Keskinäiset ottelut
Tällä kaudella Maple Leafs on voittanut kymmenestä keskinäisestä kohtaamisesta seitsemän. Jos joukkueiden välinen ensimmäisen kierroksen pudotuspelisarja venyy seitsemänteen otteluun saakka, kohtaavat ne toisensa kauden aikana peräti 17 kertaa. Toukokuussa joukkueet kohtasivat kolmesti, joten keskinäiset kamppailut ovat tuoreessa muistissa pudotuspelien alkaessa.
Kapellimestarina on toiminut pääasiassa Maple Leafs, mutta vaahteranlehtipaitojen voittomarginaali ei ole ollut kuin kerran vähintään kolme maalia. Maalien puolesta ottelut ovat olleet tasaisia, mutta Maple Leafsin leveä ja tulivoimainen materiaali puoltaa sen etulyöntiasemaa. Canadiens on kuitenkin luistelunopeudellaan ja tehokkaiden suorien hyökkäystensä ansiosta vaarallinen joukkue puolustaa vastaan.
Lähtökohdat
Joukkueet kohtasivat toisensa edellisen kerran NHL:n pudotuspeleissä peräti 42 vuotta sitten vuonna 1979. Tuolloin Canadiens vei ottelusarjan voitoin puhtaasti otteluvoitoin 4−0. Sama kävi vuotta aiemmin keväällä 1978, kun Canadiens pyyhkäisi neljässä ottelussa Maple Leafsin yli. Uuden ajan Maple Leafsilla on siis revanssin paikka, vaikka kenelläkään nykyjoukkueesta ei ole suoraa kosketuspintaa yli 40 vuoden takaisiin tapahtumiin.
Maple Leafs oli runkosarjassa yksi NHL:n tehokkaimmista joukkueista. Evolving-Hockeyn mukaan se latoi tasaviisikoin 60 minuuttiin suhteutettuna neljänneksi eniten maaleja ja loi maaliodottamaa neljänneksi eniten. Laukauksia Maple Leafs ei tuottanut yhtä korkealla tasolla, mutta laukausten laatu oli sitäkin parempi. Joukkue myös puolusti keskimääräistä paremmin, joten aiempien vuosien vuotokohdat lienevät paremmin tukittu.
Canadiens tuotti maaliodottamaa kymmenenneksi parhaiten ja teki maaleja 60 minuuttiin suhteutettuna 16:nneksi eniten. Joukkue päästi maaliodottamaa kahdeksanneksi vähiten, mikä on otollinen lähtökohta tulivoimaista Maple Leafsia vastaan. Tasoero on kuitenkin näkyvä. Ylivoimalla Maple Leafs on sarjan parhaimpia joukkueita ja Canadiens alle keskitasoa. Tosin viimeisen kuukauden aikana Canadiens on tehnyt Maple Leafsia enemmän ylivoimamaaleja.
Maple Leafs on kuitenkin luonut selvästi haastajaansa enemmän maaliodottamaa, mutta tähtisikermän on myös onnistuttava paikoistaan. Viimeisenä joukkueena pudotuspeleihin päässeellä Canadiensilla on edessään kova haaste usealla pelin osa-alueella. Nykyvire ei puolla haastajaa, sillä Canadiensilla on allaan viiden ottelun tappioputki.
Ratkaisijat
Maple Leafsin ratkaisuosasto keskittyy hyvin pitkälti Auston Matthewsin ja Mitch Marnerin ympärille. Matthews latoi runkosarjassa 41 osumaa ja voitti maalipörssin. Marner puolestaan keräsi neljänneksi eniten syöttöpisteitä (47) ja sijoittui pistepörssissä niin ikään neljänneksi Matthewsin edelle.
Tähtikaksikon jälkeen joukkueella on runsaasti leveyttä, josta erottuvat mahdollisina ratkaisijoina John Tavares ja William Nylander. Jokapaikanhöylä Zach Hyman on kohentunut tehokkuuttaan tuoden joukkueelle yhä enemmän ruutia.
Joukkueen alakertaa johtaa Morgan Rielly, jonka takana oleva puolustus on rakennettu aiempia vuosia tasapainoisemmin, vaikkei siellä olekaan yhtä paljon tähtiloistoa esimerkiksi Tyson Barrien lähdön takia. Siksi Rasmus Sandinillakin on tilaisuus nousta valokeilaan. Ykkösvahti Frederik Andersenin loukkaantumisen aikana Jack Campbell kantoi vastuuta maalilla mallikkaasti. Campbell osoitti olevansa mahdollinen maalivahtivalinta pudotuspeleihin.
Tässä piileekin Maple Leafsin yksi tärkeimmistä osa-alueista: joukkueella on vihdoin kaksi tasapainoista maalivahtia ja Andersenin vastuu tasoittuu aiemmista vuosista. Andersen toipui hiljattain pelikuntoon, joten Campbellin peluuttaminen olisi järkevä ratkaisu.
