Pelaaja-arviot 2019–20: JYPin kunnianpalautuskauden Juliuksista toinen säkenöi, toinen taantui

LIIGA / Artikkeli
Julius Nättinen teki läpimurtonsa tähtipelaajaksi.
Kuva © Toni Takala
JYPin kausi oli hyvin kaksijakoinen. Syyskauden lopuksi joukkue oli vielä jopa runkosarjan kärkipaikoissa hyvin kiinni, mutta erittäin heikko runkosarjan loppu jätti huonon maun. Yksilötasolla joukkueessa nähtiin kuitenkin paljon hyviä asioita.

Maalivahdit

Markus Ruusu, 20 ottelua, 89,7 %, 2,50 pmk

Arvosana: 6

JYPin oma kasvatti palasi kotiin, mutta leikkauksesta toipuminen lykkäsi kauden aloitusta lokakuulle. Pelasi muutamia yksittäisiä onnistuneita otteluita, mutta nuoren maalivahdin taso ailahteli aivan liikaa. Ruusulla on sopimus vielä ensi kaudesta JYPin kanssa, mutta uran Hippoksella uhkaa päättää ennen aikojaan paikallaan polkeva urakehitys.

Eetu Laurikainen, 36 ottelua, 91,0 %, 2,39 pmk

Arvosana: 7

Edelliskaudella JYPin käytännössä yksinään pudotuspeleihin vienyt Laurikainen ei tällä kaudella yltänyt aivan samalla tasolle, minkä syynä saattoi olla hieman vajaavainen pelikunto. Siitä huolimatta maajoukkuevahdin merkitys JYPille näkyi varsinkin niissä otteluissa, joissa Laurikainen ei pelannut. Ura jatkunee ensi kaudella ulkomailla.

Puolustajat

Valtteri Kakkonen, 12 ottelua, 1+4=5, +8

Arvosana: 9

Diskos-kasvatti palasi Kanadan WHL-juniorisarjasta takaisin kotiin, ja alkukausi sujui miesten peleihin totutellessa Mestiksen KeuPassa. Täytti roolinsa Keuruulla hyvin ja pääsi JYPin matkaan kevätkaudella puolustuksen kärsittyä loukkaantumisia. Myös Liigassa Kakkonen esiintyi edukseen ja pelasi vahvasti. Kiekollinen suoritusvarmuus sekä kypsyys kiekottomana saivat nuorukaisen näyttämään yllättävän valmiilta Liiga-tulokkaalta. Saanee ensi kaudella vakioroolin JYPin puolustuksessa.

Anttoni Honka, 43 ottelua, 3+16=19, +6

Arvosana: 8

Hongan kiekkoperheen veljeskatraan kuopus otti erittäin ison askeleen eteenpäin urallaan. Varmasti suurena vaikuttimena tähän oli JYPin valmennus, jonka pelitavan ansiosta Hongan pelaaminen tuki pelitapaa aiempaa paremmin. Toisaalta nuorelle puolustajalle sattui edelleen pahoja virheitä, jotka kostautuivat takaiskumaaleina. Nousi JYPin tehokkaimmaksi puolustajaksi ja tekee todennäköisesti debyyttinsä Leijonissa ensi kaudella.

Juuso Vainio, 46 ottelua, 3+15=18, +12

Arvosana: 8

Valittiin hieman yllättäen joukkueen uudeksi kapteeniksi kauden kynnyksellä, mutta Vainio oli varmasti oikea henkilö tähän tehtävään. Kokonaisvaltaisesti JYPin paras puolustaja pelasi varmaotteisesti ja uurasti suurella peliajalla. Myös kiekollinen vastuu kasvoi saadun ylivoimaroolin johdosta, mikä heijastui tehtyihin tehopisteisiin. Vainion tärkeyden JYPin pelaamiseen huomasi erityisesti silloin, kun hän oli sairastuvalla kevätkaudella. 

