Pian suoratoistopalvelusta poistuva dokumentti kertoo Wayne Gretzkyn ja muiden lajien huippuyksilöiden tarinat erityisosaamisesta

NHL / Artikkeli
NHL:n kaikkien aikojen pistekärki on yksi kolmesta dokumenttiin haastatellusta huippuyksilöstä.
Kuva © IMG Films / Yle
“Urheilijatähdet – suuruuden salaisuus” -dokumentti on katsottavissa heinäkuun ajan Yle Areenassa.

Mikä tekee urheilijasta lajissaan poikkeusyksilön? Geeniperimä? Intohimo itsensä kehittämiseen? Sopivat olosuhteet eli yksinkertaistettuna tuuri?

Heinäkuun ajan Yle Areenassa katsottavissa oleva dokumentti “Urheilijatähdet – suuruuden salaisuus” taustoittaa eri lajien supertähtien uria ja yrittää selittää, mikä on tehnyt heistä niin ainutlaatuisia.

Haastateltavina ovat jääkiekon supertähti Wayne Gretzky, jalkapallolegenda Pelé, amerikkalaisen jalkapallon etenijäsuuruus Jerry Rice, toimittaja David Epstein ja kirjailija Ken Robinson. Lisäksi mukana on arkistomateriaalia muun muassa Muhammad Alista ja Michael Jordanista.

Vuonna 2018 julkaistun dokumentin tekijä Gabe Polsky on tehnyt myös puhtaasti jääkiekkoaiheiset dokumentit Red army ja Red Penguins – lätkää itämafian ehdoilla.

Tarinallisuus keskiössä

Dokumentti käsittelee ilmiötä ensisijaisesti yksilöiden tarinoiden ja kokemusten kautta, mutta myös tieteellistä näkökulmaa otetaan jonkin verran huomioon. Haastattelussa toimittaja esimerkiksi siteeraa tutkijaa, jonka mukaan poikkeusyksilöksi kehittymisen taustalla on kaksi tekijää: intohimoinen tai jopa pakkomielteinen suhtautuminen lajiin ja nopea oppimiskyky.

kun dokumentti vyöryttää arkistomateriaalia monista lajeista ja ottaa vertailukohteeksi Jimi Hendrixin, tulee tunne, ettei dokumentaristi ole osannut rajata aihetta.

Jälkimmäistä piirrettä käsitellään niukasti, mutta esimerkiksi Gretzkyn haastatteluissa käy selväksi, kuinka omistautunut hän oli jääkiekolle. Gretzky kertoo pelivuosinaan katsoneensa kaikki NHL-ottelut, mikä kuulostaa ajankäytön kannalta epärealistiselta, ja olleensa aina tietoinen, ketkä vastustajat olivat tehokkaassa vireessä.

Tieteelliseltä kantilta huomioidaan myös se, että yhteen lajiin keskittyminen on ristiriitaisesti lajitaitojen kehittämisen kannalta huonompi vaihtoehto kuin useiden lajien harrastaminen. Gretzky harrasti kesäisin baseballia, Pelé harrasti jalkapallon ohella vuosia karatea – päälajiin on mahdollista hakea erilaisia taitoja muista lajeista.

Huippuyksilöiden ominaisuuksia käsitellään laajasti, kuten Gretzkyn ainutlaatuinen kyky lukea ja ymmärtää peliä, Ricen nopeat suunnanmuutokset ja kyky ottaa peliväline kiinni kovassa vauhdissa, Pelén harhautukset ja pallonkäsittelytaito sekä Alin ilmiömäinen kyky väistellä vastustajan iskuja.

Selittämisen tai analysoinnin sijaan dokumentti tyytyy lähinnä esittelemään eri lajien tähtien taidonnäytteitä. Viihdyttävää kyllä, mutta ei tarjoa juuri uutta. Dokumentin päähenkilöistä ainoastaan Pelé mainitsee esikuvan, maanmiehensä Garrinchan, jota matkimalla hän kehitti omia taitojaan.

Dokumentti pyrkii kattamaan monia lajeja ja urheilijoita.
Kuva © IMG Films / Yle

Saatua vai hankittua ylivertaisuutta?

Heti dokumentin alussa käydään tunkkaisen oloista keskustelua datan yliarvostuksesta ja mittaamisen ylikorostuneisuudesta. Gretzky lähes rehentelee, ettei olisi pelivuosinaan jaksanut nostaa penkistä 85 kiloa.

Nyrkkeilijä Rocky Marcianoa käytetään toisena esimerkkinä mittaamista vastaan: valkoihoinen yhdysvaltalainen oli keskivertoa raskassarjalaista kevyempi ja hävisi vastustajilleen myös ulottuvuudessa, mutta rajoitteista huolimatta Marcianon ura oli ilmiömäinen.

Luonnollisesti on mahdollista jalostaa omia vahvuuksiaan kompensoimaan heikkouksia. Gretzky käytti esimerkkinä kykyään ennakoida vastustajien liikkeitä, minkä avulla hän pystyi väistämään taklaukset.

Tästä selityksestä kuitenkin unohtuu fakta, että Gretzkyn huippuvuosina hänen kanssaan pelasi kovanyrkkisiä “poliiseja”, kuten Dave Semenko ja Marty McSorley, jotka olisivat nopeasti kostaneet tähtipelaajaan mahdollisesti kohdistuneet törkeydet. Gretzky siis sai pelata suojatummin kuin esimerkiksi nykyajan supertähdet.

Oikeaan aikaan oikeassa paikassa -käsite toistuu dokumentissa. Gretzky ja Rice esimerkiksi kehuvat valmentajiaan, jotka antoivat heille mahdollisuuden pelata omien vahvuuksiensa mukaan. Tuurin osuutta menestykseen ei edes yritetä peittää.

Liika on liikaa

Vaikka Gretzky, Pelé ja Rice haastatteluineen ovat dokumentin päähenkilöitä, mukana on myös useita yksilölajien edustajia eri vuosikymmeniltä ja esimerkkejä myös musiikkimaailmasta.

Näkökulman laajentaminen on lähtökohtaisesti hyvä asia, mutta kun dokumentti vyöryttää arkistomateriaalia tenniksestä, nyrkkeilystä, korkeushypystä ja vertaa lajiaan mullistaneita urheilijoita Jimi Hendrixin soittamaan Yhdysvaltain kansallislauluun Woodstockissa, tulee tunne, ettei dokumentaristi ole osannut rajata aihettaan.

Yksi haastateltavista olisi perustellusti voinut olla yksilölajin edustaja – samoin jäin kaipaamaan puheenvuoroja tuoreemmilta huipuilta. Connor McDavidin ja Lionel Messin peliä nähdään arkistovideoilta, mutta kokonaisuutena näkökulma poikkeusyksilöksi kehittymisestä jää vanhahtavaksi.

Dokumentin aihe on kiintoisa, mutta tiiviimmällä käsittelyllä teos olisi toimivampi. Lisäksi dokumenttiin haastatellut toimittaja ja kirjailija olisi kannattanut taustoittaa ja perustella heidän mukanaolonsa paremmin.

Onhan Epstein esimerkiksi kirjoittanut kirjan The Sports Gene ja muutakin aiheeseen liittyvää. Robinson puolestaan oli maineikas tutkija ja professori, joka lyötiin ritariksi saavutuksistaan muun muassa koulutuksen saralla. 

Jos kesähelteillä kuitenkin haluaa pitää jääkiekkoa – ja muuta huippu-urheilua – mielessään, on “Urheilijatähdet – suuruuden salaisuus” ehdottomasti katsomisen arvoinen.

» Lähetä palautetta toimitukselle