Pudotuspeliennakko: Flamesin kauhukaksikko ja vahva kollektiivi vapauttavat Starsin suomalaisnipun Leijonien käyttöön

NHL / Artikkeli
Sekä Matthew Tkachuk että Johnny Gaudreau rikkoivat runkosarjassa 100 tehopisteen rajan. Starsissa temppuun ei kyennyt tällä kaudella kukaan.
Kuva © Getty Images

Calgary Flamesin ja Dallas Starsin välisen sarjan kiistaton ennakkosuosikki on Flames, mutta pudotuspelisarjasta saattaa tulla tasaisempi kuin joukkueiden runkosarjamenestys antaa ymmärtää.

Toisin kuin niukasti itsensä kevään peleihin hilannut Stars, Flames rallatteli jatkopeleihin voitettuaan divisioonansa selvähköllä marginaalilla. On kuitenkin huomattava, ettei divisioonista heikointa, Tyynenenmeren divisioonaa, voi pitää erityisenä mittarina pudotuspelitaistoa ajatellen.

Keskisen divisioonan kujanjuoksussa karaistunut Stars haastoikin Flamesiä sinnikkäästi, kun joukkueet kohtasivat kolmessa runsasmaalisessa runkosarjaottelussa. Näistä kaksi päättyi Flamesin hyväksi, kun taas Stars onnistui kairaamaan itselleen yhden jatkoaikavoiton.

Aiempaa pudotuspelihistoriaa joukkueiden välillä on niukalti, sillä pudotuspelikohtaamisia on kertynyt vain yksi. Tuolloin syksyn 2020 kuplapudotuspeleissä hurmoksellisesti esiintynyt ja finaaleihin asti yltänyt Stars oli ensimmäisellä kierroksella parempi voitoin 4–2, mutta ilman vastaavanlaista taisteluhenkeä tämänkertainen sarja tuskin kääntyy texasilaisten voitoksi.

Maalivahtipeli

Merkittävin ero joukkueiden välillä löytyy maalin suulta. Flamesin pitkänhuiskea maalivahti Jacob Markström on ollut läpi kauden paitsi joukkueensa selvä päävastuunkantaja, myös tiiviisti mukana parhaan maalivahdin Vezina-palkinnon spekulaatioissa. Markström on torjunut 60 minuuttia kohden 0,26 maalia yli odottaman eli suoritustaso on ollut selvästi plusmerkkinen.

Starsin maalivahtitilanne ei sen sijaan ole yhtä auvoinen. Sen maalivahdeista kokenein, Braden Holtby, löysi kadoksissa olleen itseluottamuksensa ja pelasi kelpo kautta, mutta loukkaantui runkosarjan lopulla. Hänen paluuajankohdastaan ei ole tietoa.

Holtbya ovat keväällä lomittaneet tasavastuulla ja kelpo tasolla Jake Oettinger sekä Scott Wedgewood, jotka tosin ovat NHL-tasolla vielä kokemattomia. Oettinger on torjunut peliaikaan suhteuttuna niukin naukin yli maaliodottaman (0,01) eli hän torjunut pitkälti omalla tasollaan.

Debyyttikaudellaan vakuuttanut Markströmin varamies Daniel Vladař on hänkin yhä vielä varsin kokematon, mutta Flames-kaksikon selvä roolitus ja Markströmin tykkikausi sekä kokemus ratkaisevat maalivahtipelin kanadalaisjoukkueen eduksi.

Joe Pavelskin kokemukselle ja tehoille on tilausta, mikäli Stars mielii otteluparista jatkoon.
Kuva © Getty Images

Erikoistilanteet

Kummankin joukkueen ylivoima edustaa liigan ylempää keskitasoa, eivätkä ne siten erityisesti häikäise tehokkuudellaan. Alivoimasuoriutumisessa ero on sen sijaan jo tuntuvampi, sillä Flamesin alivoima kuuluu sarjan parhaimpiin prosentilla 83,2. Starsin 79-prosenttinen alivoima lukeutuu liigan heikompaan puolikkaaseen.

Sekä Flamesin että Starsin ylivoimakoostumukset lepäävät jokseenkin kapeilla harteilla. Tehokkaimpien nimien taustalla muut ovat tyytyneet lähinnä säestämään, ja kummankin joukkueen kakkosylivoima on saanut vastuuta vain nimeksi. Lisäksi Stars-ylivoima kärsii merkittävästä poissaolosta, kun John Klingbergin tasoinen viivapelaaja on toistaiseksi sivussa. Ruotsalainen tosin saattaa palata kaukaloon pudotuspelien alkuun mennessä.

Starsin tulikuuma Roope Hintz sekä sarjan parhaisiin maskipelaajiin kuuluva Joe Pavelski ovat kantaneet Stars-ylivoiman lippua jämäkästi. Flamesin vastaavan dynaamisen duon ovat muodostaneet Matthew Tkachuk ja Johnny Gaudreau, jotka ovat olleet häikäisevän tehokkaita läpi kauden myös tasaviisikoin.