Julius Honka, 46 ottelua, 4+11=15, +9

Arvosana: 6

Ilman NHL-sopimusta jäänyt Honka palasi lokakuussa kasvattajaseuransa paitaan, mutta sopeutuminen eurooppalaiseen jääkiekkoon ja JYPin pelitapaan osoittautui melko haastavaksi. Paransi otteitaan kauden loppupuolella, mutta yleisilme jäi pelaajan statukseen nähden valjuksi. Visiitti hurrikaanipaidassa jäänee Hongalle vain välipysäkiksi.

Mikko Kalteva, 56 ottelua, 5+13=18, +31

Arvosana: 9

Konkaripuolustaja palasi tasolleen tuskaisen kauden 2018–19 jälkeen. Yksinkertaisti pelaamistaan selvästi, mikä tuotti vakuuttavan tuloksen. Kaltevasta tuli nopeasti JYPin valmennuksen luottopuolustaja, joka sai runsaasti vastuuta. Ikämiesvuosillaan tehty huima tasonnosto tekee Kaltevasta yhden JYPin kauden ehdottomista onnistujista.

Jaakko Jokinen, 19 ottelua, 1+3=4, +7

Arvosana: 7

Pitkään JYPin organisaatiossa pelanneen Jokisen kausi noudatti valitettavan tuttua kaavaa – edelliskauden tavoin loukkaantumisten takia pelimäärä jäi alle 20 ottelun. Terveenä ollessaan pelasi jämptiä peruspeliä ilman taikatemppuja. Uran yllä leijuu tummia pilvilä, sillä Jokisen useita vammoja kärsinyt käsi ei tunnu kestävän pelaamista.

Roni Allén, 52 ottelua, 1+9=10, -5

Arvosana: 6

Teki läpimurtonsa Liigaan edelliskaudella kypsillä esityksillään, mutta tämä kausi oli hienoinen askel taaksepäin Allénin urakehityksessä. Lievä yliyrittäminen kuvasti Allénin pelaamista varsinkin alkukaudesta, jolloin hänen vaikutuksensa joukkueen peliin muuttui negatiiviseksi. Viime kesänä Pittsburgh Penguinsin nuorten pelaajien leirillä käynyt puolustaja näytti panostaneen fysiikkaansa, mikä teki jalasta raskaan, mutta ensi kaudelle hänestä voidaan odottaa jälleen hieman parempaa pelaajaa.

Olli-Petteri Viinikainen, 15 ottelua, 1+1=2, -2

Arvosana: 7

Taklaamisesta nauttiva Viinikainen pelasi kauden pääasiassa Keuruulla, mutta sai näytönpaikkoja JYPissä etenkin kauden ensimmäisissä peleissä. Sai uuden yrityksen tammikuun lopun loukkaantumissuman takia, ja iski uransa avausmaalin Liigassa JYPin kahdeksan ottelun tappioputken päättäneessä ottelussa. Ensi kauden odotusarvona vakiorooli edustusjoukkueessa.

Mikko Mäenpää, 51 ottelua, 4+6=10, +1

Arvosana: 5

36-vuotias Mäenpää oli JYPin puolustuksen murheenkryyni koko kauden ajan. Kiekolliseen peliin erikoistuneen puolustajan tason romahduksesta kertoo se, että paikka ylivoimakoostumuksissa oli kaikkea muuta kuin vakiintunut. Syksyn 2018 pitkän loukkaantumisen jälkeen Mäenpään pelaamisen taso on ollut rajussa laskussa ja ura JYPissä päättyi hyvin suurella todennäköisyydellä tähän kauteen.

Alex Lindroos, 52 ottelua, 1+3=4, -8

Arvosana: 6

Pitkään JYPin organisaatiossa pelannut roikalemainen Lindroos sai viimein vakiinnutettua pelipaikkansa edustusjoukkueessa. Tiedosti hyvin vahvuutensa ja heikkoutensa, eikä pelannut liian vaikeasti. Vajaavainen kiekollinen osaaminen kuitenkin jarruttaa urakehitystä Liiga-tasolla. Kokoonsa nähden puolustaja oli kaksinkamppailuissa yllättävän heiveröinen.

