Suomalaisjoukkue koekaniinina Jelgavassa – ”Ollaan menossa kohti tuntematonta”

MESTIS / Artikkeli
Peliitat matkalla kohti tuntematonta.
Kuva © Juha Tammi
Heinolan Peliitat sai kunnian olla ensimmäinen suomalaisjoukkue latvialaisen HK Zemgalen vieraana Jelgavassa. Zemgale otettiin mukaan Mestikseen tälle kaudelle paikastaan talousvaikeuksien vuoksi luopuneen SaPKon tilalle. Peliittojen neljän päivän Latvian reissuun sisältyi kaksi ottelua uutta tuttavuutta vastaan. Mukana matkalla oli Jatkoajan toimitus.

Huollolla on takanaan vähäuninen yö. Tilausajoliikenteen bussin pitää olla lastattuna ja valmiina klo 05:30, kun Mestis-joukkue Peliittojen on määrä aloittaa matkansa kohti satamaa ja lopullista määränpäätänsä Latvian Jelgavaa. Peliittojen päätoiminen huoltaja Tomi Pesonen ehti nukkua yöllä vain parisen tuntia, mutta se ei tunnu miestä suuremmin haittaavan.

Bussissa on valloillaan epätietoinen tunnelma. Kukaan ei tunnu tietävän mitä määränpäässä on vastassa. Joukkueen päävalmentaja Hannes Hyvönen varmistaa, että pääluku täsmää.

– Onko kaikki mukana? Tarviiko apua? Ja ai niin... onhan kaikilla passit?

Hyvönen kertoo huomanneensa uutisista Latvian julistaneen hätätilan itärajoilleen maailmanpoliittisen sekasotkun johdosta.

– Latviassa ilmeisesti joku hätätila päällä. Kyselin eilen Mestikseltä, miten tehdään, että lähdetäänkö.

Bussia starttaavan kuljettaja Hannu Heinosen ilme näyttää hivenen huolestuneelta Hyvösen lausunnon jälkeen.

– Lähdetään kohti tuntematonta, Hyvönen tuumaa bussin liikahtaessa eteenpäin.

Peliitoilla on edessään kaksi ottelua Jelgavassa perjantaina ja lauantaina, mutta matkaan on lähdettävä jo torstaina. Paluu ajoittuu sunnuntaille, joten kaikkiaan edessä on neljän päivän seikkailu Latviassa. Peliitat on ensimmäinen suomalaisjoukkue Latviassa, eikä kenelläkään ole aavistusta matkan järjestelyiden sujuvuudesta saati vastassa olevan joukkueen tasosta.

Jatkoajan toimitukselle tarjoutui ainutlaatuinen tilaisuus lähteä joukkueen mukaan. Matkan aikana oli mahdollisuus tutustua joukkueen pelaajiin, taustahenkilöihin ja paikalle olleisiin heinolalaiskannattajiin. Toimittajan joukkue otti vastaan hämmästyttävän vieraanvaraisesti.

Hannes Hyvönen kuuntelee tarkkaan Ville Kiiskisen ohjeita ennen laivaan nousua.
Kuva © Juha Tammi

Loput joukkueesta otetaan kyytiin lahtelaisen ostoskeskuksen parkkipaikalta. Bussi täyttyy pian uneliaista pelaajista. Pitkän iltapuhteen huoltopuolella raatanut Pesonen saa Lahdesta avukseen toisen huoltajan, Jarno Mäkisen, joka toimii myös Pelicansin naisten joukkueen huoltajana. Peliittojen mukaan Mäkinen tulee aina kun kiireiltään ehtii.

Satamassa kohdataan ensimmäiset haasteet, kun joukkueen fysiovastaava Timo Räsäsen paluulippu uupuu joukkueelle annetusta nivaskasta. Lyhyen selvittelyn jälkeen matkan vetovastuusta päävalmentajan ohella vastaava Ville Kiiskinen saa Räsäselle piletin kouraan.

