Iltakoulussa ei voi nuijia päätöksiä, mutta maailma voi silti näyttää sen jälkeen hyvin erilaiselta. Niin kävi maanantaina Lappeenrannan kaupunginvaltuustossa.
Valtuusto paneutui iltakoulussaan Lappeenrannan jäähallihankkeeseen. Asiantuntijoina kuultiin muun muassa jäähallikonsultti Mika Sulinia sekä SaiPan toimitusjohtaja Jussi Markkasta.
Markkasen suulla SaiPa lausui vihdoin viimein julki sen, mitä seura on konkreettisesti valmis panostamaan halliin, jonka pääkäyttäjä siitä tulisi. Summa on yhteensä 4,7 miljoonaa euroa, josta itse halliin kohdistuisi 3,7 miljoonaa ja laitehankintoihin jäljelle jäävä miljoona. SaiPa kuitenkin osallistuu itse investointiin vain, mikäli hallin sijaintipaikaksi päätetään Lappeenkatu.
Maantieteelleen Kisapuisto ei voi mitään
Markkasen mukaan seuran ei ole järkevää investoida Kisapuiston uuteenkaan halliin, jossa toiminnan kasvattamiseen on paljon vähemmän mahdollisuuksia. Uuden Kisapuiston tilat olisivat nykyisiä kalliimmat ja sen myötä paremmat, mutta liiketoiminnallisen potentiaalin kannalta halli kärsii samoista ongelmista kuin nykyinenkin: sijainti on heikko ja saavutettavuus vielä heikompi.
Investoinnin yhteydessä on puhuttu paljon uuden hallin mukautuvuudesta muunlaiseen tapahtumajärjestämiseen kuin pelkkiin kiekko-otteluihin. Monitoimiareena on uljaalta kalskahtava sana, vaikka uusi areena onkin ensisijaisesti jäähalli. Tapahtuma-alan kiinnostuksen kannalta logistinen jouhevuus on kuitenkin kaikki kaikessa. Suuria, maanlaajuisia kiertueita suunnitellessa Lappeenranta on kiusallisen helppo pudottaa keikkakalenterista pois, jos olosuhteista tulee päällimmäisenä mieleen päänsärky. Toimivaa, ajanmukaista ja ongelmatonta on helppo myydä.
Kun huomioidaan infrarakentamisesta aiheutuvat kustannukset, Kisapuiston halli jäisi maksamaan kaupungille 32,4 miljoonaa euroa ja Lappeenkadun halli 37,8 miljoonaa. Reilun viiden miljoonan euron säästön kääntöpuolena on kuitenkin saavutettavuus. Sen kannalta kaikkein tärkein, radan alittava tieyhteys suoraan kokoojakatu Harapaisentielle, on karsiutunut suunnitelmasta pois. Tämän myötä SaiPan peleihin köröteltäisiin vastakin yksityisautoilla halki omakotitaloalueen ahtaan katuverkon – läpi sukupolvien.
Minkä taakseen jättää...
Vanhan hallin kasaan kursimisen kustannusarvioksi laskettiin viime vuonna 17 miljoonaa euroa. Sillä rahalla kaupunki saa vanhaa ja kasaan kursittua muutamaksi vuodeksi.
Kukaan ei voi tietää, saadaanko katetulle tekojäälle enää ensimmäistäkään taloteknisesti tervettä vuotta. Sen sijaan kaikki tietävät, että minkään valtakunnan Madison Square Gardenia – tai edes itäistä versiota Isomäestä – ei hallivanhuksesta saa.
Jos karkeasti puolikkaan uuden hallin hinta päätetään valtuustossa upottaa vanhan parsimiseen, saman halliongelman edessä ollaan pian uudelleen. Vieläpä paljon pikemmin kuin moni valtuutettu haluaisi myöntää. Korjausvaihtoehto sisältää myös uuden rakentamiseen nähden hervottomasti suuremman riskin kustannusten paisumisesta, sillä uuden hallin investointipäätöstä odotellessa vanhassa Kisapuistossa on korjattu vain kaikkein välttämättömin. Edellinen peruskorjaus halliin on tehty vuonna 2004.
