HIFK: Jordan Schmaltz
27-vuotias puolustaja Jordan Schmaltz pelaa ensimmäistä kertaa urallaan Pohjois-Amerikan ulkopuolella. Schmaltz on kärsinyt urallaan paljon loukkaantumisista, ja viimeisten kausien ottelumäärät ovat varsin matalat. HIFK odottaa jenkkipuolustajasta kiekollista johtajaa, mutta uran aikaisemmat tehot eivät tätä odottamaa tue.
Harjoituskaudella Schmaltz ei pelannut yhtään ottelua, joten pelikunto on vielä todella suuri kysymysmerkki. HIFK:n kiekollinen puolustuskalusto takaa myös sen, että "ilmaista" paikkaa kokoonpanossa ei jenkki tule saamaan.
HPK: Michael Joly
Michael Joly, 26, pelaa ensimmäistä kertaa Euroopassa. Pohjois-Amerikassa AHL-tasollakin kelpo tehopisteitä iskenyt hyökkääjä vietti viime kauden sarjaporrasta alempana ECHL:ssä.
Harjoitusotteluissa maaliahne hyökkääjä on ollut erittäin tehokas. Kruununa hattutemppu Ilvestä vastaan. Jolyn kohdalla arvoitus on edelleen se, mitä tapahtuu siniviivan toisella puolella ja miten siirtymä ECHL:n yksilökilvoittelusta organisoituun Liiga-kiekkoon tapahtuu. Onko HPK:lla käsissään riittävän kokonaisvaltainen hyökkäyspään täsmäase vai keskialueella kelluva omista tehopisteistään elävä taiteilija, joka heikolla hetkellä muuttuu riippakiveksi?
Harjoitusotteluiden perusteella näyttää lupaavalta ja ympärillä on tukena kolme jo Euroopan kaukaloita kolunnutta maanmiestä.
Ilves: Marek Langhamer
Onnistuessaan tämä 27-vuotias veskari lähentelee koko Liigan maalivahtieliittiä. Viime vuosien veräjänvartijoiden taso Ilveksessä on ollut hurja eritoten Lukáš Dostálin ansiosta ja hänen maanmiehensä hankittiin ei enempää tai vähempää kuin paikkaamaan tuo tontti.
Kolmella edelliskaudella kovilla tilastoilla Amur Habarovskissa operoinut Langhamer on pelipaikkansa tärkeyden vuoksi Ilveksen tärkein lenkki alkavalla kaudella. Mikäli hän epäonnistuu tai hänen tasonsa putoaa odotetusta, saattaa tupsukorvien vene keikkua isoin aalloin.
Jukurit: Jarkko Immonen
39-vuotias sentteri on Jukureissa paljon vartijana. Taidot ovat kaikkien tiedossa, mutta putki on alkanut hidastumaan ikävuosien karttuessa. Parhaimmillaan Immonen olisi lähes mille tahansa joukkueelle käyttökelpoinen täsmäase aloitusympyrään ja ylivoimapeliin, mutta käykö rooli mikkeliläisten riveissä jo liian raskaaksi?
Viime kausi JYPissä näytti ajoittain jopa voimattomalta, eikä päävalmentaja Olli Jokisen tavoittelema aktiivinen pelitapa suosi Immosen kaltaisia pelaajia. Mikäli tulokasvalmentaja löytää Immoselle sopivan roolin, jossa voimavaroja jää ylivoimapeliin, on Immonen tärkeä palanen pisteiden metsästyksessä.
JYP: Reid Gardiner
25-vuotiaan laiturin rooli JYPissä vaikuttaa harjoituspelien perusteella selvältä: kun hurrikaaniryhmä kaipaa maalia, katseet kääntyvät nopeasti häneen. Harjoituskausi sujui lupaavissa merkeissä, kun kahteen ensimmäiseen otteluun syntyi jo neljä maalia. Paikka ykkösylivoimalla niin sanotulla laukojan paikalla tuo paineen onnistumisista tasaiseen tahtiin, muuten itseluottamus saattaa kadota nopeastikin.
Saksasta Suomeen saapunut laituri on kohtalainen luistelija ja myös melko taitava, joten hän pystyy luomaan maalipaikkoja vaarattomankin näköisistä tilanteista. Tällaisen pelaajatyypin edustajia ei JYPissä viime kaudella ollut liikaa, sillä maalipörssin toiseksi tullut Robert Rooba kaipasi vierelleen luotettavan pelintekijän.
