OTT - BOS 0.00
CHI - MTL 1.00
ANA - NJD 3.00
EDM - CGY 4.00
VGK - DAL 4.00

Rapakon takaa, marraskuu: Patrik Laine oli ilmiömäisessä maalivireessä, vuosikymmenen menestysjoukkueet ovat vaikeuksissa

NHL / Artikkeli
Patrik Laine teki parhaimmillaan viisi maalia samassa pelissä.
Kuva © Getty Images

NHL-kautta on takana kaksi kuukautta. Marraskuun suorituksia arvioimassa ovat NHL-toimituspäällikkö Juha Oinonen ja NHL-toimittaja Riku Isokoski.

Kuukauden nousijat

Joukkue: Buffalo Sabres

Oinonen: Sabresin lähihistoria on siinä määrin surkea, että silloin kun joukkueesta on mahdollista puhua positiiviseen sävyyn, tilaisuus on syytä hyödyntää. Viime kauden jumbojoukkue keräsi eniten pisteitä marraskuussa ja ylsi kymmenen pelin voittoputkeen.

Peräti yhdeksän voittoa kymmenestä tuli yhden maalin erolla ja seitsemän varsinaisen peliajan jälkeen, mikä oli erinomainen osoitus joukkueen vahvasta suorituskyvystä tiukoissa tilanteissa.

Esimerkiksi 2010-luvun menestysjoukkue Pittsburgh Penguins hävisi marraskuussa viisi peliä maalin erolla ja hävisi kaikki kolme jatkoille venynyttä otteluaan – yhden itse asiassa Sabresille.

Sabresin lähihistoria on siinä määrin surkea, että silloin kun joukkueesta on mahdollista puhua positiiviseen sävyyn, tilaisuus on syytä hyödyntää.

Sabresin selkäranka on ollut ykkösketju Jeff Skinner-Jack Eichel-Sam Reinhart. Kuitenkin myös nuoret puolustajat Rasmus Ristolainen ja Rasmus Dahlin olivat tehokkaita marraskuussa. Lisäksi tulokashyökkääjät Casey Mittelstadt ja Tage Thompson nousivat enemmän esille kuin lokakuussa.

Laukaisuhallinnassa Sabres oli marraskuussa NHL:n häntäpäätä ja päästi toiseksi eniten laukauksia vaarallisilta maalipaikoilta. Vastaavasti buffalolaiset laukoivat itse neljänneksi vähiten vaarallisilta maalipaikoilta. Sabres-maalivahdit Carter Hutton ja Linus Ullmark ovat kuitenkin suoriutuneet urakastaan hyvin.

Joukkue: Colorado Avalanche

Isokoski: Colorado Avalanchen nousu reilun vuoden aikana NHL:n ehdottomasti surkeimmasta joukkueesta Keskisen divisioonan kärkisijoille on ollut komea suoritus koko organisaatiolta. Jo viime kausi antoi osviittaa Avalanchen uudesta tulemisesta, mutta tänä syksynä myönteisimmätkin odotukset ovat toteutuneet.

Avainasemassa Avalanchen kunnian päivien palaamisessa on ollut tietenkin Mikko Rantasen rakettimainen nousu koko liigan pistepörssin hallitsijaksi. Ominaisuuksiensa puolesta Rantasen voisi aivan hyvin nimetä uuden ajan Jaromír Jágriksi.

Kuin 1990-luvulla Jágr ja Mario Lemieux konsanaan Rantanen löytää tutkaparinsa Nathan MacKinnonin vaikka silmät sidottuina. Tehoduo on luotu nyky-NHL:n vaatimuksiin niin luistelun, fyysisyyden kuin kaksinkamppailupelaamisen osalta, mikä on näkynyt tulostaululla lähes jokaisessa tämän kauden ottelussa.

Vaikka Avalanche näyttääkin ulkoapäin yhden sylinterin joukkueelta, taustalla tapahtuu hyviä asioita. J.T. Compher ja Nikita Zadorov ovat viimein ottaneet itseään niskasta kiinni ja alkaneet kantaa vastuuta. Kesällä hankittu Ian Cole on osoittautunut hyvin arvokkaaksi palaseksi virhealttiiseen puolustukseen.

Päävalmentaja Jared Bednar voi olla levollisin mielin jatkossa. Joukkueen erikoistilannepelaaminen ja erityisesti ylivoima toimii mutkattomasti. Kaiken lisäksi Semjon Varlamov pelaa erinomaista kautta, joten Avalanchen kokonaisuus voi erittäin hyvin.