Haastaja Canadiensin syömähammas on erityisesti 28 maalia latonut Tyler Toffoli. Matthewsia ja Tavaresia vastaan korostuu keskushyökkääjien Philipp Danault'n ja Nick Suzukin suoritustaso. Puolustuksen johtohahmo Jeff Petryltä odotetaan tasakentällisin varmoja otteita ja ylivoimalla tehokasta pelin liikuttamista.
Canadiensin ratkaisuosaston laatu ei riitä Maple Leafsia vastaan, mutta se tekee tekee kaikkensa ankeuttaakseen Matthews−Marner-kaksikon elämää. Canadiens kuormittanee runsaasti kärkipuolustajiaan ja muun muassa Ben Chiarot−Shea Weber pelannee mahdollisimman paljon Maple Leafs -tykkejä vastaan.
Joukkueella on myös taitoa ja näppäryyttä sekä vaarallisuutta vastahyökkäyksissä. Sähikäismäisen Brendan Gallagherin otteet nousevat tärkeään asemaan ja Joel Armialta vaaditaan tasonnostoa. Tomas Tatar ja Josh Anderson täydentävät ratkaisuosaston, mutta jälkimmäinen on osunut maalipuiden väliin viimeksi 21. huhtikuuta.
Yllättäjät
Siirtotakarajan hankinta Nick Foligno ei mässäile tehopisteillä, mutta hänestä Maple Leafs saa rosoisuutta kahden kärkiketjun tueksi. Foligno on mahdollinen yllättäjä, sillä Columbus Blue Jacketsin pudotuspeliotteluissa hän oli usein keskeisessä roolissa. Folignon vahvuudet ovat puolustussuunnan pelaamisessa, mikä tasapainottaa hyökkäämisestä elävää Maple Leafsia.
Jason Spezza, 37, ja Joe Thornton, 41, eivät ole kumpikaan ratkaisupelaajan asemassa, mutta etenkin Spezza voi ajoittaisilla välähdyksillään ratkoa otteluita. Alex Galchenyuk on myös yksi mahdollisista yllättäjistä. GM Kyle Dubas antoi sivuraiteille ajautuneelle Galchenyukille mahdollisuuden päästä jälleen tasolleen, ja tämä onkin esiintynyt edukseen. Tosin yhdysvaltalaisen pitäisi raivata ensiksi itselleen paikka kokoonpanosta, sillä hyökkäykseen on tunkua.
Runkosarjan lopulla NHL-debyyttinsä tehnyt ja jatkoajalla otteluita ratkonut Cole Caufield, 20, on kokoonpanoon päästessään Canadiensin jokerikortti. 170-senttinen Caufield on vastustajan puolustuksen selustaan jäädessään ja laidasta maalille hyökätessään erityisen vaarallinen. Alaketjuissa pelaava Jake Evans on sähäkällä liikkeellään myös yksi potentiaalisista yllättäjistä.
Vastustajille inhottavana takiaisena tunnettu Corey Perry tehnee kaiken voitavansa rouhiessaan Canadiensin alaketjuissa. Viime vuonna Stanley Cup -finaaleissa Dallas Starsia edustanut Perry on kova luu, ja Maple Leafsin asemaa horjuttaakseen häneltä vaaditaan harmaalla alueella olevia temppuja. Varsinainen yllätys olisikin se, että Perryn panos hyökkäyspäässä nousisi keskeiseen asemaan.
Lopputulosarvio
Canadiens huilaa ennen sarjan alkua hieman yli viikon verran parsien joukkueensa terveeksi. Tauko on tervetullut, sillä joukkueen pelitahti oli hurja maaliskuussa perutun neljän Edmonton Oilers -ottelun jälkeen. Maple Leafs puolestaan pelasi rennommin kärjessä ja valmiiksi äärimmilleen viritetyn Canadiensin pelikunto voi aluksi olla sille shokki.
Torjuntavastuu Canadiens-vahtien Carey Pricen ja Jake Allenin välillä on jakautunut tasaisesti, ja sarjan voitto vaatisi kummaltakin huippuotteita. Nyky-Maple Leafsia ei kukisteta enää keskitason torjuntavireellä. Etenkin Priceen kääntyvät katseet odottavat miehen pelaavan sarjassa parhaalla tasollaan ilman ailahteluita.
Kokonaisuudessaan Canadiensin haaste on mittava: niin hyökkäyksen kuin puolustuksen osalta voimasuhteet kääntyvät torontolaisille. Canadiensin kakkos- ja kolmosketjujen suoritustason onkin vastattava Maple Leafsin vastaavia, jos se halajaa pitkää sarjaa. Ylivoimapelaamisessa erot voivat revetä entisestään, jos Maple Leafs saa tukkoisen pyörityksensä avoimeksi myllytykseksi.
Viime vuoden pudotuspelipettymystä ei Maple Leafsilta nähdä ja tappio Columbus Blue Jacketsille vaihtuu ylikävelyyn Canadiensin rimpuillessa. Maple Leafs jatkaa taivaltaan pudotuspeleissä voitoin 4−1. Pudotuspelien todennäköisyyksiä arvioivan MoneyPuckin mukaan Maple Leafs voittaa sarjan 75 prosentin todennäköisyydellä.