaiPaa, mutta ei koskaan ollut mikään tähtipelaaja − yhden kauden piste-ennätys oli 11+15 kaudelta 2007−08. Junnila kuitenkin voitti Kärpissä mestaruudet keväinä 2007 ja 2018.

85 Jesse Saarinen

SaiPa (2010−12), HPK (2012−15), Pelicans (2017−19), HIFK (2019−20)

Viittä eri seuraa − Pelicansia, SaiPaa, HPK:ta, Kärppiä ja HIFK:ta − edustanut Jesse Saarinen on kolmella kaudella ylittänyt 40 tehopisteen rajan. Koko liigauran saldo on 424 pistettä 716 pelissä.

Bluesissa liigakaukaloihin noussut Toni Kähkönen on edustanut lisäksi Kärppiä ja KooKoota. Monipuolinen puolustava hyökkääjä ei kuitenkaan koskaan yltänyt yhtä koviin tehoihin kuin Saarinen, vaikka voittikin mestaruuden Kärpissä keväällä 2014.

86 Teuvo Teräväinen

Jokerit (2011−14)

Teuvo Teräväinen pelasi Liigaa Jokereissa kausina 2011−14 ja voitti myös tulokaspalkinnon tehtyään 40 pelissä tehot 11+7. Viimeisimmällä liigakaudellaan taitava hyökkääjä tehoili 44 pistettä 49 pelissä ennen lähtöään NHL:ään.

Vahva kandidaatti pelinumerolle 86 on myös SaiPassa ja Tapparassa tehoillut Tyler Morley. Pienikokoinen kanadalaissentteri kokosi kahdella kaudellaan 94 pelissä 79 pistettä. SaiPa-kaudellaan Morley oli joukkueen paras pistemies ja Tapparassa pelatessaan hän ylsi jo piste per peli -tahtiin.

87 Petr Ton

Jokerit (1998), Blues (1998−99), JYP (1999−2002), Kärpät (2002−03)

Tšekkihyökkääjä Petr Ton pelasi kausilla 1997−2003 Jokereissa, Bluesissa, JYPissä ja Kärpissä yhteensä 273 runkosarjapeliä. Parhaalla kaudellaan 1999−00 Ton keräsi JYPissä 24 maalia ja 54 pistettä yhtä monessa pelissä. Keväällä 2003 hän voitti hopeaa Kärppien paidassa ja ensimmäisellä kaudellaan Jokereissa pronssia.

88 Jakub Petružálek

Lukko (2009−11)

Lukossa kaksi kautta pelannut Jakub Petružálek oli molemmilla kausillaan joukkueen parhaita pistemiehiä ja voitti keväällä 2011 pudotuspelien maalipörssin, vaikka tuloksena olikin "vain" pronssia. 114 liigapelin saldoksi jäi 84 pistettä.

Raskin veljeksistä nuorempi Joonas on pelannut Liigaa Ilveksen, Jokereiden ja HIFK:n paidassa. Liigaura on ollut pidempi, mutta 20 maalin ja 30 pisteen rajapyykki rikkoutuivat vasta kaudella 2018−19, ja pistetahti on ollut paljon Petruzalekia huonompi.

89 Ville Leino

HPK (2005−07), Jokerit (2007−08)

Ilvestä, HPK:ta ja Jokereita Liigassa ennen NHL-uraansa edustanut Ville Leino voitti mestaruuden HPK:ssa keväällä 2006 ja oli kaksi vuotta myöhemmin pistepörssin kakkonen 77 tehopisteellään, mikä oikeutti lisäksi runkosarjan parhaan pelaajan Lasse Oksanen -palkintoon.

Ässissä kahdella kaudella pelannut tšekkihyökkääjä Jaroslav Otevřel muistetaan parhaiten neliraajahalvauksen aiheuttaneesta törmäyksestä pelitilanteessa, mutta hän oli myös pelillisesti erinomainen vahvistus. Otevřelin pelinumeroa ei ole virallisesti jäädytetty, mutta kuitenkin numero 89 on Ässissä kunnioituksenosoituksena pois käytöstä.

90 Marko Jantunen

TPS (1993−94), Jokerit (2003−06), Pelicans (2006−10)

Päihdeongelmista peliuransa aikana kärsinyt Marko Jantunen pelasi numerolla 90 Jokereissa kauden 2003−04 ja Pelicansissa kausilla 2006−10 ja ylsi kaikkiaan viidesti vähintään 40 tehopisteeseen. Parhaimmillaan taitohyökkääjä kutitteli pistepörssin kärkikymmenikköä.

