Stadin kirkkaat valot: HIFK:n ensi kauden joukkue vilisee tähtiä, mutta jotain puuttuu

LIIGA / Artikkeli
Anton Lundelliin kohdistuu ensi kaudella kovat odotukset.
HIFK:hon keskittyvä artikkelisarja Stadin kirkkaat valot tekee paluun Jatkoaikaan. Tällä kertaa artikkelissa paneudutaan helsinkiläisten viime viikon tiedotustilaisuuden antiin ja pohditaan näkymiä ensi kaudelle.

Kuluneella kaudella vaikeuksien kautta välieriin noussut HIFK valotti ensi kauden sopimustilannettaan tiedottamalla viime viikon tiistaina kahdeksan uuden pelaajan sopimuksista

Maalivahtiosastoa tuli vahvistamaan Frans Tuohimaa, puolustuksen tukipilareina toimivat tulevaisuudessa vanhat tutut Rony Ahonen ja Mikko Kousa. Hyökkäykseen tulivoimaa tuovat Otto Paajanen, Teemu Turunen, Sebastian Dyk, Jesse Saarinen sekä Leijonien MM-kisajoukkueessa pelaava Jere Sallinen.

Tällä kertaa sanaisen arkkunsa avaavat Liiga-toimituksen päällikkö Sami Iilomo sekä toimittaja Petri Lajunen. 

HIFK julkaisi tiistaina ensi kauden joukkueensa rungon. Mitä ajatuksia hankinnat herättävät?

Lajunen: Aika tasapainoinen paketti kasassa. Mikä itseäni on pistänyt silmään ja miellyttänyt HIFK:n hankintapolitiikassa on se, että viime aikoina seura on ostanut itselleen voittamisen kulttuuria ja oppia siitä, miten voitetaan juuri IFK:ssa. Näistä esimerkkeinä Rony Ahonen ja Mikko Kousa. Ikään kuin kaupan päälle tulivat Teemu Turunen ja Otto Paajanen, jotka ovat tuoreita Suomen mestareita. Heidän osaltaan Salmelaisella tuskin oli kristallipalloa, josta olisi tiennyt, että mestaruus tulee tällä kaudella.

Uusissa hankinnoissa miellyttää myös se, että suuria kysymysmerkkejä ei ole. Kaikki ovat aika takuuvarmoja ja tasonsa Liigassa näyttäneitä pelaajia, joku voisi sano liigajyriä. Sebastian Dyk on ainut uusi tuttavuus, jolla hänelläkin onnistunut kausi alla Ruotsin toiseksi korkeimmalla sarjatasolla.

Sentterin puutteesta joku varmasti huutelee, mutta toisaalta, jos ei anna tilaa ja mahdollisuutta sisäiselle kasvulle niin pelaajia on aika vaikea saada sitoutumaan HIFK:n juttuun. Salmelainen on mielestäni näyttänyt kuitenkin kykynsä reagointiin myös kesken kauden.

Olisitko itse tehnyt jotain toisin?

Iilomo: Siitä sentterin puutteesta huudellaan syystäkin. Juuri keskusta oli se osa-alue, joka kuluneella kaudella petti, joten olisin odottanut Salmelaiselta jopa korostettua hauiksen näyttöä huippukovan keskustan muodossa. Päättyneellä kaudella Salmelainen paikkasi keskustan vajetta hankkimalla lisää laatua laidoille, mutta ratkaisuhetkillä joukkueesta jotain puuttui - ja se puute oli juuri keskellä.

Uskon, että hankintoja nähdään vielä ennen kauden alkua. HIFK:lla on laadukkaita keskushyökkääjiä jo nyt. Paajanen osoitti pystyvänsä kantamaan sitä raskasta viittaa, joka suodaan vastustajien parhaita vastaan pelaaville. Lundell oli jo tällä kaudella hyvä, ajoittain loistava. Uskon Lundellin ottavan suuria kehitysaskeleita, en vain kesällä, vaan myös kauden aikana. Myös Juha Jääskä, Thomas Nykopp ja Juho Keränen ovat hyviä keskushyökkääjiä, joista etenkin Jääskältä voi odottaa kehitysaskeleita, mutta kokonaisuutta katsottaessa en pidä materiaalia sillä tasolla, mitä HIFK:n tasoiselta seuralta saattaa odottaa.

