Pudotuspeliennakko: Ennusteena maalivahtivaihdoksia, tähtiloistoa ja suomalaislaatua − lopulta McDavidin ja Draisaitlin vetämä reki tössähtää hankeen

NHL / Artikkeli
Artturi Lehkonen on kasvattanut rooliaan pudotuspelien edetessä.
Kuva © Getty Images
Läntisessä konferenssifinaalissa kohtaavat Colorado Avalanche ja Edmonton Oilers. Avalanche kukisti toisen kierroksen kirouksensa Bluesin kustannuksella kuudessa ottelussa. Oilers puolestaan tehoili Albertan kilpakumppaninsa Flamesin kesälomalle viidessä ottelussa.

Avalanche ja Oilers ovat kohdanneet toisensa pudotuspeleissä kahdesti aiemmin. Vuonna 1997 Avalanche vyöryi jatkoon seitsemässä ottelussa, ja heti seuraavana vuonna Oilers maksoi kalavelat takaisin myös seitsemässä ottelussa.

Ottelusarjasta tulee kahden yksilön mittapuu: joukkueiden kahden supertähtihyökkääjän vastakkainasettelu. Nyt Connor McDavidilla on tuplasti enemmän pisteitä kuin Nathan MacKinnonilla, mikä viestii McDavidin merkityksestä joukkueelleen. Kohtaamisella on myös markkinointiarvoa, kenties moniksi tuleviksi vuosiksi eteenpäin.

Tai oikeastaan sopii kysyä myös sitä, nähdäänkö lopulta McDavidin suurin kamppailu MacKinnonia, Cale Makaria vai Nazem Kadria vastaan, sillä kiekollisen pelin herruus ja Kadrin tapauksessa pimentäminen näyttelevät niin suurta osaa sarjan ratkaisussa.

Maalivahtipeli

Darcy Kuemper selvisi Predatorsia vastaan koetusta tilanteesta säikähdyksellä ja jatkoi Bluesia vastaan tutulla tasollaan. Kuemper on luotettava ykkösvahti, muttei toisaalta liigan kärkeä tai lähellä sen supertähtiä.

Mike Smith pelaa myös jokseenkin tutulla tavalla. Hänen kokonaistilastonsa pudotuspeleistä ovat erinomaiset, mutta pelejä katsellessa tilastoja voi välillä ihmetellä kanadalaisen ylipelatessa ja pomppiessa maalillaan. Kyseessä on todellinen kilpaurheilija, joka ei luovuta missään vaiheessa, mutta välillä taakse pääsee kummallisen helppoja maaleja.

On jokseenkin selvää, että maaliodottamaa paremmalla tasolla pelannut Smith saatetaan Avalanchen neljän ketjun rummuttaessa ajaa pari kertaa penkin puolelle sarjan aikana. Toisaalta Smith voi myös voittaa pelejä itselleen.

Sarjan hienous onkin maalivahtimielessä erittäin kiinnostava, sillä myös Kuemper voi joutua omaan kurimukseensa McDavidin ja kumppanien huippusuorituksilla. Ei olisi ihme, jos molemmat joukkueet joutuvat sarjan aikana vaihtamaan maalivahtejaan otteluiden sisällä.

Erikoistilanteet

Avalanche on ollut pudotuspeleissä liigan kärkijoukkoa etenkin ylivoimalla. Ylivoimalla se on ollut prosentiltaan (34,5 %) sekä maaliodottaman luomisessa NHL:n pudotuspelien paras. Alivoimalla se on ollut kolmanneksi vähiten per ottelu kaikki joukkueet mukaan lukien, mutta päästänyt maaliodottamaa enemmän ylivoimamaaleja. Eväitä parantamiseen siis on tähänastisen perusteella olemassa.

Oilersin ylivoimapeli on ollut sarjan viidenneksi parasta (28,2 %) toteutuneelta prosentiltaan. Alivoimalla se on onnistunut skarppaamaan tuloksiaan runkosarjasta, mutta on tehnyt sen lähinnä maalivahtipelin onnistumisen varassa. On siis todennäköisempää, että Oilers onnistuu omien ylivoimien aikana paremmin kuin alivoimalla.

Voimasuhde tasaviisikoin

Avalanche on toistaiseksi ollut pudotuspelien paras joukkue tasakentällisin. Sitä vasten on luotu vähiten maaliodottamaa ja se on itse luonut sitä runsaasti. Joukkue pyrkii hyökkäämään kollektiivina ja käyttää tarvittaessa koko viisikkoa sekä pieniä siirtoja ylivoimatilanteiden, suorahyökkäysten ja edullisten päätykiekkojen aikaansaamiseksi.