Hyökkääjät

Jani Tuppurainen, 57 ottelua, 15+29=44, +1

Arvosana: 9

Liigan vanhin pelaaja ei antanut iän hidastaa kaukalossa ja rikkoi 40 tehopisteen rajan neljättä kertaa liigaurallaan. Tiukasti pelikunnostaan huolta pitävä Tuppurainen toimi oivana esimerkkinä siitä, että vanhemmallakin iällä voi yhä pärjätä nuorentuvassa sarjassa. Piti myös tuttuun tapaan vahvaa johtajuutta yllä joukkueessa. Ura jatkuu yhä ensi kaudella.

Juha-Pekka Hytönen, 59 ottelua, 16+15=31, +12

Arvosana: 9

Kapteenin roolistaan luopunut Hytönen nosti tasoaan merkittävästi viimeisellä JYP-kaudellaan. Peli-ilo näkyi varsinkin Hytösen liikkumisessa, sillä konkari ehti tilanteisiin paljon paremmin kuin tuskaisella edelliskaudella. Kantoi vastuunsa hienosti niin hyökkäys- kuin puolustussuuntaan, ja iski komeasti 30 tehopisteen rajan rikki uransa 15. kaudellaan JYPissä. Saavutuksen arvoa nostaa se, että ylivoimavastuu oli selvästi aiempaa rajallisempi.

Samuli Ratinen, 58 ottelua, 4+9=13, 0

Arvosana: 6

Ratiselta olisi kaivattu parempaa suoritusta, mutta osaltaan tähän vaikutti se, että tie kärkiketjuihin oli tukossa. Junioriurallaan Ratinen profiloitui pistenikkariksi, mutta Liigassa rooli on jumahtanut alempien ketjujen energiseksi pörrääjäksi. Uusi alku isomman vastuun tarjoavassa joukkueessa voisi olla paikallaan.

Antti Kalapudas, 30 ottelua, 5+6=11, -5

Arvosana: 7

Vaasan Sportissa kautensa aloittanut Kalapudas pakkasi kamppeensa joulukuussa, ja saapui JYPiin ottamaan urallaan seuraavan askeleen. Alkuun Kalaputaalla oli vaikeuksia löytää roolinsa tuolloin vahvassa balanssissa olleesta JYPin hyökkäyksestä. Peliaikaansa nähden teki kuitenkin tehoja hyvään tahtiin ja teki jatkosopimuksen seuraan helmikuussa. Ensi kaudella odotettavissa tärkeä rooli hyökkäyksessä. Tämän saadakseen luistelun ja kaksinkamppailupelaamisen on parannuttava roimasti.

Anton Stråka, 50 ottelua, 4+1=5, -2

Arvosana: 6

Vakiinnutti roolinsa JYPin nelosketjussa, mutta tuloksenteko jäi sangen laihaksi. Pelasi kuitenkin hyvällä asenteella ja työmoraali oli kunnossa. 

Ossi Louhivaara, 55 ottelua, 6+11=17, +1

Arvosana: 6

Pitkäaikainen Kotkan lahja Jyväskylän kiekolle ei häikäissyt tasakentällisin, sillä rooli oli selvästi aiempia kausia pienempi. Alivoimalla Louhivaara suoriutui hyvin. Tuttuna ongelmana Louhivaaralla oli tehottomuus maalipaikoissa. Onnistui pelaamaan ehjän kauden, mikä ei ole ollut hänelle itsestäänselvyys. Viiden vuoden sopimuksesta on vielä edessä viimeinen kausi.

Patrik Siikanen, 28 ottelua, 0+2=2, -8

Arvosana: 6

Edmonton Oilersin varaus saapui JYPiin melkoisena raakileena, mutta otti kehityksessään askeleita eteenpäin kauden aikana. Liigassa rooli jäi pieneksi, mutta vastuuta herui A-nuorissa ja KeuPassa. Kypsempi ottamaan ensi kaudella vakioroolin edustusjoukkueesta.

Jarkko Immonen, 59 ottelua, 21+23=44, -1

Arvosana: 7

Konkarisentteri loisti tutulla osaamisaluellaan eli aloitusympyrässä. Sen sijaan Immosen pelaamisesta huomasi entistä selvemmin, että jalkanopeus varsinkin puolustuspäähän luisteltaessa hidastui. Tämä puolestaan johti useisiin takaiskumaaleihin Immosen ketjun ollessa kentällä. Ylipäätään sitoutuminen kahden suunnan pelaamiseen oli vaillinaista.