Niinpä käännänkin kysymyksen. Onko HIFK:n keskustan materiaali jo nyt mielestäsi sillä tasolla, mitä mestaruuteen vaaditaan?

Lajunen: Jos ajatellaan puhtaasti materiaali edellä niin ei ole, MUTTA kuten itse sanoit tai tässä tapauksessa kirjoitit, niin siellä on esimerkkeinä Lundell ja Jääskä, jotka voivat saada ihmeitä kehityksen suhteen aikaan yhdessä kesässä.

Millä lailla tämä puute juuri keskustassa näkyi? Mielestäni HIFK:n suurin puute oli ratkaisuvoimassa tai siinä, että joukkue ei saanut luotua riittävän laadukkaita maalipaikkoja tai sitten, kun niillä päästiin niin ei oltu tarpeeksi tehokkaita. Viittasit, että Salmelainen hankki laatua laidoille ja minusta Sakari Salminen oli juuri Antti Suomelan korvaaja, ei yksi yhteen, mutta toi tarvittavaa ratkaisuvoimaa. Ratkaisuvoimaa lähti, mutta sitä myös tuli ja varsinkin melkein valmiin ketjun Paajanen - Turunen muodossa.

"HIFK:n ei tarvitse lähteä kauteen tilanteessa, jossa menestys lepää potentiaalin ja sen lunastamisen varassa"

Ketju on aina osiensa summa ja jos miettii HPK:n mestaruusjoukkueen senttereitä niin ketkä heistä olisit ottanut HIFK:n ennen tämän kauden alkua?

Jos piruja halutaan maalaamalla maalata seinille niin HIFK:n suurin kysymysmerkki keskustan sijaan löytyy alakerrasta.

Iilomo: HIFK on resurssien puolesta Liigan kärkiseuroja, sen vuoksi HIFK:n ei tarvitse lähteä kauteen tilanteessa, jossa menestys lepää potentiaalin ja sen lunastamisen varassa. Sen varaan voi rakentaa yhden keskushyökkääjän paikan, ei kahden. Lisäksi historian tuntien nykymateriaalissa ei riitä leveys, jos ja kun loukkaantumiset riivaavat myös ensi kaudella. Eikä kannata unohtaa, että Lundell on joukkueen riveistä lähes varmuudella pois nuorten MM-kisojen aikana.

Ja mitä tulee tuohon keskustan puutteeseen pudotuspeleissä. Vaikka Liigassa ja jääkiekossa yleisesti on siirrytty kohti pelipaikattomuutta, keskushyökkääjällä on edelleen hieman suurempi vastuu viisikkonsa pelistä kuin laitahyökkääjillä. HIFK:n vakiokokoonpanon sentterinelikko teki tämän kauden pudotuspeleissä yhteensä yhdeksän tehopistettä, kun joukkue pelasi 13 ottelua. Olen siinä mielessä vanhaa liittoa, että nykykiekossakin pidän sentterin roolia pelin rytmittämisessä - ja sitä kautta tilanteiden rakentelussa - keskeisenä.

Joukkue on muuten rakennettu leveäksi, joten samaa odotan myös keskustan osalta. Myös pakisto kaipaa vielä ehdottomasti yhtä lisänimeä, mutta maalivahtiosastoon minulla on kummankin ajoittaisesta ailahtelusta huolimatta täysi luotto.

Lajunen: Ymmärrän tämän ajattelun, mutta jääkiekko on aina myös joukkuepeli. Jatkuvuus on tärkeä juttu kopin kemian ja toimivuuden kannalta, vaihtuvuus on nyt jo suurta, mitenhän se olisi vaikuttanut joukkueen moraaliin, jos saman tien olisi tuotu 9 uutta kundia sisään ja laitettu Lundell tai Jääskä laidalle. Jos jompi kumpi pitäisi siirtää, kumpi sinun mielestäsi?

Keskushyökkääjän paikka on tärkeä, mutta hyökkäyspeliä ja hyökkäyksiin lähtöjä voi rytmittää myös laidalta. Ylivoimallakaan keskushyökkääjän ei tarvitse olla se pelintekijä, mikä osa-alue tulee olemaan muuten ihan eri jiirissä, kun Kousa ja Saarinen pääsevät operoimaan toisessa koostumuksessa ja Turunen ja kumppanit toisessa. Mutta ymmärrän huolen, mutta ymmärrän myös sen, että Roomaakaan ei rakennettu päivässä.

