Islanders-kannattajat omassa kodissaan.
Kuva © Getty Images

New York Islandersin kannattajat toivovat Nassau Coliseumin joutsenlauluksi vielä yksiä mestaruusjuhlia

Artikkeli
Nassau Veterans Memorial Coliseum on nähnyt ja kokenut historiansa aikana paljon. Hallin pitkäaikaisin asukas New York Islanders jättää jo toiset jäähyväiset rakkaalle ladolleen.

Nassau Veterans Memorial Coliseumin eli Nassau Coliseumina paremmin tunnetun jääkiekkopyhätön historia on lyöty kansien väliin jo useamman kerran. Ikoninen NHL-halli on nähnyt ja kuullut kaikenlaista 49-vuotisen elinkaarensa aikana.

Elvis Presley täytti vanhan ladon neljänä iltana peräkkäin, vain hetkeä ennen traagista kuolemaansa. Islanders otti NHL:n haltuunsa 1970-luvun lopussa, eikä päästänyt irti Lord Stanleyn maljasta neljään vuoteen.

Kaupungin oma poika, Billy Joel, on esiintynyt Coliseumilla lukemattomia kertoja, eikä naapuriosavaltion Bruce Springsteen jää kauas taakse. Musiikin puolella halli on avannut ovensa kaikille mahdolliselle tyylilajeille aina Grateful Deadista Duke Ellingtoniin ja Metallicasta Ray Charlesiin.

Coliseumin pitkäaikaisin asukas, New York Islanders, on tullut tunnetuksi nimenomaan Long Islandilla asuvien jääkiekkofanien joukkueena. Paikallisvastustaja New York Rangers markkinoi itseään vahvasti Manhattanin joukkueena, vaikka silläkin on kannattajia kaikissa New Yorkin viidessä kaupunginosassa.

Musiikin puolella halli on avannut ovensa kaikille mahdolliselle tyylilajeille aina Grateful Deadista Duke Ellingtoniin ja Metallicasta Ray Charlesiin.

Islandersin tarina voisi olla hyvin erilainen, jos Nassaun piirikunnan virkamiehet olisivat lämmenneet WHA-joukkue New York Raidersille syksyllä 1972. Raidersista piti tulla Coliseumin ensimmäinen virallinen asukas, mutta juristina tuolloin toiminut William Shea tyrmäsi idean WHA-joukkueesta ja käynnisti hankkeen toisen NHL-joukkueen saamisesta New Yorkiin.

Shea oli onnistunut samassa tempussa baseballin puolella tuoden New York Metsin organisaation Queensin kaupunginosaan. Muutamaa vuotta myöhemmin joukkueen kotistadion nimettiin "Shea Stadioniksi".

Manhattanilla Madison Square Gardenisssa pelaava New York Rangers pani hanttiin Shean toiveille, mutta lopulta NHL suostui antamaan tälle oman joukkueen − New York Islandersin.

"Linnake, jossa emme häviä koskaan"

Vaikka Islandersin seurahistorian ensimmäiset kaudet olivatkin tuloksellisesti heikkoja, kylvettiin menestymisen siemen kesällä 1973. Islanders sai heikon sijoituksensa perusteella ensimmäisen varausvuoron ja käytti sen myös itse, vaikka Montreal Canadiensin tuolloinen GM Sam Pollock oli valmis kauppaamaan suurimman osan pelaajistaan New Yorkiin ykkösvarausta vastaan.

Islanders pääsi varaamaan ensimmäisenä ja palkintona odotti kanadanranskalainen puolustajalupaus Denis Potvin. Kun legendaarinen valmentajavelho Al Arbour otti Islandersin haltuunsa samana kesänä, menestyksen alkusoitosta kuultiin jo ensimmäiset hennot sävelet.

Kaudella 1977−1978 Islanders voitti ensimmäistä kertaa oman divisioonansa ja toisti saman tempun myös seuraavalla kaudella. Pudotuspeleissä joukkue voitti sarjan tai kaksi, mutta seurahistorian ensimmäinen finaalipaikka antoi vielä odottaa itseään.

Kun legendaarinen valmentajavelho Al Arbour otti Islandersin haltuunsa samana kesänä, menestyksen alkusoitosta kuultiin jo ensimmäiset hennot sävelet.

Kun Islanders vihdoin selvitti tiensä kahden parhaan joukkoon keväällä 1980, ei moni voinut kuvitella edessä siintävää menestyksen määrää. Bob Nystromin jatkoerämaali finaalisarjan kuudennessa kamppailussa Philadelphia Flyersia vastaan käynnisti juhlat Long Islandilla. Coliseum repesi liitoksistaan, kun Islanders-kapteeni Potvin pääsi nostamaan himoittua Stanley Cup -pokaalia.