Valmennus kehottaa pelaajiaan tankkaamaan laivan aamupalalla reilusti, sillä päiväsaikaan ohjelmassa ollut ruokailu on peruttu. Laivalla pelaajat tappavat aikaa pelaamalla bingoa. Peliitat niittää menestystä varttuneemman ikäpolven suosimassa pelissä ja pelaajista sekä Markus Lahtinen että Leevi Kannisto lunastavat itselleen bingofinaalipaikan joulukuun risteilylle.

Bingoisäntä kyselee aktiivisesti pelaajilta Peliittojen tulossa olevasta vierasmatkasta ja toivottaa onnea peliin.

Eläkeläispiireissä suosittu bingo villitsi heinolalaispelaajat.
Kuva © Juha Tammi

Yhdeksältä satamasta liikkeellä lähtenyt laiva saapuu Tallinnan satamaan vartin yli yksitoista. Joukkue valuu jouhevasti takaisin bussin kyytiin. Edessä on vielä taukoineen vajaan seitsemän tunnin ajomatka määränpäähän.

Pelaajien kesken arvuutellaan tulevan vastustajan kokoonpanoja. Osa pelaajista nukkuu jonomuodostelmassa bussin käytävällä. Valmennus seuraa videoilta Zemgalen peliä koittaen keksiä tapoja murtaa latvialaisjoukkueen pelisysteemi.

Joukkue pysähtyy pakolliselle tauolle Pärnussa pienen huoltoaseman pihaan. Pelaajille tarjoutuu mahdollisuus ostaa evästä loppumatkan ajaksi. Tauko piristää ja matka jatkuu. Mukana bussissa on silityslauta, jonka käyttötarkoituksena on toimia pelaajien pokeripöytänä. Monelle nuorelle pelaajalle avautuu bussin ikkunoista aivan uusia näkymiä.

– Koko ajan tulee katsottua maisemia. Ihan uutta, kun ei ole täällä koskaan ollut. Mukavaa vaihtelua kauteen, rupattelee hyökkääjä Risto Saarinen huoltoaseman pihassa.

Matka sujuu perille suorastaan hämmentävän kivuttomasti. Jelgavassa joukkue majoittuu jäähallin yhteydessä olevaan hotelliin.

– No niin! Pelaajat jumpalle. Valmennus käy sillä aikaa hoitamassa avaimet hotellilta, Hyvönen antaa selväsanaiset ohjeet bussin pysähdyttyä hallin eteen.

Iltapalan myötä väsynyt joukkue pääsee viimein makuulle. Huolto kokoontuu vielä puimaan fysioterapeutti Räsäsen hotellihuoneeseen seuraavan päivän valmisteluja. Kaiken halutaan olevan pelaajille ajalleen valmiina.

Ensimmäisen ottelupäivän aamu käynnistyy joukkueen yhteisellä aamupalalla. Aamujäät joukkue pääsee aloittamaan yhdeksän jälkeen. Eilispäivän bussimatka tuntuu vielä kaikkien jaloissa.

Tunnelma pukukopissa oli perjantain aamujäiden jälkeen mainio.
Kuva © Juha Tammi

– Vähän sai jaloista kuonaa liikkeelle. Oli vähän raskas se eilinen matka, sen huomasi tuossa jaloissa. Yllättävän hyvät puitteet. Siisti koppi ja kaikki. Keskialue on kyllä pieni. Pleksit on sikamatalat. Tästä tulee mieleen vähän Hollolan jäähalli, sielläkään ei taida olla joustokaukaloa, puolustaja Vertti Vuoksiala pohtii harjoitusten tiimellyksessä.

Eilisellä laivamatkalla bingomenestystä nauttinut Lahtinen käväisee vaihtopenkillä harjoitusten lomassa ja heittää märän paperitollon metrien päässä olevaan roskikseen.

– Menikö sukkana sisään? Tuo tietää hyvää illan peliin, myhäili pelaajat hyvin tunteva Pesonen huoltajakollega Mäkiselle.