Voimasuhde tasaviisikoin

Darryl Sutterin palattua viime keväänä Flamesiin muuttui joukkue hyvin nopeasti kokeneen valmentajansa näköiseksi. Joukkue laukoo itse runsaasti, mutta vastustajille se ei tällaista mahdollisuutta anna, vaan puolustaa tiiviisti viisikkona minimoiden laukaisu-uhan.

Flamesin hyökkäyksestä ja etenkin puolustamisesta löytyy rakennetta, mikä konkretisoituu pelinhallintaa kuvaavissa luvuissa: maaliodottamasuhteen prosenttiluku 55,5 on runkosarjan viidenneksi paras noteeraus, ja vaarallisten maalipaikkojen suhdeluku 55,25 on sekin liigan eliittiä.

Starsin suorittaminen sen sijaan on kärsinyt ailahtelevuudesta eritoten Hintzin johtaman ykkösketjun taustalla, joskin maaliodottamaa joukkue saa luotua niukasti vastustajiaan enemmän suhdeluvun näyttäessä lukemaa 51,35 %. Vaaralliset maalipaikat joukkue puolestaan hallitsee 53,4-prosenttisesti.

Pelitapahtumien hallinnan puolelle suhdeluvut kääntyvät kuitenkin pikemminkin eheän puolustuspelin kuin tehokkaan hyökkäyspelin ansiosta, ja Miro Heiskasen johtama pakisto onkin Starsin vahvin yksittäinen osa-alue.

Esa Lindell ja Roope Hintz ovat osa Starsin suomalaisviisikkoa ja myös tärkeitä lenkkejä Stars-kokonaisuudessa.
Kuva © Getty Images

Materiaalin kärki ja leveys

Maalivahtiosaston ja hyökkäyskaluston vertailu kielivät kiistatta Flamesin ylivoimasta. Kummankin joukkueen hyökkäykset ovat hyvin etupainotteisia, ja laatu notkahtaa ykköskoostumuksen jälkeen merkittävästi.

Stars voittaa ja kaatuu Hintzin, Pavelskin ja Jason Robertsonin ykkösketjun mukana, mutta kyseinen koostumus kalpenee Flamesin hirmuvireen löytäneelle Tkachukin, Gaudreaun ja Elias Lindholmin ketjulle, joten terävämpi kärki on Flamesilla.

Starsin hyökkäysmateriaali on puolestaan leveämpi, mutta Flames-hyökkäys operoi pelikirjaansa sitoutuen korkeammalla tasolla kuin sen nimilista antaa olettaa. Listalta tosin puuttuu merkittävä palanen, kun Sean Monahanin kausi päättyi jo reilu kuukausi sitten loukkaantumiseen – pienten marginaalien peleissä Flamesin tulee häntä vielä ikävä.

Puolustuskalustoa tarkasteltaessa etu puolestaan kääntyy Starsille. Etenkin Klingbergin tervehdyttyä puolustajakalusto on Flamesin nippua tasokkaampi, ja siitä löytyy hyvässä suhteessa rouhintavoimaa, kiekollisuutta, liikkuvuutta ja tulitukea myös hyökkäyksiin.

Lopputulosarvio

Flames ei ole joutunut kulkemaan runkosarjassa samanlaisen hornan läpi kuin Stars, ja sen tuloksia eri mittareilla kaunistanee heikossa divisioonassa pelaaminen. Näin ollen aivan niin täydellistä ylikävelyä kuin sarjataulukko antaisi odottaa tuskin on tulossa, mutta Flamesin taso ei ole kummemmin notkahdellut todellisia mittatikkujoukkueitakaan vastaan pelattaessa.

Vakaatasoinen maalivahtipeli, hiljaisten aikojen jälkeen uuteen roihuavaan liekkiin äitynyt ykköskentällinen sekä sitoutuminen tiiviiseen puolustuspeliin siivittävät Flamesin otteluparista vastaansanomattomasti jatkoon.

Starsin toivo lepää puolestaan siinä, että se onnistuu pimentämään Tkachukin, Lindholmin ja Gaudreaun tulikuuman ketjun ja jyräämään laajemmalla hyökkäysrintamallaan ratkaisevasti edelle. Tämä tosin vaatisi jo tovin torkkuneilta nimimiehiltä tason nostamista. Joko vastaatte kutsuun, Tyler Seguin, Aleksandr Radulov ja Jamie Benn?

Stars haastaa Flamesin ennakkoluulottomasti, mutta kompuroi kanadalaisten laadukkaamman kollektiivin ja Markströmin torjuntojen edessä. Flames etenee jatkoon voitoin 4–1 vapauttaen Starsin suomalaisnipun Leijonien käyttöön.

Maalivahtitilastot: Evolving-Hockey
Tilastot pelistä tasaviisikoin: Natural Stat Trick, Evolving-Hockey

» Lähetä palautetta toimitukselle

Lue myös