Jeff Skinnerillä riitti juhlittavaa marraskuun peleissä.
Kuva © Getty Images

Pelaaja: Jeff Skinner, Buffalo Sabres

Oinonen: Viime kaudella 24 maalia 82 pelissä, tällä kaudella 20 osumaa vain 27 pelissä. Marraskuun 14 pelissä Skinner heilutti maaliverkkoa 13 kertaa. Vain Winnipeg Jetsin suomalaistähti Patrik Laine onnistui maalinteossa useammin.

Kaksi Skinnerin maaleista syntyi jatkoajalla. Lisäksi kanadalaishyökkääjä oli harvoja onnistujia Sabresin kangertelevassa ylivoimapelissä. Skinner teki viisi ylivoimamaalia marraskuun peleissä. Ainoat muut onnistujat olivat Thompson ja Evan Rodrigues kumpikin yhdellä maalilla.

Skinner on myös yksi harvoista Sabres-pelaajista, joiden Corsi-lukema oli marraskuun peleissä positiivinen. Maalitykki tosin pääsi aloittamaan valtaosan vaihdoistaan hyökkäysalueelta, mikä helpottaa laukaisuhallintaa.

Pelaaja: Patrik Laine, Winnipeg Jets

Isokoski: Suomi-lasit voi ottaa pois päästä, sillä Patrik Laine kuuluisi tälle listalle missä maassa tahansa. 18 maalia marraskuussa vain 12 otteluun on temppu, jota sietääkin arvostaa maasta taivaisiin. Laineen uskomatonta maalimäärää korostaa se, että edellisen kerran kuukaudessa 18 maalia teki Pavel Bure yli 24 vuotta sitten.

Nihkeän alkukauden jälkeen ottelut Helsingissä lämmittivät Laineen kuin kesäisen rantasaunan. Ikimuistoisten nuorten MM-kisojen hurmos palasi varmasti Laineen mieleen ketsuppipullon auetessa.

Laineen peli rentoutui selvästi jo Helsingin-reissun aikana ja isien mailta saatu itseluottamuspiikki siirtyi ison veden taakse. Etenkin menneen kuukauden jälkipuolisko oli Laineelta uskomatonta tykitystä, kun kuudessa ottelussa verkko heilui 13 kertaa.

Laineen luonteesta jääkiekkoilijana kertoo hyvin, että tuloksenteko ei jakaudu tasaisesti koko kaudelle, mistä on vastaavia esimerkkejä kahdelta aiemmalta kaudelta. Lukuisat hattutemput selittävät Laineen posketonta kansansuosiota. Maalinteko on vahvasti myös henkisestä puolesta kiinni ja vanhan sanonnan mukaan onnistumiset ruokkivat uusia onnistumisia.

Laine onkin tällä hetkellä tilanteessa, jossa suurin piirtein kaikki asiat elämässä onnistuvat. Seuraavaan viiden maalin iltaan voi mennä tovi, mutta parhaan maalintekijän titteli on vahvasti matkalla Tampereelle.

Laineen uskomatonta maalimäärää korostaa se, että edellisen kerran kuukaudessa 18 maalia teki Pavel Bure yli 24 vuotta sitten.

Kuukauden laskijat

Joukkue: Pittsburgh Penguins

Oinonen: Stanley Cupia keväällä 2016 ja 2017 juhlinut Penguins on kriisissä. Joukkue on kahden ensimmäisen kuukauden jälkeen vain kaksi pistettä edellä Itäisen konferenssin jumbojoukkuetta New Jersey Devilsiä. Toisaalta pudotuspeliviivaan on matkaa vain neljä pistettä.

Marraskuun aikana Penguins ajautui kahdesti neljän pelin tappioputkeen, pisteitä kertyi kaikista joukkueista neljänneksi vähiten. 14 pelistä vain neljä päättyi Penguinsin voittoon, seitsemästä vieraspelistä joukkue voitti yhden.

Viimeistelyssä ja laukaisuhallinnassa Penguins oli marraskuussa NHL:n keskitasoa, mutta päästi seitsemänneksi eniten maaleja. Joukkueen otteluohjelma ei tosin ollut helpoimmasta päästä, mutta kaksi tappiota Devilsille ja romahtaminen Ottawa Senatorsin vieraana ovat kaukana siitä suoritustasosta, mitä Penguinsilta on totuttu näkemään.

