Pärnäsen kaudella kasvatettiin lukijamääriä ja uusi sukupolvi toimittajia - "Tulin auttamaan Jatkoajan tekijöitä ja tekemään journalismia"

LIIGA, MESTIS, MAAJOUKKUE, NHL / Artikkeli
Antti Pärnänen toimi Jatkoajan päätoimittajana kolmen vuoden ajan.
Kuva © Juuso Pellava - juuso.pellava@jatkoaika.com
Antti Pärnäsen kausi Jatkoajan verkkolehden päätoimittajana tuli päätökseensä kesäkuun lopussa, kun vastuu siirtyi uudelle päätoimittajalle Jani Mesikämmenelle. Pärnäsen kolmivuotisen kauden aikana Jatkoajan lukijamäärät saatiin käännettyä kasvuun ja uusien toimittajien rekrytointi piristyi merkittävästi.

Pärnäsen valinta Jatkoajan päätoimittajaksi kesällä 2017 oli poikkeuksellinen, sillä siihen mennessä kaikki verkkolehden päätoimittajat olivat tulleet toimituksen sisältä. Täysin vapaaehtoisvoimin toimiva yhteisö on mediana luonnollisesti poikkeuksellinen.

Olit ensimmäinen päätoimittaja Jatkoajassa toimituksen ulkopuolelta. Miten käsityksesi Jatkoajan verkkolehdestä ja tekijäkunnasta muuttui ja päivittyi näiden kolmen vuoden aikana?

− Suurin yllätys oli intohimo, jolla jatkoaikalaiset seuraavat jääkiekkoa. Tietenkään se ei yllättänyt, että Suomen suurimmassa jääkiekkoon erikoistuneessa tiedotusvälineessä lajia seurataan tiiviisti, mutta silti se syvätiedon mittavuus yllätti.

− Pyrin astumaan päätoimittajaksi vailla suuria ennakkokäsityksiä. Tulin auttamaan Jatkoajan tekijöitä ja tekemään journalismia. Niin toimittiin.

Pärnänen astui tehtäväänsä tilanteessa, missä kilpailutilanne jääkiekkojournalismin saralla oli kiristynyt. Suurten mediatalojen isoimmat verkkomediat ovat panostaneet kiekkouutisointiin ja samanaikaisesti kansainvälisten vedonlyöntiyhtiöiden mainosrahavetoiset uudet sivustot ovat ilmaantuneet kilpailemaan samoista lukijoista.

Tässä puristuksessa ja lukijoiden mediakäyttäytymisen yleisten trendimuutosten myötä Jatkoajan lukijamäärät olivat olleet pienessä laskussa, kun Pärnänen aloitti päätoimittajana, mutta hänen kaudellaan suunta kääntyi jälleen vahvasti ja kestävästi kasvuun.

− Yleisön koko, sosiaalisen median analytiikka ja Jatkoajan tekijöiksi hakeneiden sekä hyväksyttyjen määrä kertoo Jatkoajan selvinneen tässä tilanteessa hyvin. Jatkoajassa on painotettu laaja-alaisuutta ja monipuolisuutta niin aihevalinnoissa kuin esitystavoissakin. Olemme halunneet toteuttaa sloganiamme; kaikki jääkiekosta.

Samalla kun lukijoilla on entistä enemmän vaihtoehtoja, on myös jääkiekosta kirjoittamaan kiinnostuneilla ollut enemmän valinnanvaraa. Varsinkin tältä osin Pärnäsen kolmivuotisen pestin aikana Jatkoaika onnistui historiallisen hyvin tehtävässään.

− Olen erityisen ylpeä kolmesta asiasta. Siitä, että Jatkoaikaan haki tekijöiksi viime ja toissa vuonna väkeä enemmän kuin koskaan aiemmin yhdistyksen 19-vuotisessa historiassa. Innostuneet tekijät ovat Jatkoajan jatkuvuuden elinehto.

− Siitä, että yleisömme kasvoi näiden kolmen vuoden aikana isosti.

− Ja siitä, että uskon meidän kyenneen avaamaan yleisöllemme uudenlaisia katsantokantoja, ajatusmalleja ja ideoita. Sellainen on journalistisen toiminnan ydintä.

Pärnäsen päätoimittajakauden päätteeksi verkkolehdessä julkaistiin monia todella mielenkiintoisia artikkelikokonaisuuksia kuten Juuso Kokkosen essee suomalaisen jääkiekon tulevaisuudesta 2020-luvulla, Joni Yli-Mäenpään reportaasi ruotsalaisen jääkiekon nykytilasta ja Juha Oinosen reportaasi Harjavallan, Nornickelin ja KHL-Jokereiden yhteydestä.

Kuitenkin huipennus oli tarkoitus olla vieläkin näyttävämpi, mutta koronapandemia vei jääkiekon tauolle.

− Koronakevät harmittaa totta kai. Meillä oli suunniteltuna paljon hienoa sisältöä. Pari reportaasimatkaa Pohjois-Amerikkaan peruuntui, Jatkoajan oli määrä olla paikalla Stanley Cup -finaaleissa, miesten MM-kisoissa Suomi olisi puolustanut kultaa ja Liigassa asetelmat näyttivät tasaisilta.

Millaisena näet Jatkoajan tulevaisuuden, nyt kun sinulle on tarjoutunut mahdollisuus kolmen vuoden ajan viedä mediaa eteenpäin?

− Jatkoajan tulevaisuuden määrittävät jokaisena hetkenä jatkoaikalaiset. Siksi on tärkeintä, että mukaan saadaan innokasta väkeä, jolle Jatkoajan taas on kyettävä tarjoamaan iloa, kehittymismahdollisuuksia sekä elämyksiä. Siis perusteita Jatkoajan tekemiselle. Tarvetta Jatkoajalle on ilman muuta. Jääkiekko on osa suomalaista yhtenäiskulttuuria ja siksi iso yhteiskunnallis-kulttuurillinen aihealue.

Mitä Pärnänen tekee seuraavaksi? Nähdäänkö ja kuullaanko sinusta vielä jossakin urheilumediassa?

− Pärnänen lähtee seuraavaksi Pohjois-Savoon, lomalle. Olen ollut koko ajan kokopäivätöissä helsinkiläisessä viestintätoimisto Riannossa ja jatkan siellä roolissani varatoimitusjohtajana. Urheilumediahommeleita en ole miettinyt. Journalismi kiinnostaa tietysti aina.

» Lähetä palautetta toimitukselle

Lue myös

Uutinen
Jatkoajan päätoimittaja Antti Pärnänen siirtyy sivuun kesällä
LIIGA | MESTIS | MAAJOUKKUE | NHL | 8.4.2020 18:13