Pehmeän johtajuuden nimeen vannova Sheldon Keefe on tehnyt Maple Leafsista NHL:n kuumimman joukkueen

NHL / Artikkeli
Sheldon Keefe myhäilee Toronto Maple Leafsin penkin takana. Joukkueen suoritustasoon kelpaakin olla tyytyväinen.
Kuva © Getty Images
Marraskuun lopulta lähtien Toronto Maple Leafsia luotsannut Sheldon Keefe on miltei täydellinen varjokuva edeltäjästään Mike Babcockista. Yksilöllisyyttä arvostava Keefe ei arkaile peluuttaa joukkueellaan näyttävää taitokiekkoa isommallakin riskillä. Ainakin toistaiseksi resepti on toiminut.

Tammikuun neljäntenä päivänä Toronto Maple Leafs kukisti Islandersin 3−0. Se oli historiallinen voitto joukkueelle ja sen tuoreelle päävalmentajalle Sheldon Keefelle. Keefestä tuli ensimmäinen Maple Leafs -valmentaja, joka on voittanut 15 ottelua ensimmäisestä 20 ottelustaan. Mikäli päivänsankaria itseään on uskominen, emme ole nähneet vielä parasta Maple Leafsiä tällä kaudella.

Kenties Mike Babcockin autoritäärinen johtamistapa ei sopinut joukkueen mentaliteettiin, eikä hän saanut myytyä suoraviivaista päätykiekkotaktista visiotaan pelaajille. Kentällä nähtiin epävarma hampaat irvessä puurtava nippu, joka pelkäsi virheitä ja jonka potentiaalista ei saatu Auston Matthewsia lukuun ottamatta läheskään kaikkea irti. Keefe muutti Maple Leafsin pelillisen identiteetin selkeämpään suuntaan, ja tämä on tuonut pelaajiin uutta itsevarmuutta. Ihmiskeskeiseen lähestymistapaan nojaava Keefe todella luottaa pelaajiinsa.

Mitchell Marnerin tekeminen kaukalossa on saanut ankean syksyn jälkeen iloisemman ilmeen.
Kuva © Getty Images

Loppuvuoden Maple Leafsia ei enää tunnistanut entisekseen. Keefe on kannustanut pelaajiaan riskinottoon, kiekkokontrolliin ja luovaan hyökkäyspeliin, mikä onkin luontevaa kokoonpanolle, jossa on Matthewsin, John Tavaresin, Mitchell Marnerin ja William Nylanderin kaltaisia hyökkäysorientoituneita pelaajia. Maple Leafsin pelitapa on muuttunut avoimemmaksi, liikkuvammaksi ja vapaammaksi. Materiaalin profiili on yksi syy, toinen toki se, että Babcockin ideat eivät toimineet.

Maaliverkot pinkeinä

Keefen aikana Maple Leafs on tehnyt kolmanneksi eniten maaleja sekä tasaviisikoin että ylivoimalla. 22 ottelussa Maple Leafs on latonut huikeat 88 täysosumaa, ja omissa on kolissut vain 63 kertaa (kahdeksanneksi vähiten sarjassa). Maaliodottama on NHL:ssä omaa luokkaansa. Keefen alaisuudessa joukkueen ylivoimaprosentti on 35,6 kun se Babcockin aikana oli 17,6. Tehdyissä maaleissa, ottelukohtaisissa maalimäärissä, maalierossa ja ylivoimamaaleissa Maple Leafs on liigan kärjessä 20 edellisen ottelun tarkastelujaksolla.

Syksyn ajan hakoteillä ollut Maple Leafs on siis saanut pelinsä uomiinsa jokaisella osa-alueella. Keefen aikana Maple Leafs on hävinnyt varsinaisella peliajalla vain viisi ottelua. Mikäli tahti jatkuu nykyisenkaltaisena, on Maple Leafs 101 pisteen vauhdissa. Viime kaudella sillä oltiin Atlantin divisioonan kolmantena. Vertailun vuoksi mainittakoon, että Babcock suoritti 78 pisteen tahdissa – uskomaton suunnanmuutos reilussa kuukaudessa.

keefellä on käsissään positiivinen ongelma.

Keefen mukanaan tuomat uudistukset eivät koske yksinomaan taktiikkaa – myös peluutus ja kokoonpano ovat hyvin erilaisia kuin Babcockin aikana. Babcock käytti järkähtämättömästi tiheää neljän ketjun rotaatiota. Keefe elää enemmän hetkessä ja päivän kunnon mukaan.

Yksi avainratkaisuista oli Matthewsin siirtäminen Marnerin ja Zach Hymanin ketjuun. Seuraukset näkyvät sekä tulosluetteloista että vastustajan puolustajien painajaisissa. Babcockin silmätikuksi joutunut Marner on saanut huomattavasti enemmän vastuuta Keefen alaisuudessa. Joulukuun alusta lukien Marner on kerännyt eniten pisteitä koko joukkueesta, ja ainoastaan Morgan Rielly on kellottanut enemmän jääaikaa – ja hänkin on puolustaja. Lisäksi takkuisesti kauden aloittaneet Nylander, Tyson Barrie ja Jason Spezza nauttivat silminnähden jälleen pelaamisestaan.

Tähän näkymään on saanut tottua viime aikoina. Maple Leafs oli joulukuun tehokkain joukkue NHL:ssä.
Kuva © Getty Images

Yksi Keefen tärkeimmistä oivalluksista on ollut Pierre Engvallin aiempaa aktiivisempi peluuttaminen alivoimalla. Isokokoinen ja ulottuva Engvall on ollut elementissään kaksinkamppailuissa ja syöttöjen katkojana. On toki muistettava, että Engvall on saanut näytön paikan Ilja Mihejevin, Trevor Mooren ja Andreas Johnssonin ollessa sivussa, ja hänen voi olla vaikea saada pysyvää paikkaa Maple Leafsin kokoonpanossa. Tässä mielessä Keefellä on käsissään eräänlainen positiivinen ongelma.

Postiivisuuden kautta pokaaleille

Peli näyttää tulosten mukaiselta, ja Maple Leafs on tämän hetken kuumin joukkue. Innokkaimmat ovat jo ojentamassa Keefelle Jack Adams Awardia, mutta muistetaan toki, että otanta on vain 20 ottelua − neljännes koko kaudesta. Vastustajat opiskelevat paraikaa uuden Maple Leafsin pelitapaa, ja esimerkiksi viime tiistaina Oilers tiesi, mitä tehdä (4−6-vierasvoitto).

− Otimme takapakkia, Keefe totesi Toronto Sunin haastattelussa.

Yksisilmäisellä positiivisella asenteella ja kollektiivisen mukavuusalueen vaalimisella ei voi jatkaa loputtomiin. Huippu-urheilussa kannustaminen ja vaatiminen muodostavat aina ykseyden. Keefen luonne ja johtajuus mitataan sitten, kun Maple Leafs kohtaa todelliset vastoinkäymisensä.

Lopullisesti Keefen onnistumisen määrittää joukkueen suoritustaso keväällä. Mikäli kausi loppuu lyhyeen (runkosarja tai pudotuspelien ensimmäinen kierros), tullaan Sheldon Keefe jälkikäteen muistamaan väliaikaisratkaisuna, jonka aikana Maple Leafs etsi itseään muttei saanut peliään kuntoon. Toisaalta pudotuspelipaikkakin olisi enemmän kuin moni osasi odottaa vielä joulukuun vaihteessa.

» Lähetä palautetta toimitukselle