Päivän pelaajat ja valmennus käyttävät parhaaksi katsomallaan tavalla. Suuri osa pelaajista lähtee tutkimaan kaupungin katuja.

Matkanjohtajan tittelillä operoiva Kiiskinen huokaisee tyytyväisenä helpotuksesta saatuaan juuri järjestettyä otteluliput Heinolasta saapuville faneille.

– Tähän loppui matkanjohtajan hommat. Nyt alkaa keskittyminen valmentajan työhön, Kiiskinen naurahtaa sulkiessaan puhelimen.

Valmennuksen urakka helpottuu pelin ulkopuolisten asioiden järjestelyssä, kun seuran toimitusjohtaja Henrik Mustonen lentää paikalle.

Joukkueen fysioterapeutti Räsänen tekee vielä viimeiset herkistelyt pelaajille hotellihuoneessaan, jonne hän on pyynnöstään saanut asettaa hierontapöytänsä. Pelaajat tulevat sovitun listan mukaan huoneeseen yksi kerrallaan. Aikaa on jokaiselle varattu viisi minuuttia.

– Tässä herkistellään ja auotaan paikkoja, että ollaan valmiita siihen mitä ollaan kohta menossa tekemään. Ei siis tehdä varsinaista hierontaa.

Räsäselle varatusta isosta huoneesta numero 206 löytyy myös jacuzzi, joka illalla täytetään kylmällä vedellä ja hallin nurkalta haettavalla lumella.

Fysiovelho Timo Räsänen tekemässä herkistelyjä pelaajille ennen ottelua.

– Pelissä tuleva ylikuormitustila tavallaan pysähtyy ja alkaa palautuminen, kun kylmä tulee elementtinä mukaan. Kylmä laittaa endorfiinit liikkeelle. Oireet ja mahdolliset kivut häviää siinä ja lihas rupeaa toimimaan, se on se pointti siinä, valottaa Räsänen syitä jacuzzin epätavalliselle käyttötarkoitukselle.

Fysioterapeutti tunnetaan joukkueen sisällä lempinimellä "Räpsä". Hiljalleen alkaa käydä selväksi, että Räpsä on eräällä tapaa korvaamaton pala Peliittojen joukkuetta toimien sujuvasti linkkinä pelaajien ja valmennuksen välillä. Räsänen kannustaa ja neuvoo pelaajia oman osaamisensa kautta, mutta ennen kaikkea hän on hyvä kuuntelemaan pelaajien huolia ja murheita. Valmennuksen hän pitää hyvin ajan tasalla pelaajien fyysisen ja henkisen jaksamisen osalta. Lisäksi roolina on toimia huollon kolmantena käsiparina.

Ennen peliä valmennus ei käy ihmeitä läpi. Perusasiat kerrataan läpi. Kiiskinen haluaa, että joukkue ei lähde alussa ihmettelemään vaan jokainen pelaaja antaa täydet 100% alusta alkaen. Kiiskinen pitää Zemgalea hyvänä ja kokeneena joukkueena tutkittuaan joukkueen päivällä julkaisemaa kokoonpanoa.

Hallin pihalla toimitusjohtaja Mustonen pitää huolen, että Heinolasta kaikki paikalle tulleet fanit saavat ottelulippunsa ja pääsevät halliin sisään. Paikalla on paljon suomalaisia faneja. Myös jääkiekkoliiton väkeä on paikalla.

Mustonen katsoo peliä heinolalaisfanien seurassa. Tuntuu, että kaikki paikalla olevat fanit, johtoryhmä ja joukkue kuuluvat yhteen.

Ottelun alkushow on näyttävä ja mahtipontinen kansallislauluineen, liekki ja savukoneineen. Zemgale tulee alussa täydellä höyryllä päälle, mutta Peliitat vastaa kotijoukkueen vauhtiin. Kaikki näyttää heinolalaisjoukkueen kohdalla täydelliseltä, kun heinolalaiset karkaavat avauserässä 0–2-johtoon. Taneli Lappalainen sai kunnian ampua Mestis-historian ensimmäisen maalin latvialaisella maaperällä.