Iilomo: Ehdottomasti Jääskä. Lundell on peruskoulutukseltaan keskushyökkääjä, Jääskä taas on pelannut ennen viime kautta pääosin laidalla. Näen myös Jääskän ominaisuuksien sopivan paremmin laidalle. Jääskästähän leivottiin alkujaankin sentteri sen vuoksi, ettei Suomelalle löytynyt korvaajaa ennen viime kauden alkua, eikä Lundellin kyvyistä ja sopeutumisesta miesten peleihin ollut vielä mitään varmuutta.

HIFK:n takalinjoilla on Quinceyn mentävä aukko.

Puolustuksesta puuttuu vakiokokoonpanon isäntä

Iilomo: Nostit aiemmin esiin alakerran kysymysmerkit. Mihin osa-alueisiin tarkalleen ottaen viittasit?

Lajunen: Veskarit eivät huoleta minua hetkeäkään eikä myöskään pakiston kiekollinen taito. Pakisto itse asiassa tukee loistavasti Pikkaraisen aktiivista pelitapaa ja on sitä myöten loistavasti koottu.

Mutta siellä on yksi mutta. Sanotaan, että koolla ei ole väliä, mutta kyllä sillä on. HIFK:n puolustus on suhteellisen lyhyt. Puolustuksen keskipituus on peräti reilut kolme senttiä lyhyempi kuin mestari HPK:n vastaavan. HIFK:n puolustus on sen sijaan painavampi, mutta pelkään, että HIFK:n voi voittaa vääntövoimassa. Ja tämä korostuu nimenomaan pudotuspeleissä, mutta voi olla, että tämäkin kysymysmerkki suoristuu.

Kyle Quinceyn kokoinen aukko siellä on, joka voisi olla se käänteentekevä pelaaja nimenomaan pudotuspeleissä.

"Veskarit eivät huoleta minua hetkeäkään eikä myöskään pakiston kiekollinen taito"

Iilomo: Tässä kohdassa olemme samaa mieltä. Pelkkien strategisten mittojen lisäksi takalinjoilta puuttuu juuri Quinceyn profiilin pelaaja, eli kovaotteinen, tietyllä tavalla ilkeä, mutta kuitenkin pelillisesti kärkiparien tasolla oleva pelaaja.

Markus Kankaanperä pyörinee myös ensi kauden pääosin seiskapakkina pelaamassa hajavaihtoja tasaviisikoin ja suuremmassa roolissa alivoimalla, mutta konkari ei asetu siihen kaivattuun muottiin pelillisesti. Johan Motinilla oli viime kaudella vaikeuksia liian suuressa roolissa, eikä ruotsalaista voi raameista huolimatta sanoa kovaotteiseksi tai ilkeäksi.

Lajunen: Niin ja mikä Quinceyllä oli, mikä yhdistää myös monia muita Salmelaisen hankintoja, mies osasi voittaa. Pudotuspeleissä mies oli juuri se, mitä tilattiin ja enemmänkin. Bob Halkidis vol 2.0.

Toisaalta Kankaanperä oli korvaamaton alivoimalla ja oli muuten ihan kelpo pelaaja pudotuspeleissä. Jännä homma, että niin vain hänkin näytti arvonsa siellä vai jäikö sinulle niistä valitettavaa? Kausihan päättyi loukkaantumiseen, kun konkari blokkasi kiekon alivoimalla.

Motinilla oli tosiaan haasteita. Suurimmat haasteet olivat siinä, että kiekollisena mies oli aivan lapanen. Teemu Eronen toisena pakkina korvasi hänen kiekollista vajavaisuuttaan, mutta ei pystynyt peittämään sitä. Motinilla olisi potentiaalia olla alakerran toivottu isäntä, mutta potentiaali on jäänyt lunastamatta, mutta ilmeisesti IFK:ssa on laskettu sen varaan, että potentiaali löytyisi.