KalPa: Tuomas Kiiskinen
Oma kasvatti palasi KalPaan 34-vuotiaana lähes kymmenen vuoden tauon jälkeen. Rintaan lyötiin suoraan kapteenin natsat ja odotusarvoissa Kiiskisellä on myös suuri tulosvastuu.
Paineita siis riittää, vaikka viime kausi SHL:n Skellefteå AIK:n riveissä oli Niiralan Maltseville vaikea. Runkosarja ja pudotuspelit mukaan luettuna Kiiskinen pelasi 57 ottelua, joissa syntyi vaatimattomat tehot 5+6. KalPan tulosyksiköiden materiaali ei ole varsinaisesti leveä, joten kovien odotusten vastapainoksi tarjolla on myös runsaasti vastuuta.
KooKoo: Kim Strömberg
KooKoon ykkössentteriksi palaava Kim Strömberg on pelannut Liigaa yhdellätoista kaudella. Kaikkiaan Strömberg on kasannut 487 ottelussa 208 pistettä ja uran ehdoton huippu oli toissa kaudella, kun hyökkääjä rikkoi 50 pisteen rajapyykin.
Jos muistissa on parhaiten tuo huippukausi, sen vastapainona Strömberg etsi paikkaansa ja rooliaan pitkään. Ennen 50 pisteen kautta yhden kauden piste-ennätys oli kaudella 2016-17 SaiPan paidassa syntyneet tehot 5+21=26.
Alkavalla kaudella 33-vuotiaalta hyökkääjältä odotetaan suurtekoja ja rooli antaa varmasti edellytykset kovalle pistemäärälle, mutta nyt miehen itsensä on näytettävä, ettei kyse ollut yhden kauden ihmeestä.
Kärpät: Stanislav Galimov
Listan toinen maalivahti on Kärppien Stanislav Galimov. Parhaina vuosina venäläiskassari oli KHL:n ehdotonta huippua, mutta toisaalta noista ajoista on jo vuosia aikaa. Viiden viime kauden aikana Galimov on kiertänyt viisi eri seuraa ja tulokset ovat olleet ailahtelevia.
Galimovin rooli on Kärpissä merkittävä. Vaikka Joel Blomqvist lukeutuu suurimpien suomalaisten maalivahtilupausten joukkoon, rutiini aikuisten sarjoista vielä puuttuu. Venäläisvahdin epäonnistuessa Kärpät joutuu lähes väistämättä suuntaamaan katseensa maalivahtimarkkoille, joista tuskin varmoja kortteja enää kesken kauden löytyy.
Lukko: Kristián Pospíšil
Kolmannen kautensa Suomessa ja Rauman Lukossa aloittava vahvarakenteinen slovakkihyökkääjä on onnistuessaan Lukon ja peräti Liigan parhaimpia hyökkääjiä. Kolikolla on kuitenkin kääntöpuolensa ja Pospíšilin onkin nähty kuluttavan jäähypenkkiä muidenkin pelaajien edestä.
Rauman Lukon entinen päävalmentaja Pekka Virta ei pelännyt antaa kritiikkiä turhista jäähyistä tai hämmennyksen aiheuttamisesta. Tulevaisuus näyttääkin osaako Virran paikalle noussut Marko Virtanen käsitellä pelaajaa oikein. Parhaimmillaan Pospíšil riistää kiekkoja ja luistelee tutulla sivuttaisliikkeellään maalin eteen luoden maalipaikkoja joukkueelleen tai itselleen.
Tutussa ketjussa kauteen valmistautumisen aloittaneelle hyökkääjälle monien tehopisteiden illatkaan eivät ole mahdottomia.
Pelicans: Jiří Smejkal
Tapparassa kelvolliset tehot 9+17 48 ottelussa iskenyt Jiří Smejkal saa Pelicansissa harteilleen suuren tulosvastuun, mutta 24-hyökkääjää ei voida silti pitää varmana onnistujana mastokaupungin sykkeessä.
Smejkalin edeltävä kausi Tapparassa alkoi kiitettävän tehokkaasti, mutta hänen tehonsa tyrehtyivät pian kauden edetessä. Pelicans kaipaa menestyäkseen Smejkalilta tasaista tehopisteiden virtaa.
SaiPa: Oliver Okuliar
SaiPan tuloksenteko-osastoa ei voi luonnehtia leveäksi, mikä tietää vastuuta nuorille lupauksille. Alkujaan listalle suunnitellun Filip Krivošíkin loukkaantumisen pitkittyminen tuo tulospainetta ja odotuksia ennen muuta Oliver Okuliarille.