– Ihan hyvältä tuntui. Paikassa oli mökää ja sai sen heti hiljentää siinä ekassa erässä. Eka maali on aina eka maali, niin itselle kuin Latvian maaperällä. Sergei Lisov laukoi viivasta ja sain suoraan haltuun, hiukan sivuun ja tyhjään rysään siitä, Lappalainen kertailee maalin syntyä.

Erätauolla aulassa soittava orkesteri villitsee juhlatunnelmaan päässeet Peliittojen fanit saaden innokkaimmat tanssimaan villisti paikallisten kannustaessa taustalla. Kolmen euron olut-tuopit tekevät kauppansa siinä missä Suomessakin. Oluen maku on jotakuinkin yhtä tuttua, kuin kotimaan hallien hanoissakin.

Kolmen euron tuopit tekivät kauppansa suomalaisvieraille.

Toisessa erässä tapahtuu käänne, kun isännät saavat maalitilinsä avattua ja tästä innostuneena karkaavat 4–2-johtoon. Peliitat pääsee kolmannessa erässä kirimään vielä maalin päähän, mutta se ei riitä tulostauluun jäädessä loppunumeroiksi 4–3.

Hallillta poistuu jonossa pettyneitä pelaajia, jotka ovat haluttomia antamaan haastatteluja medialle, mutta eivät unohda fanejaan, joille pelaajilta ja valmennukselta löytyy aikaa. Heinolalaiskannattajien taukoamaton pulina loppuu sen sijaan kuin seinään heti, kun nauhuria tarjotaan esiin haastattelun saamiseksi. Sama kohtalo on edessä myöhemmin myös YLEn toimittajalla, joka joutuu kohtaamaan mykäksi heittäytyvät kannustusjoukot.

Risto Saarisen mukaan Peliitoilla meni pehmeät pöksyyn Zemgalen hornankattilassa.

– Ennakko-odotukset oli aika vähissä, kun ei tiennyt mitä on tulossa. En osannut kuvitella, miten noin kova meteli saadaan tuonne halliin ja sitten noin kovaa tulevat päälle. He saivat varmaan 40% lisää tehoja avausmaalinsa jälkeen. Halli huusi varmaan kahta kertaa kovempaa sen jälkeen. Ei mikään ihme, että syttyivät pelaamaan tuolla lailla. Suoraan sanottuna paskottiin housuun, myönsi Saarinen rehellisesti.

16 tuntia urakoinut huolto kokoontuu jälleen pitkän päivän päätteeksi Räsäsen huoneeseen. Peliittojen fanit jatkavat sen sijaan matkaansa Jelgavan yöhön. Faneille vierasmatka on elämys, josta otetaan kaikki irti. Jelgavan keskusta tarjoaa kelpo puitteet illan viettoon.

Peliittojen värit elävöittivät Jelgavan yöelämää.
Kuva © Juha Tammi

Lauantain ohjelma on tiivis, sillä ottelu alkaa normaalin Mestis-aikataulun mukaisesti klo 17:00. Aamupala, aamujäät, ruokailut, lepo ja Räsäsen hoitopöydän kautta hallilla otteluun valmistautuminen. Vapaa-aikaa pelaajille jää vähemmän kuin edellisenä päivänä.

Lauantain peli alkaa jälleen kansallislaulujen merkeissä. Jostain syystä paikalla on hieman eilisiltaa vähemmän katsojia. Matkaväsymystä poteva heinolalaisten faniryhmäkin on hieman edellisiltaa vaisumpana paikalla.

Edellisen päivän tappio on joukkueen osalta nollattu ja Peliitat aloittaa pelin jälleen vahvasti päästen ottelussa johtoon. Zemgale tasoittaa kiusallisesti hetkeä ennen ensimmäisen erän päättymistä. Toinen erä on jälleen heikompi ja kotijoukkue hyppää kuskin pukille.

