Piskuisen Suolahden tunnetuin työnantaja Valtra liitetään jääkiekkopiireissä JYPiin. Traktoritehtaan sponsorilogo on koristanut jyväskyläläisten paitojen rintamusta jo vuosikaudet.
Valtra työllistää 4500 asukkaan Suolahden taajamassa noin 1000 henkeä, mutta logo ei ole löytänyt vielä tietään kakkosdivaria eli Rauta-liigaa pelaavan paikallisen jääkiekkoseuran paitaan. Sen sijaan uudessa hallissa kiekkoilevan lätkäjoukkueen paidoissa lukee kissankokoisin kirjaimin Urho, yli 100-vuotiaan urheiluseuran arvon mukaisesti.
Vuonna 1908 perustettua urheiluseuraa pyöritetään pääasiassa vapaaehtoisvoimin. Suolahden Urholla on toimintaa yhdeksässä eri jaostossa, jääkiekko on tunnetuimpia näistä. Jaostoilla on omat vastuuhenkilönsä ja koko seuran toiminnasta vastaa yksi kuukausipalkkainen toiminnanjohtaja.
Muut ovat suomalaisten seuraperinteitä kunnioittavasti mukana yhteisölliseltä vapaaehtoispohjalta.
Perinteitä ajanmukaisissa olosuhteissa
Suolahden historiaa leimaa vahva itsenäisyystausta. Onhan se toiminut omana kuntana vuodesta 1932 lähtien ja kaupunkistatuksella vuosina 1977–2007. Tuolloin Suolahti liitettiin naapurikaupunki Äänekoskeen ja se jäi toiseksi merkittäväksi taajama-alueeksi.
Suolahden tahtotila päättää omista asioista oli merkittävässä roolissa, kun Äänekoskella alettiin pohtia uuden jäähallin paikkaa 2010-luvun loppupuolella vanhan pressuhallin tullessa tiensä päähän.
Keskustaajaman Äänekosken profiloituessa koripalloiluun suolahtelaiset urheiluvaikuttajat saivat vakuutettua kuntapäättäjät siitä, että Suolahti on paras paikka kunnan uudelle jäähallille. Hallin harjakaisia päästiin juhlimaan elokuussa 2020.
Jäähalli suunniteltiin palvelemaan Urhon jääkiekkotoiminnan lisäksi muitakin kuntalaisia. Paikaksi valikoitui paikallisen koulun lähialue, jolloin hallista saadaan synergiaetuja paikallisen oppilaitoksen kanssa. Koulun läheisyys on osaltaan pitänyt hallin käyttöasteen korkeana edustusjoukkueen toimiessa jääkiekon lippulaivana.
Bonuksena nykyaikaisessa hallissa on sen kestävän kehityksen mukainen rakenne. Kuntarahoituksen vihreällä lainalla rahoitetun hallin tuottamalla ylijäämäenergialla lämpenevät myös viereinen koulu ja uimahalli. Se onkin seuraväen ylpeydenaiheena "maailman energiatehokkain jäähalli".
Nykyaikaisuus ja Mestis-standardien mukaiset tilat ovat saaneet Suolahteen vierailulle joukkueita laajemmaltakin alueelta. Keski-Suomen ylpeyden JYPin pelaajien suustakin on kuultu kehuja hallin nykyaikaisista puitteista Liiga-joukkueen vierailtua hallissa harjoitusotteluiden merkeissä.
Yhteisöllinen Urho-sydän sykkii
Jokainen elinvoimainen urheiluseura tarvitsee vahvasti sitoutuneet tekijät toiminnan pyörittämiseen ja kehittämiseen. Suolahden Urhon jääkiekkopuolella yksi heistä on jääkiekkojaoston kummisedäksi itseään tituleeraava edustuksen joukkueenjohtaja Tapio Saaristo, jonka toimenkuva on varsin monipuolinen
Aikanaan lätkäisänä lajin pariin tullut ja myöhemmin jaoston puheenjohtajan tehtäviäkin hoitanut Saaristo näkee seuran vahvuutena nykyaikaiset puitteet, joukkuehengen sekä vahvan vapaaehtoistyön.
− Olemme säilyttäneet vanhasta Urhosta vahvan yhteisöllisyyden, niin sanotun Urho-perheen hengen. Muuten kaikki on muuttunut, ja parempaan suuntaan, Saaristo kiittelee.