Sen puolustajilta löytyy runsaasti taitoa ja tukea hyökkäyksiin osallistumiseen. Makar, Devon Toews ja Bowen Byram sekä tarvittaessa myös Erik Johnson napsivat sekä syöttöjä että laukauksia onnistuneesti − etenkin kaksi ensinmainittua. Keskialueen puolustuksessa se on yleensä 1-2-2-trapissa ja riistettyjä kiekkoja nopeasti tai kiekkokontrollilla kääntäen vaarallinen.

Oilers puolestaan on luonut koko liigassa tasakentällisin eniten maaliodottamaa per peli. Samalla se on päästänyt sitä noin maalin Avalanchea enemmän per ottelu, joten maalimäärien odotusarvo on tässä kaksikossa korkealla. Tämä siitä huolimatta, että kokonaisuutena talvella tullut valmentajanvaihdos vaikutti joukkueen puolustusvalmiuteen ja oman pään peliin positiivisesti.

Nyt koville joutuvat ainakin sen epävarmemmat puolustajat, kun Avalanchella on heittää esimerkiksi Kadri McDavidin ketjua vastaan ja MacKinnon Oilersin alempia ketjuja vastaan. Tätä peluutusta on kiinnostavaa seurata ensimmäisestä ottelusta alkaen: kuka ottaa McDavidin?

Ykköstavoite sarjassa on tasakentällisin yksilötasolla se, että Makar, MacKinnon ja Rantanen pitävät kiekkoa enemmän kuin McDavid, jolta pyritään pitämään peliväline ja tila pois.

Juhliiko tämä nelikko tässäkin sarjassa?
Juhliiko tämä nelikko tässäkin sarjassa?
Kuva © Getty Images

Materiaalin kärki ja leveys

Materiaalien kokonaisuutta verratessa Avalanche vie pidemmän korren. Oilersin kärki on näissä pudotuspeleissä esiintynyt koko liigan kärkitasolla, ja McDavidin otteet ovat paikoittain olleet jopa historiallisen kovia. Avalanchen kärki ei tule kuitenkaan merkittävän kaukana takana, ja tässä sarjassa se saattaa tulla jopa ohi.

Erikoiseksi asetelman tekee se, että Oilersin pelaajisto on pärjännyt pudotuspeleissä kohtalaisen hyvin myös syvyyden suhteen. Sen kannalta ikävää taas on se, että Avalanchen syvyys on ollut vielä vakuuttavampaa, ja on sitä myös tässä kaksikossa.

Katseet suuntautuvat erityisesti joukkueiden puolustuksiin. Avalanche joutuu pelaamaan ilman Sam Girardia, mutta todennäköisesti sen syvyys riittää oikein mainiosti siinä missä toistaiseksi asiallisesti selvinneet Oilersin syvyyspuolustajat uhkaavat olla helisemässä.

On todennäköistä, että viimeistään nyt Duncan Keith, Brett Kulak ja Cody Ceci saavat luistella tosissaan pysyäkseen vastustajansa perässä. Sitä Avalanchella riittää neljän ketjun verran.

Lopputulosarvio

Kevään pudotuspelit nostavat aina esiin uusia sankareita. Yksi heistä on ollut Artturi Lehkonen, joka on valmiiksi hyvästä odotusarvosta huolimatta ollut positiivinen yllätys myös hyökkäyspäähän. Itse asiassa samantyyppisiä positiivisia yllättäjiä löytyy useampi, kun jopa nelosketjun Darren Helm on pelannut vaihtonsa maaliodotusarvoltaan selvästi plussalle. Syvyyttä riittää.

Niin on riittänyt yllättävän paljon myös Oilersilla, joka on ollut värikkäästä pelitavastaan huolimatta kevään suuronnistujia ja vakuuttava joukkue. Samaan aikaan se on edennyt yksittäisiltä positioiltaan lievän ylisuoriutumisen varassa − etenkin maalivahtinsa.

Tämä on pelin henki myös tässä sarjassa. Smithin pitäisi jatkaa urotekojaan tai joukkueen nostaa vielä yksi askel tasoaan. Syvää, leveää ja huipputaitavaa Avalanchea vastaan se on äärimmäisen vaikeaa. Maaliodotusarvo on korkealla: Avalanchella on edellytyksiä kestää Oilersin vauhdissa ja myös viedä runsasmaalisia pelejä tulivoimallaan.

Jos taas sarjassa ajaudutaan vähämaalisempiin ja tarkempiin otteluihin, on Avalanche silloinkin vahvoilla. Kaikkia näitä seikkoja punniten Avalanche vaikuttaa yksinkertaisesti aivan liian vahvalta kokonaisuudelta Oilersille.

Runsasmaaliset ottelut jatkuvat, eikä Kuemperkaan säästy penkkikomennuksilta tässä sarjassa. Stanley Cup -finaaliin etenee kuitenkin vakuuttavampi ja kokonaisvaltaisempi Avalanche voitoin 4−2.

» Lähetä palautetta toimitukselle