Ykkösmaalivahti Matt Murrayn loukkaantumiset ja suoritustason taantuma ovat toki Penguinsia rampauttaneet, vaikka Casey DeSmith onkin tonttinsa hoitanut kelvollisesti. Joukkueen runkopuolustajista erityisesti Olli Määttä ja Jack Johnson ovat olleet vaikeuksissa.

Sidney Crosby pelasi marraskuussa yli piste per peli -tahdilla − Jake Guentzel, Phil Kessel, Jevgeni Malkin ja Patric Hörnqvistkin melkein. Myös Los Angeles Kingsistä hankittu Tanner Pearson on aloittanut Penguinsissa tehokkaasti. Vasta yhden maalin tällä kaudella tehneeltä Bryan Rustilta on lupa odottaa tehokkaampia otteita.

Kokonaisuutena Penguins ei tällä hetkellä vaikuta sen paremmin kaukalossa kuin toimistolla joukkueelta, joka uhkaisi kärkijoukkueita, vaan pikemminkin kriisiytyneeltä ryhmältä, joka pyrkii kaikin keinoin välttämään lopullisen romahduksen.

Joukkue: Chicago Blackhawks

Isokoski: Ei hyvältä näytä Windy Cityssä. NHL-tasolla täysin noviisin Jeremy Collitonin otettua ohjat penkin takana Blackhawks hävisi marraskuussa 11 ottelustaan kahdeksan. Optimistisempien toiveiden mukaan viime kauden mahalasku olisi ollut vain ulospuhallus menestyskausien jälkeen, mutta trendi näyttää pysyvältä.

Parhaiten Blackhawksin romahdusta dynastiasta kellarikerrokseen ilmentää Duncan Keith. Yli kymmenen vuoden järjetön peliaikakuorma alkaa näkyä ikämiesrajan ylittäneen legendan suoritustasossa. Silti Keith joutuu vieläkin urakoimaan ottelusta toiseen reilusti yli 20 minuutin edestä, mikä on aivan liikaa. Keith näyttääkin kauppatavaralta jonkun toisen seuran kakkosparin puolustajaksi.

Turhautuminen näkyy kaikkien kasvoilla Blackhawksissa.
Kuva © Getty Images

Alakerrassa on muutenkin iso remontti edessä. Brent Seabrook on ollut pääosin enemmän vaikeuksissa kaukalossa kuin Keith, eikä Erik Gustafsson avainpuolustajana herätä riemunkiljahduksia. 34-vuotias Corey Crawford tuskin enää yltää pitkää loukkaantumistaan edeltäneelle tasolle ja tilannetta pahentaa se, ettei organisaatiossa ole yhtään potentiaalista tulevaisuuden ykkösvahtia.

Nuori päävalmentaja Colliton joutunee tilanteen sijaiskärsijäksi, sillä menestyshullussa kaupungissa ei taatusti haluta palata 2000-luvun alun mustiin vuosiin. Jos Blackhawks ei suorita merkittävää parannusta joulukuussa, pudotuspeleille voi heittää hyvästit toisena kautena peräkkäin.

Patrick Kanen tilanne käy mielenkiintoiseksi. Taitoniekka ei saa tällä hetkellä maaleja aikaan ja omissa kolisee Kanen ollessa jäällä. Haluaako joukkueen supertähti olla uskollinen uppoavalle seuralle vai vieläkö hän janoaa menestystä jossain muualla?

Pelaaja: James Neal, Calgary Flames

Oinonen: Flames hankki 31-vuotiaan maalitykin kesällä vapaana agenttina ja teki viisivuotisen sopimuksen lähes kuuden miljoonan dollarin keskimääräisillä vuosiansioilla. Koko kaudella Neal on 26 pelissä kerännyt tehot 3+2, marraskuun 12 pelissä saldo oli 1+1.

Ainoa maalikin syntyi heti marraskuun ensimmäisenä päivänä. Kyseessä oli kuitenkin tärkeä tasoitusmaali Flamesin kirittyä Colorado Avalanchea vastaan kolmen maalin tappioasemasta voittoon.

Yli kymmenvuotisella urallaan Neal on joka kaudella tehnyt yli 20 maalia, vielä kolme kautta sitten syntyi 31 osumaa. Nykyisellä laukaustahdilla ja onnistumisprosentilla maalisaldo olisi jäämässä peräti alle kymmenen.

Flames onnistui kesällä hankkiessaan Carolina Hurricanesista Elias Lindholmin ja Noah Hanifinin vaihdossa Micheal Ferlandiin ja Dougie Hamiltoniin. Myös toinen vapaana agenttina hankittu Derek Ryan on hoitanut oman roolinsa hyvin.