SaiPassa liigauransa aloittanut − ja tehokkaimmat kautensa pelannut − Vladimir Machulda tuli tunnetuksi kärkijoukkueiden pudotuspeliaseena. Tehokas tšekki siirtyi SaiPasta kesken kauden sekä Jokereihin että Kärppiin. Kaudella 2001−02 Machulda pelasi numerolla 90 Jokereissa sekä runkosarjassa että pudotuspeleissä piste per peli -tahdilla ja voitti mestaruuden.

91 Otakar Janecký

Jokerit (1992−99), Blues (1999−2000)

Otakar Janecký aloitti liigauransa SaiPassa kaudella 1990−91, mutta taitava tšekki muistetaan parhaiten Jokereiden 90-luvun menestysvuosilta − vaikka tehokkain kausi onkin juuri tuo debyyttikausi SaiPassa. Kaksi ensimmäistä liigakauttaan Janecký tosin pelasi vielä numerolla 21, mutta numerolla 91 pelatessaan hän voitti kuitenkin kolmesti mestaruuden ja kerran pudotuspelien parhaan pelaajan palkinnon.

HIFK:ta yli neljä kautta edustanut Corey Elkins oli tehokkaimmalla kaudellaan 2013−14 pistepörssissä sijalla 13. Yhdysvaltalaissentteri ylsi lisäksi hopealle kaudella 2015−16.

92 Sebastian Repo

Pelicans (2014−16), Tappara (2016−18), Lukko (2019−20)

Isokokoinen hyökkääjä Sebastian Repo voitti Tapparassa mestaruuden ja hopeaa, mutta piste-ennätyksensä hän on tehnyt tulokaskaudellaan Pelicansissa − samalla kaudella Repo voitti myös alle 20-vuotiaiden MM-kultaa. Tosin päättyneellä kaudella Repo pelasi tehokkainta peliään keräämällä 28 ottelussa 23 pistettä.

Jokerit-kasvatti Teemu Laine nousi Tapparassa aiempaa isompaan rooliin, kunnes kaudella 2007−08 hyökkääjä oli TPS-paidassa Liigan pistepörssissä sijalla 14. Lopun uraansa Laine kuitenkin pelasi ulkomailla.

93 Kristian Vesalainen

HPK (2016, 2017−18)

Vain yhden kokonaisen liigakauden pelannut Kristian Vesalainen voitti Kärpissä mestaruuden ja oli samalla kaudella HPK:n toiseksi paras pistemies sekä Liigan kuudenneksi paras maalintekijä.

94 Anrei Hakulinen

KooKoo (2016−20)

Mestis-tehojen ja rikkonaisten liigakausien jälkeen Anrei Hakulinen löi itsensä lopullisesti läpi KooKoossa kaudella 2018−19, kun 52 pelissä syntyi 41 tehopistettä. Viime kaudella turkulaislähtöinen hyökkääjä takoi 35 pistettä 47 pelissä.

Aloitettuaan liigauransa Hockey Reippaassa puolustaja Erik Kakko pääsi 90-luvulla jopa TPS:ään ja Jurzinovin akatemiaan, mutta HPK:ssa kausina 1994−99 hän pelasi tehokkaimmat liigakautensa pelatessaan numerolla 94.

95 Kari Martikainen

Jokerit (1993−96)

Kari Martikainen voitti Jokereissa mestaruudet kausilla 1991−92, 1993−94 ja 1995−96. Viimeisimmällä mestaruuskaudellaan oikealta laukova puolustaja oli pisteilläkin mitattuna pelipaikkansa parhaimmistoa.

90-luvun työsulkukaudella NHL-legenda Theo Fleury tykitti kymmenessä pelissä peräti 17 tehopistettä ja oli Tapparan kymmenenneksi paras pistemies. Pelkästään tuuletus 11 pelin tappioputken päättymisen kunniaksi nostaa Fleuryn Tappara-ikoniksi.

96 Tyson Spink

Ässät (2019−20)

Pelinumero on sangen harvinainen, joten Ässien Tyson Spinkin 35 tehopistettä 50 peliin oikeuttavat kanadalaisen numeron 96 ykköseksi.

97 Pavel Torgajev

JyP HT (1994−95)

TPS:ssä ja JyP HT:ssä Liigaa pelannut venäläistähti keräsi 97 pelissään 61 pistettä, kunnes siirtyi pelaamaan muun muassa NHL:ään ja NLA:aan.

98 Erik Hämäläinen

Jokerit (1993−95)

Jokerikausinaan numerolla 98 pelannut puolustajalegenda voitti kaudella 1993−94 mestaruuden, puolustajien maalipörssin, tehotilaston ja parhaan puolustajan palkinnon.

Pelicans-kasvatti Severi Lahtinen on tehnyt parhaalla liigakaudellaan 22 pistettä ja koko liigaurallaan 30 tehopistettä 81 pelissä.

Numeroilla 0 tai 99 ei ole Liigassa kukaan pelannut.