Miska Siikonen, 53 ottelua, 8+23=31, +19

Arvosana: 8

Lahdesta pohjoiseen muuttanut Siikonen nappasi heti JYPiin saavuttuaan tärkeän roolin niin kentällä kuin sen ulkopuolella. Muodosti yhdessä Julius Nättisen ja Petrus Palmun kanssa JYPin ehdottoman syömähampaan syyskaudella. Ketjun keskushyökkääjänä Siikonen pelasi erinomaista kahden suunnan peliä, mikä helpotti suuresti ketjun tuloksentekoa.

Jerry Turkulainen, 58 ottelua, 11+31=42, +10

Arvosana: 8

21-vuotias Turkulainen teki uuden yhden kauden piste-ennätyksensä rikkomalla ensimmäistä kertaa 40 tehopisteen rajan. Pelasi kauden pääasiassa konkarien Immosen ja Tuppuraisen kanssa ollen ketjun tärkein pelaaja. Miinusta Turkulainen saa perisynnistään, eli maalipaikkojen liiallisesta tuhlailusta. Pelintekijänä nuori hyökkääjä otti jälleen selvän askeleen eteenpäin.

Julius Nättinen, 54 ottelua, 33+22=55, +19

Arvosana: 10

Pelaaja, josta JYPin tämä kausi ensisijaisesti muistetaan. 22-vuotias JYPin oma kasvatti roihahti liekkeihin syksyllä ja takoi tehoja tahdissa, joka olisi tuottanut hänelle yli 70 tehopisteen kauden. Tahti kuitenkin hiipui tammikuussa JYPin synkän jakson aikana, mutta Liigan maalipörssin Nättinen vei selvästi nimiinsä 33 kihauksellaan. NHL-unelmansa henkiin herättäneestä Nättisestä tuli Risto Kurkisen jälkeen ensimmäinen maalikuninkuuden voittanut JYPin pelaaja.

Oskari Kalajanniska, 32 ottelua, 2+2=4, -5

Arvosana: 7

Tämän kauden debytantti sai kiitettävästi pelattuja otteluja alleen, vaikka joulukuussa tullut olkapäävamma hidasti menoa. Nuorella hyökkääjällä on edellytyksiä kehittyä hyväksi liigapelaajaksi. Tämän toteutumiseksi vastuullinen rooli ensi kaudella Mestiksessä voisi olla paras ratkaisu Kalajanniskan kohdalla.

Petrus Palmu, 47 ottelua, 13+22=35, +15

Arvosana: 9

Liukasliikkeinen väkkärä saapui JYPiin lokakuussa ja sai heti lentävän lähdön hurrikaanipaidassa takomalla avausottelussaan tehot 2+2. Palmu toi JYPiin juuri sitä, mitä joukkue oli pitkään kaivannut: jalkoja, viekkautta ja tehoja. Loppukaudesta tehotahti hyytyi, mutta Palmu oli silti koko kauden ajan yksi JYPin energisimpiä pelaajia. Haettu NHL-paikka saattoi tulla askeleen lähemmäksi parantuneella kokonaisvaltaisella pelaamisella. Ensimmäistä kertaa urallaan pelasi vakituisessa alivoimapelaajan roolissa.

Robert Rooba, 51 ottelua, 11+13=24, +8

Arvosana: 7

Rooba teki hyvää tulosta joukkueen kärkipelaajien takana eikä epäröinyt fyysistä pelaamista. Vahvalla virolaishyökkääjällä oli tärkeä rooli etenkin "likaisissa töissä".

Lisäksi joukkueessa pelasivat kauden aikana alle kymmenen ottelua maalivahdit Niko Parkkinen ja Riku Helenius, puolustajat Alex LintuniemiJoonas Viinikainen, Ossi Ikonen, Tomi Niku ja Kimi Kuusela sekä hyökkääjät David Tomášek, Janne Kumpulainen, Janne Kettunen ja Aleksi Rutanen.

» Lähetä palautetta toimitukselle