Islanders voitti Flyersia vastaan kaikki kolme kotiotteluaan. Seuraavan kolmen kauden aikana joukkue hävisi vain yhden finaaliottelun kotonaan voittaen yhteensä 11 ottelua. Kannattajat antoivat Coliseumille uuden lempinimen "Fort Neverlose" – linnake, jossa emme häviä koskaan.

Islandersin dynastia elää NHL:n historiankirjoissa. Neljä peräkkäistä mestaruutta on erittäin harvinainen saavutus, jota ei ole enää toistettu sen jälkeen. Dynastian suurimpien sankareiden numerot roikkuvat Coliseumin katossa muistuttaen ajasta, jolloin Long Islandin ylpeys hallitsi jääkiekkomaailmaa mielin määrin.

No Sleep Till Brooklyn

Kaikki hyvä loppuu aikanaan, ja näin kävi myös Coliseumin kohdalla.

Vuonna 1972 avatun hallin ensimmäisiä jäähyväisiä vietettiin keväällä 2015, kun Islanders ilmoitti aikeistaan muuttaa Brooklyniin ja upouuteen Barclays Center -monitoimihalliin. Kannattajat jättivät jäähyväisensä ja Coliseum jätettiin rapistumaan Uniondaleen. Muutto Brooklyniin piti olla uusi alku edelliset vuodet pohjamudissa pyörineelle organisaatiolle. Joukkueessa oli uusia nuoria tähtiä kuten kapteeni John Tavares, mutta menestys kiersi Long Islandia kuin kirousta.

Barclays Center osoittautui pian virhearvioinniksi ja ajatukset paluusta Coliseumille nousivat mielipidepalstojen kärkeen. Koripalloon suunnitellut katsomot herättivät närää, eikä jään kunto saanut kiitosta pelaajilta. Sijainti Brooklynin keskustassa oli myös kynnyskysymys usealle kauempana asuvalle kannattajalle.

Jatkoaika vieraili Brooklynissa keväällä 2017 ja kyseli tuolloin Islanders-kannattajien mielipiteitä hallista ja silloin vielä hämärän peitossa olleesta tulevaisuudesta. 30-vuotias Steve on seurannut Islandersin otteita jo aivan pienestä pojasti asti.

– Brooklyn on mukavaa aluetta, mutta suurin osa faneista asuu liian kaukana. Junayhteydet eivät ole niin hyvät, että moni viitsisi lähteä hallille useampana iltana. En osaa sanoa jään kunnosta, mutta hallissa on liikaa paikkoja, joista ei näe jäälle. Belmont Park kuulostaa hyvältä idealta. Jos he löytävät paikan ja rahaa on, niin miksi ei, pitkäaikainen kannattaja kertoi.

Talvella 2017 ajatukset Coliseumille paluusta saivat uutta nostetta. Islandersin yleisömäärät olivat liigan häntäpäässä, eikä joukkue viihtynyt uudessa kodissaan. Coliseumia oli remontoitu miljoonilla dollareilla ja paluu vanhaan halliin vaikutti mahdolliselta. Kaudella 2018−2019 Islanders pelasi puolet kotiotteluistaan Brooklynissa ja puolet Long Islandilla.

Vaikka NHL-komissaari Gary Bettman yritti laittaa hanttiin ja valitti hallin pienestä yleisökapasiteetista, muutti Islanders takaisin vanhaan kotihalliinsa täysipäiväisesti kaudelle 2020−2021.

Uudelle kotihallille koti Belmont Parkista

Pikakelataan kevääseen 2021. Islanders-kannattajat valmistautuvat jälleen jättämään jäähyväiset rakkaalle kotihallilleen.

Steven sanoja mukaillen uusi paikka on löytynyt ja rahaakin vaikuttaa olevan. UBS Arena -nimellä tunnettu halli on noussut jo Belmontin kaupunginosaan ja sen on tarkoitus valmistua tämän kesän loppuun mennessä. Miljardin dollarin rakennusprojekti jouduttiin väliaikaisesti keskeyttämään viime keväänä, kun koronapandemia runteli New Yorkin kaupunkia.

Uuteen kotihalliin mahtuu jääkiekko-otteluihin hiukan yli 17 000 katsojaa ja se sijaitsee vain reilun 11 kilometrin päässä Nassau Coliseumista – Long Islandin sydänmailla. Ennen muuttoauton vuokraamista Islanders tekee kaikkensa palauttaukseen mestaruuspokaalin vielä kerran Coliseumin jäälle. 

Viime kaudella joukkue eteni Toronton pudotuspelikuplassa aina Itäisen konferenssin finaaliin, jossa tuleva mestari Tampa Bay Lightning oli parempi. Vuotta myöhemmin vastus on jälleen Lightning ja panoksena paikka kauan odotetussa finaalisarjassa. 

Islandersin edellisestä mestaruudesta on kulunut nyt jo 38 vuotta. Repeääkö vanha kunnon Coliseum vielä kerran liitoksistaan, jos Lord Stanleyn maljaa nostetaan Long Islandilla heinäkuussa?

» Lähetä palautetta toimitukselle