Peliitat iskee pelin tasoihin heti kolmannen erän alkuun Matias Lentämäen onnistuttua toistamiseen maalinteossa. Näyttää siltä, että tänään ottelu kääntyisi heinolalaisille. Arturs Homjakovs lyttää kuitenkin haaveet voitosta iskemällä ylivoimalla ratkaisevan voittomaalin. Lukemat ovat lopulta 4–2 Zemgalen onnistuttua iskemään kiekon vielä tyhjään maaliin.

Valmennus antaa pelaajille suoran palautteen heti pelin päätyttyä. Hyvönen ja Kiiskinen ovat vakuuttuneita, että voitto olisi otettu, jos ennalta pelaajien kanssa ennalta sovitut asiat olisi pystytty jäällä pitämään.

Valmentajien palautteen antamisen jälkeen ilta on vapaa. Valmennus lähtee illallispöydän ääreen, jotta ajatukset saa nollattua hetkeksi pois pelillisistä asioista. Pelaajat kokoontuvat jo tutuksi tulleeseen huoneeseen numero 206, jonne Räsänen on järjestänyt pelaajille purtavaa, ja ohjelmaa.

Tappiot ottaa koville, mutta tunnelma nousee illan mittaan. Räsänen on maksanut radat omasta pussistaan joukkueelle hotellin keilahallilta. Mikkel Persson saa koko joukkueen hurraamaan, kun tanskalainen tekee täyskaadon viiden peräkkäisen ränniheiton jälkeen.

Joukkueen bussi lähtee sunnuntaiaamuna jo yhdeksältä, joten vain harva pelaaja jaksaa valvoa yön pikkutunneille asti. Konsta Jaakolan huoneesta kuuluvien kuorsausäänien tuudittamana joukkue vaipuu yöunilleen.

Heinolalaiset fanit joutuvat myös hillitsemään menohalujaan, sillä omilla autoillaan matkanneet kannattajat joutuvat starttaamaan menopelinsä aamulla.

Jalkaviidakko ja käytävällä makaava pelaajajono täytti bussin käytävän torstain menomatkalla.

Sunnuntain paluumatka on pitkä ja raskas. Huolto on jälleen aamusta ensimmäisenä hereillä.

– Väsyneet, mutta muuten hyvät tunnelmat. Tappiot harmittaa hirveästi. Olisi ollut kiva viedä pisteet mennessään, kommentoi Pesonen väsyneenä.

Väsynyt joukkue istuu bussissa hiljaa osan pelatessa korttia. Valmennus innostuu huoltaja Mäkisen kysellessä muistelemaan omia parhaita hetkiään peliajoiltaan. Puheissa vilahtelevat Hyvösen mestaruusvuodet Kärpissä, Kiiskisen hekumoidessa HeKin ensimmäistä Mestis-kautta. Kovimmasta lämääjästä ei ollut Hyvösen joukkueessa koskaan epäselvyyttä.

– Niin. Ei siellä tainnut koskaan kovempia olla.

Jokaista harmittaa hävityt pelit, mutta muuten tunnelma pysyy koko matkan ajan hyvänä. Valmennuksella riittää töitä huoltaja Pesosen pitämiseksi seuraavana päivänä pois hallilta. Pitkiä 16 tunnin päiviä Jelgavassa paiskineelle Pesoselle luvattiin valmennuksen toimesta maanantai vapaaksi, mutta mies itse haluaisi tulla hallille.

Laiva Tallinnasta lähtee illalla puoli seitsemän. Tallinnaan joukkue saapuu jo kolmelta, joten vapaa-aikaa jää ennen laivamatkaa. Yhteisen ruokailun sijaan Kiiskinen lyö pelaajille kylmää käteistä kouraan ja antaa jokaiselle mahdollisuuden valita ruokapaikkansa. Pääasia, että kaikki löytävät tiensä ajoissa laivaan.