...sen edestään löytää
Keskustelu siitä, että vanhasta hallista on tarpeen keskustella, on kaiken muun lisäksi täysin absurdi. Valtuustolle on nimittäin viimeistään nyt teroitettu sanatarkkaan se, että Kisapuiston nykyisen hallin suurinta murheenkryyniä, kattoa, ei voi korjata Liigan sarjaohjelman puitteissa. Kesätauko jää liian lyhyeksi, vaikka SaiPan kausi jäisi runkosarjaan, sputnikien seuraava syksy alkaisi pitkällä vieraskiertueella ja korjuutöitä tehtäisiin kahtena kesänä yötä päivää.
Vaikkeivät kaikki salissa istuneet ymmärtäneetkään, miksi korjuutoimenpiteiden mahtuminen sarjatauolle on olevinaan jotenkin erityisen merkityksellistä, yksi asia on täysin selvä. Mikäli SaiPan edustusjoukkueen pysyminen kotimaisella kiekkokartalla kiinnostaa Lappeenrantaa, joukkueella on oltava jokaisella sarjakaudella päällään katto, jonka alla pelata.
Oheisliiketoiminnan kannalta on tietysti suotuisaa, mikäli katto on siinä määrin kestävä, että valtiovalta tai aluehallintovirasto ei kiellä ottamasta sen alle yleisöä. Suuret lumikuormat voivat jo nyt voimassa olevilla säännöksillä estää tapahtumien järjestämisen nykykuntoisessa Kisapuistossa, sillä siellä oleskelu ei ole kaikissa olosuhteissa turvallista.
Kaikki Uudenmaan ulkopuoliset maakuntakeskukset rakastavat vetovoimatekijöistä puhumista. Jos paikkakunnan kiekkoylpeydestä juolahtavat ensimmäisenä mieleen sarjan heikoimmat olosuhteet, ei sovi odottaa, että kilpalaulannassa pelaajista tai yleisön kukkaron annista ropisee tuhottomasti voittoja. Ei edes, vaikka ne haluaisi päivittää sarjan heikoimmista miltei sarjan 14. parhaiksi.
Päätöksiä luvassa aikaisimmillaan lokakuussa
Uusi halli on väistämättä tehtävä, jotta Liiga-kiekkoilu Lappeenrannassa jatkuu. On luontevaa, että se rakennetaan paikalle, jossa siitä koituu suurin hyöty pääasialliselle maksajalleen, Lappeenrannan kaupungille. Se paikka on annetuilla reunaehdoilla Lappeenkatu.
Jos investoinnilla havitellaan työllisyyttä ja toimeliaisuutta lisäävää vaikutusta myös rakentamisen loputtua, sen paikka on lähellä keskustaa tiivistämässä kaupunkirakennetta. Samalla se on kilometrikaupalla lähempänä keskimääräistä potentiaalista asiakasta kuin se olisi Kisapuistossa.
Liigan korkeimpina kehittämisen päämäärinä on laajentaa yleisöpohjaa ja edistää ottelutapahtumien ympäristöystävällisyyttä. Uusi halli lähellä ihmisiä ja muiden alojen palveluita on myös näiden linjanvetojen kannalta paras mahdollinen ratkaisu. Ympäristöystävällisyyttään korostavan Lappeenrannan intresseissä lienee myös se, että maakunnan suurimpiin yleisötapahtumiin pääsisi tulevaisuudessa luontevasti julkisilla joka puolelta maakuntaa.
Lappeenrantalaisen liikuntapaikkarakentamisen kantavana teemana on ollut tällä vuosituhannella säästää sielläkin, missä ei faktojen valossa millään tavalla kannattaisi. Mittavien selvitysten jälkeen valtuuston on nyt helpompaa ja turvallisempaa kääntää tuo kurssi kuin kenties koskaan. Jos kaupunginjohtaja Kimmo Jarvan toive toteutuu, vuosien väännön jälkeen asiasta saadaan päätös jo ensi kuussa.