Harjoituskaudella 21-vuotiaalta hyökkääjältä on nähty niin kliinisen ratkaisupelaajan elkeitä kuin täysimääräistä kuvasta katoamista. Aiemmalla urallaan slovakkihyökkääjä on tehtaillut pisteitä kovaan tahtiin niin QMJHL:ssä, WHL:ssä, nuorisomaajoukkueissa kuin kotimaansa pääsarjassa. Liiga on kuitenkin astetta kovempi haaste.
Krivošíkin poissaolo voi toisaalta tuoda Okuliarille tiettyä työrauhaa. Harjoituspeleissä hän on päässyt viilettämään samassa ketjussa joukkueen ykköshyökkääjien David McIntyren ja Dominik Lakatošin kanssa, mikä kertoo omaa kieltään odotusarvosta. Ellei nuori Okuliar onnistu kutistamaan hyvän ja huonon illan välistä kuiluaan, voivat Kisapuiston katsomo-olosuhteet käydä kauden mittaan kismittävän tutuiksi.
Sport: Axel Holmström
Sport onnistui viime kaudella hyvin hankittuaan ruotsalaisen Sebastian Stålbergin. Tälle kaudelle Sport hankki kolme ruotsalaista, joilta odotetaan paljon; etenkin keskushyökkääjä Axel Holmströmiltä.
Kaksi edellistä kautta Holmström pelasi HV71:n riveissä. Kokemusta löytyy myös valtameren toiselta puolelta AHL:stä, jossa mies pelasi kolme kautta. Harjoituskausi on lähtenyt ruotsalaiselta hyvin käyntiin, ja hyökkääjä näyttää sen perusteella sopivan Liigaan, mutta tilanne voi hyvin muuttua, kun tosipelit alkavat. Holmström on esittänyt jo harjoitusotteluissa hyvinkin ailahtelevia otteita, joihin Sportilla ei ole varaa, mikäli se haluaa menestyä runkosarjassa.
Tappara: Anton Levtchi
Viime kaudella kirvesrintojen hyökkäyksen ehdottomaan eliittiin noussut Levtchi on jälleen isossa roolissa joukkueen hyökkäyspelin rakentelussa sekä erikoistilanteissa. Tulosta odotetaan ja vaaditaan, jotta Tappara löytyy sarjataulukon kärkipäästä.
Todennäköisyydet ovat Levtchin onnistumisen puolella, mutta mikäli homma ei alakaan sujua odotetulla tavalla, voi virtuoosista tulla täysi surffailija, kuten aika ajoin viime kaudella nähtiin. Kirvesrintojen viisikkopeli ei kestä Levtchiä huonoimmillaan.
TPS: Jack Rodewald
Raamikas hyökkääjä rymisteli kaukalossa turkulaisten harjoitusotteluissa ja teki muutaman maalinkin. Harjoitusotteluiden perusteella Rodewaldilla on potentiaalia olla väkevä pelaaja maalin edessä ja kulmissa, mutta vastaavasti hänen liikkeensä saattaa osoittautua rajalliseksi kovavauhtisissa otteluissa.
Parhaalla AHL-kaudellaan 23 maalia ja 47 tehopistettä tehtaillut nikkarihyökkääjä saa TPS:ssä roolin, jossa onnistumiseen annetaan avaimet, nähtäväksi jää, onko Rodewald seuraava sateentekijä vai kovimmissa paikoissa jälkeen jäävä viisikon hidaste.
Ässät: Teemu Lepaus
28-vuotias Teemu Lepaus saapuu Poriin pelattuaan neljä edellistä kautta Tampereella kasvattajaseurassaan Ilveksessä. Viime kausi oli niin Ilvekselle kuin myös Lepaukselle vaihteleva, sillä Lepauksen rooli vaihteli aina ykkössentteristä nelosketjun laitaan kauden aikana. Täksi kaudeksi Lepaukselle onkin odotettavissa pysyvämpää roolia laitahyökkääjänä.
Potentiaalia kärkiketjujen pisteidentekijäksi miehellä on, sillä kaudella 2018-19 Lepaus iski runkosarjaan tehot 16+24=40. Lepauksella on ollut uransa aikana kuitenkin myös tehottomia jaksoja, joihin Ässillä ei ole tällä kaudella varaa. Harjoituskaudella vastuuta on tullut viidessä ottelussa ilman tehopisteitä. Ehjän kauden ja vakiintuvan roolin kautta Lepaus saattaa kuitenkin olla todellinen täsmäase porilaisille tällä kaudella.