Iilomo: Kankaanperän pelaamisesta pudotuspeleissä ei ole valittamista. Juuri sen vuoksi, että rooli oli rakennettu sopivaksi. En usko, että Kankaanperä pystyisi enää pelaamaan laadukkaasti lähemmäs 20 minuuttia ottelua kohti, ainakaan pidemmässä juoksussa, saati intensiivisessä pudotuspelisarjassa, sen vuoksi uskon miehen pelaavan myös ensikaudella rajoitetumpia minuutteja.

Jos HIFK:sta puuttuu vääntövoima ja koko, onko joukkueessa mielestäsi riittävästi kiekollista osaamista?

Lajunen: Kuten aiemmin sanoin niin siltä osin HIFK:n joukkue on hyvin rakennettu. Joukkue tukee Pikkaraisen, ainakin pudotuspeleissä nähtyä, pelitapaa ja nyt kun kiekollista taitoa pakistossa on enemmän niin se kummasti tuppaa helpottamaan myös hyökkäyspelaamista. Se vaan on kummasti iisimpää, kun avaussyötöt tippuvat lapaan ja hyökkäykseen pääsee hyvässä rytmissä.

Viime kaudella SaiPaa edustanut Tuohimaa on monen muun Salmelaisen hankinnan tapaan Acmen asiakkaita.
Kuva © Mikko Lieri

Urheilujohtaja Tobias Salmelainen kritiikin kohteena, aiheellista vai ei?

Iilomo: Tobias Salmelainen on nyt toiminut HIFK:n urheilujohtajana lähes kaksi kautta. Salmelaisen kohdalla on puhuttu paljon kytköksistä entiseen työnantajaan Acme World Sports Sports -agenttitoimistoon. Onko Salmelainen suosinut Acmen pelaajia vai rakentanut parasta mahdollista joukkuetta ilman ennakkoasenteita?

Lajunen: Tämä on aika vaikea kysymys. Salmelaisen lähipiiriin kuuluvien kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta en oikein usko tähän. Lähipiiristä kuuluu tällaista, että Tobbari on sen verran kova tekemään duunia, että jos olisi mahdollista niin kävisi kundien puolesta salillakin. Siksipä minun on jotenkin vaikea uskoa, että laiskan pulskea toiminta sopisi häneen myöskään tässä.

Tosiasia kuitenkin on se, että jos ainakin kolme kahdeksasta uudesta hankinnasta ovat Acmen listoilta, myöskin Ruotsista tullut Sebastian Dyk niin on tämä signaali jostakin. Mieleni tekee katsoa tässä enemmän organisaation suuntaan, onko pelaajatarkkailu riittävällä tasolla, jos Salmelainen joutuu liiaksi turvautumaan Acmen kontakteihinsa?

Iilomo: Ensinnäkin on pakko sanoa, että kontaktien käyttö ei missään tapauksessa ole negatiivinen asia, kunhan niitä ei käytetä oman työn helpottamiseksi. Salmelaisen tehtävä on löytää parhaat mahdolliset pelaajat palvelemaan HIFK:n tavoitteita.

Toisekseen, HIFK:n pelaajatarkkailu on herättänyt sekin keskustelua jo pitkän aikaa. Jo vuosia organisaation hankintojen korkein onnistumisprosentti on ollut Liigan sisältä tulevista pelaajista, joista saatavan vastineen tietää huomattavasti paremmin kuin ulkomailta tulevien arpojen. Tällä hetkellä tilanne vaikuttaa olevan se, että Salmelainen ei joko luota apureihinsa tai heillä ei ole riittävästi omia näkemyksiä.

Lajunen: Niin, toisaalta Harri Rindellillä saattaa olla näkemystä juurikin länsinaapurin pelaajista, jossa hänellä on toiminut sekä pelaajana että valmentajana. Joten ehkä hänellä tosiaan on näppinsä pelissä. Mielenkiintoista nähdä, että miten Dyk kotiutuu IFK:n. Viime kausihan oli hänelle varsinainen läpimurto ja tapahtui tanskalaisen Nikolai Meyerin rinnalla.

Salmelaiselle pitää antaa muuten tunnustusta Pikkaraisen palkkaamisesta jo tässä vaiheessa. Jos ja kun HIFK pelaa sellaista peliä kuin tämän vuoden pudotuspeleissä on HIFK oikeastaan palaamassa juurilleen. Modernia kiekkoa, jossa on ripaus vanhaa kunnon HIFK:ta. Aktiivinen ja fyysinen HIFK palasi pudotuspeleissä, josta annan sulan hattuun myös Salmelaiselle.