Isoin hankinta Neal on kuitenkin muodostumassa flopiksi.

Viisi maalia 25 pelissä on pettymys isolla rahalla hankitun Kovaltšukin kohdalla.
Kuva © Getty Images

Pelaaja: Ilja Kovaltšuk, Los Angeles Kings

Isokoski: Kovyn on hiljaista palmujen katveessa. Ilja Kovaltšukin urasta Kingissä voi pahimmillaan muodostua todellinen Walk of Shame, jos marraskuussa alkanut syöksykierre jatkuu neljän viikon tauon vaativan nilkkavamman jälkeen.

John Stevensin potkujen jälkeen Kovaltšuk teki vielä seuraavassa ottelussa Anaheim Ducksia vastaan kolme tehopistettä, mutta sitä seuraavissa 11 ottelussa ei syntynyt ainuttakaan tehomerkintää.

Maagiset taidot eivät ole hävinneet mihinkään, mutta Desjardinsia Kovaltšukin olemus ei miellytä.

Uusi päävalmentaja Willie Desjardins ei ole osoittanut luottoaan venäläiselle pistenikkarille, sillä Kovaltšuk on pudonnut Kingsin ylivoimasta ja pelannut pääasiassa kolmosketjussa.

Desjardinsin peluutus ihmetytti monia, sillä alkukaudesta Kovaltšuk sai Stevensin alaisuudessa tulosta aikaan. Maagiset taidot eivät ole hävinneet mihinkään, mutta Desjardinsia Kovaltšukin olemus ei miellytä.

Koko NHL:ssä vähiten pisteitä kerännyt Kings tarvitsee herätysliikkeen otteisiinsa, mutta Kovaltšukin tämän hetkinen tilanne vain lisää turbulenssia.

Kuukauden tulokkaat

Rasmus Dahlin, Buffalo Sabres

Oinonen: Kesän ykkösvaraus Dahlin ei vielä lokakuussa säväyttänyt kerättyään 13 pelissä tehot 1+3. Marraskuun 14 pelissä nuori ruotsalainen nosti profiiliaan nakuttamalla 14 peliin saldon 1+9.

Saavutuksellaan Dahlin on vasta kolmas 18-vuotias tulokaspuolustaja, joka yltää vähintään kymmeneen tehopisteeseen NHL-uransa ensimmäisen tai toisen kuukauden aikana.

Dahlin oli myös marraskuun aikana ainoa Sabres-puolustaja, jonka Corsi-lukema oli positiivinen. Peliaikaa ruotsalainen sai Sabres-puolustajista kolmanneksi eniten ja aloitti myös vaihtojaan enemmän puolustusalueelta kuin hyökkäyspäästä.

Palkinnoksi hyvistä peliesityksistään Dahlin valittiinkin kuukauden tulokkaaksi.

Marraskuussa Dahlin alkoi osoittaa ykkösvaraukselta odotettua suoritustasoa.
Kuva © Getty Images

Brady Tkachuk, Ottawa Senators

Isokoski: Legendaarisen voimahyökkääjän Keith Tkachukin jälkikasvusta huomaa, että lapsuus on vietetty NHL-joukkueiden pukukopeissa. Ensiksi vanhempi veli Matthew tuli ryminällä sisään Flamesiin kaksi kautta takaperin ja nyt samaa temppua toistaa Kanadan pääkaupungissa pikkuveli Brady.

Sinänsä ei ole yllättävää, että Brady Tkachuk on sopeutunut heti alusta alkaen NHL-tasolle. Mikäli hän olisi syntynyt päivää aiemmin, hänestä tuskin edes puhuttaisiin tällä hetkellä tulokaskategoriassa.

Keith-isältä ammennettu esimerkki fyysisessä harjoittelussa on selvästi edesauttanut Tkachukia olemaan jo 19-vuotiaana harvinaisen kypsä voimahyökkääjä NHL:ssä, myös nyrkkihippasten osalta.

Kriisistä toiseen ajautuva Senators on ulosmitannut Tkachukin potentiaalin hienosti tänä syksynä. Yhteispeli Colin Whiten ja Mark Stonen kanssa luistaa näyttävästi ja Tkachuk on ottanut paikkansa Senators-fanien suosikkipoikana.

Laidat rymisevät ja kiekot viuhuvat maaliin parin metrin säteeltä. Edes vajaan kuukauden sairaslomakaan ei hiljentänyt Tkachukin menoa, sillä marraskuussa 11 otteluun syntyi tehot 6+4.

» Lähetä palautetta toimitukselle