Laivamatka menee jälleen seisoskellessa istumapaikkojen ollessa iltalaivalla vähissä. Joukkueen iloksi laivalla esiintyy oman kaupungin poika, Vallu Lukka.

– Kiva reissu. Ei tosin pelillisesti sitä mitä lähdettiin hakemaan, mutta tämä on nyt ainakin nähty ja ollaan valmiita ensi viikonloppuna, kun kohdataan Zemgale uudelleen, Oscar Lemström tuumii hetkeä ennen, kun laiva saapuu satamaan.

Pelaajat ovat helpottuneita päästessään takaisin bussiin. Matkan aikana Hyvönen on kirjannut kuulemiaan ja havainnoimiaan asioita muistivihkoon.

– Minulla on tapana laittaa muistiin kaikki kuulemani asiat, jotka edistävät joukkuetta pelaamaan paremmin. Tämän muistilapun teen ohjeeksi tiistaiaamun palaveripuheeseen pojille, Hyvönen kertoo vieressä istuvalle Kiiskiselle.

Hyvönen tarkkailee pelaajiaan tarkalla silmällä havannoiden kaiken aikaa mitä ympärillä tapahtuu. Hän haluaa pysyä ajantasalla pelaajien liikkeistä ja mielentilasta voidakseen auttaa pelaajia pienimmissäkin murheissa.  

Lahden pysäkille jää osa pelaajista. Kyydistä poistuva Kiiskinen on silminnähden tyytyväinen reissun antiin.

– Reissun arvoa ei mitata vain rahassa. Pelaajat saavat arvokasta kansainvälistä kokemusta.

Pelipaikkakunnan järjestelyt tekivät valmentajaan syvän vaikutuksen. Zemgale tekee vastavierailun Heinolaan seuraavana viikonloppuna ja siihen halutaan panostaa samalla mitalla.

– Vieraanvaraisuus oli jotain käsittämätöntä. Kyllä oli niin viimeisen päälle kaikki järjestetty siellä. Ei mitään valittamista. Kuinka me pystytään vastaamaan, kun he tulevat ensi viikonloppuna meidän luo vieraspelimatkalle? Meidän on pakko kyllä pystyä järjestämään heille parhaat mahdolliset oltavat.

Kiiskisellä riittää bussista poistuessaan edelleen töitä Pesosen toppuuttelussa, jolla olisi kova hinku päästä pesemään pelipaidat maanantaina.

– Sinulle on maanantai jo hoidettu vapaapäiväksi. Et tule hallille. Esko tuuraa huomenna, Kiiskinen vielä painottaa ennen poistumistaan bussin ovista.

– Kyllä muuten varmaan menen, Pesonen toteaa Kiiskisen näkyessä bussin ikkunoiden ulkopuolella.

Heinolan hallin pihaan bussi saapuu 23:30.

– Tuhat kilometriä ja sata kilometriä siinä tuli matkaa. Hyvinhän se meni. Tämä oli siitä harvinainen tilausajoreissu, että porukkaa ei tarvinnut siirtää paikan päällä, vaan auto seisoi kaksi päivää. Ei ole kyllä koskaan ollut tällaista, bussikuski toteaa rauhallisesti matkan päätteeksi.

Viimeisenä bussista puretaan ulos pelipöydän virkaa toimittanut silityslauta.
Kuva © Juha Tammi

Pelaajien ja huollon viimeisenä tehtävänä on varustekassien purkaminen pukukoppiin.
Pesonen on silminnähden uupunut.

– Huolto on loppu, huokaa Pesonen viimeisillä voimillaan raskaiden silmäluomien painaessa valvotuilla silmillä.

Maanantai on joukkueella vapaa. Niinpä koko joukkue pääsee ansaitulle levolle, paitsi bussinkuljettaja Heinonen, jonka matka jatkuu vielä 50 kilometrin päähän Sysmään.

» Lähetä palautetta toimitukselle