Iilomo: Päätös Ari-Pekka Selinin korvaamisesta ei varmasti ollut Salmelaiselle helppo. Samalla hän näytti myös kykynsä riskinottoon. Helpompaa olisi ollut ajaa kauden loppuun takapuoli edellä puuhun tai suorittaa joukkueen sisällä vastaavaa toimenpidettä kuin Kärppien Mikko Mannerin aikakautta edeltänyt jakso, jossa Suikkanen jatkoi kauden loppuun alavireestä huolimatta.

"Toivottavasti Salmelaista ei tulla muistamaan miehenä, jonka joukkueet olivat kuin munkkirinkilä, keskusta puuttuu"

Ilman Pikkaraisen jo julkaistua pitkää jatkosopimusta Selinin potkut olisivat olleet helppo ratkaisu. Tällä kertaa lopputulos oli sekä tuloksellisesti että pelillisesti parannus aiempaan. Pudotuspeleissä oli nähtävillä sitä äärilleen vietyä Pikkaraisen kiekkoa, mutta mihin asettuu joukkueen pelillinen ilme runkosarjassa? Toistaiseksi joukkue ei ole erityisen leveä, joten rotaatioon ja sen tuomaan tuoreuteen ei voi luottaa.

Lajunen: Turunen - Paajanen muuten osuvat kuin nyrkki silmään Pikkaraisen pelitapaan. Hahmottelin tänään juuri mielessäni minkälaisia ketjukoostumuksia HIFK saisi aikaan. Aika tasapainoiset neljä ketjua HIFK saa rakennettua, joissa kolmeen ensimmäiseen ainakin riittää tehoja. Neloseen riittää sitten kokeneita rikkovan roolin pelaajia.

Mielenkiintoista tosiaan on se, että millainen peli-ilme on runkosarjassa. Samalla sykkeellä kuin HIFK veti pudotuspelit ei pysty koko pitkää kautta pelaamaan. Leveyttä tarvitaan, mutta millaista leveyttä kaipaisit? Näen, tai ainakin tahdon nähdä, että Salmelainen haluaa rakentaa HIFK:n putkea, jossa junioreista voi nousta Liigaan. Pitää muistaa, että siellä on muun muassa Nordgrenia, joka on potentiaalinen jopa ylempiin ketjuihin. Se on eri asia riittääkö kaverin jalka Pikkaraisen pelitapaan, taidot kyllä riittävät.

Iilomo: Kuten jo aiemmin sanoin, en näe HIFK:n tarvitsevan hyökkäyksen alempiin ketjuihin leveyshankintaa, vaan erityisesti yhtä keskushyökkääjää, joka pudottaisi muita rotaatiossa alaspäin. Näin Pikkarainen pystyisi rakentamaan kolme pelaavaa ketjua, joissa pelaajia voisi vaihdella ilman suurempia pelillisiä muutoksia, sekä yhden rikkovan ketjun. Nyt joukkue on rakennettu tietyiltä osin niin kapeaksi, että odotetut ja odottamattomat poissaolot vaikuttavat iskukykyyn huomattavasti.

Nuoret pelaajat ja pelaajapolku junioreista Liigaan on avainasemassa HIFK:n tulevaisuudessa, mutta mitään kiintiöpaikkoja ei nuorille voi olla. Tällä hetkellä nuorissa ei ole veret seisauttavia lupauksia odottamassa. Niklas Nordgren kuuluu ehdottomasti joukkoon, joka kuuluu rinkiin, mutta paikat on lunastettava pelaamalla, ei etukäteispäätöksillä. Olisi toki hienoa, jos suomalaiset joukkueet ylipäätään tuottaisivat vuosittain Kaapo Kakon tai Anton Lundellin tasoisia lupauksia, mutta näissä puhutaan yksittäistapauksista.

Lajunen: Tämäkin on totta!

Jännästi HIFK:n tilanteesta puhuttaessa kaikki puheet kääntyvät aina siihen puuttuvaan keskushyökkääjään. Toivottavasti Salmelaista ei tulla muistamaan miehenä, jonka joukkueet olivat kuin munkkirinkilä, keskusta puuttuu.

» Lähetä palautetta toimitukselle