Parantuneet halliolosuhteet ovat Saariston mukaan ehdottomasti vaikuttaneet enemmän junioritoimintaan. Edustukselle ne ovat tuoneet vakautta ja mahdollisuuden asettaa tavoite pykälää korkeammalle.
− Haluamme ensin tehdä pohjatyöt kunnolla emmekä lähteneet tavoittelemaan yhden kauden ostojoukkuetta, toteaa Saaristo.
Markkinointipuolella Urhossa on uskallettu siirtyä kohti nykyaikaa erilaisten yhteistyöideoiden ja -mallien kautta. Sosiaalisesta mediasta on tullut merkittävä osa Urhon brändimarkkinointia. Raikas ja aktiivinen seurailme yhdistettynä tasokkaisiin puitteisiin ovat toimineet magneetin tavoin monen yhteistyökumppanin suuntaan.
Tämä on tuonut lisää elintärkeää kassavirtaa seuralle matkalla kohti ylempää sarjatasoa. 2000-luvun ajan kakkos- ja kolmosdivarien välillä hissiliikettä tehneen Urhon lähivuosien tavoite onkin pelata Suomi-sarjaa.
Pelaajien osaamista kaukalon ulkopuolella on hyödynnetty vahvasti myös seuran markkinoinnissa. Salibandyliigan yhden ottelun piste-ennätystä nimissään pitävä Lasse Riitesuo on tuonut urheilutaustansa lisäksi siviiliosaamisensa mukanaan seuran toimintaan.Riitesuon rooli on ollut Saariston mukaan merkittävä Urhon markkinoinnin uudistamisessa.
− Olemme siirtyneet eteenpäin perinteisestä ilmoitustaulu- ja sanomalehtimainonnasta, Saaristo toteaa sponsoroinnista keskusteltaessa.
Uuden hallin olemassaolon aikana korona on kiusannut molempina kausina seuran toimintaa yleisörajoitusten takia, mutta se ei ole uhannut vakavaraisen seuran toimintaa. Haastatteluhetkellä hallin 680 penkkiä odottivat kärsimättömästi kotiyleisöä, joka rajoitustoimien takia seurasi peliä kotisohvilla suoratoistolähetyksen kautta.
Tärkeä vaikuttaja Urhon jääkiekkopuolella on ollut vuosien saatossa Urho-legendaksi noussut Risto Pitkänen. Hänen ja toisen seuralegendan Antero Siekkisen jäädytetyt pelipaidat muistuttavat hallissa kävijöitä pitkäjänteisestä seuratyöstä, jota tarvitaan erityisesti jokaisen pikkuseuran hengissä säilymiseen ja kehittymiseen.
Pitkäsen katossa roikkuva pelipaita muistuttaa myös hänen pojastaan, Mestis- ja Liiga-jäilläkin pelanneesta Riku Pitkäsestä, jolla on säilynyt suuri Urho-sydän kiekkokaukaloiden ja edustuspaitojen vaihtuessa. Viime kaudella hän pelasi kasvattajaseurassaan Suolahdessa palasten loksahdellessa parhaiten paikoilleen Urhossa.
Tällä kaudella Hollannissa opiskelujen ohella kiekkoilevan Pitkäsen seurauskollisuus nousee esiin hänen pohtiessaan Urho-sydämen merkitystä itselleen.
− Meininki Urhossa on hyvä ja tuntuu, että nykyinen buumi on selkeää jatkumoa sille työlle, mitä siellä on viime vuosikymmenet tehty. Pienellä paikkakunnalla muistetaan ajatella toiminnan jatkuvuutta ja lisäksi Urhoon on kasvanut hieno kulttuuri, jossa asiat pyritään tekemään hyvin ja intohimolla.
− Ehkä sen myötä seuran ympärillä toimii paljon sitoutuneita pitkän linjan urholaisia monissa eri rooleissa, Riku Pitkänen pohtii.
Suomalainen jääkiekko tarvitsee ehdottomasti MM-kisoja ja hulppeita halleja. Mutta yhtä lailla ruohonjuuritasolla kaivataan huikeita pikku-urhoja. Seuroja, joissa vapaaehtoisten työtunneille ei laiteta hintalappuja.