Naisten Liigan runkosarja on marraskuun maajoukkuetauolle tultaessa ylittänyt puolen välin. On siis tullut aika katsoa, ketkä ovat suorittaneet alkukauden aikana kaikista parhaiten kullakin pelipaikalla.
Jatkoajan naiskiekkotoimituksen Lassi Seppä listasi viisi oman perspektiivinsä mukaan parasta maalivahtia, puolustajaa ja hyökkääjää Naisten Liigasta. Kyseessä on siis hieman erityylinen listaus kuin aiemmin toteutettu säväyttävimpien pelaajien lista.
Maalivahdit
1. Tiina Ranne, KalPa, 94,0%
Ranne pelaa tietysti yhdessä koko sarjan parhaista joukkueista ja se, että KalPa pitää itse kiekkoa valtaosan peleistä helpottaa hänen työskentelyään. Ranne on kuitenkin laittanut sen verran kovat näytöt pöytään, että hänen ykköspaikkansa maalivahtien listalla on ansaittu. Hyökkäysvoimainen joukkue tarvitsee yhä hyvän veskarin ja sellainen Ranne on.
2. Emilia Kyrkkö, Kuortane, 91,9%
Kuortaneella ei ole käytössään HIFK:n ja KalPan kaltaisia tähtisikermiä, vaan joukkue koostuu nuorista tulevaisuuden lupauksista. Sellainen on myös maalivahti Kyrkkö, joka on pitänyt Kuortanetta monena iltana pystyssä ja toiminut sitkeän ryhmän viimeisenä lukkona. Kuortaneen hyökkäyspeli ei ole sarjan säkenöivintä, joten maalivahtipeli on korostunut.
3. Tiia Pajarinen, Kiekko-Espoo, 92,5%
Hallitsevan mestarin maalivahti on pelannut melko tasaisesti yhdessä Minja Drufvan kanssa, mutta kokeneempana Pajarinen on saanut kuitenkin ykkösmaalivahdin tontin. Hän on vastannut huutoon ja torjunut odotustenmukaisesti. Kolmospaikka maalivahtien listalla on näin ansaittu.
4. Salla Sivula, HPK, 90,9%
Sivula on pelannut läpi kauden hyvin ja hän on auttanut HPK:ta monilla vaikeilla hetkillä. Hämeenlinnalaiset eivät myöskään mätä Naisten Liigan suurimpia maalimääriä, joten hyvästä maalivahtipelistä on ollut apua.
5. Kiia Lahtinen, HIFK, 92,0%
Kenties koko sarjan laajimman hyökkäysarsenaalin tolppien välissä torjuva Lahtinen on omilla vuoroillaan pystynyt pelaamaan muun joukkueen tasolla ja näin pitänyt osaltaan helsinkiläisten menestysmahdollisuuksia yllä. Lahtinen on muiden joukossa yksi painava syy siihen, miksi HIFK on sarjakakkosena maaottelutauolla.
Puolustajat
1. Sanni Rantala, KalPa, 3+17=20
Rantala on kenties Naisten Liigan paras luistelija. Hän pystyy luomaan liikkeestä niin helponnäköisiä ratkaisuja, että KalPan hyökkääjien on nautinto jatkaa iskuyrityksiään Rantalan tarjoiluista. Juuri ennen maaottelutaukoa nähty hurja syöttövire on osoitus siitä, mihin tämä naisleijona pystyy. Kärsi alkukaudella loukkaantumisesta.
2. Siiri Yrjölä, HIFK, 8+16=24
Nuori HIFK-pakki on noussut ryminällä joukkueen ytimeen. Hän pelaa rohkeasti ja yritteliäs pelityyli tuo Yrjölälle myös pisteitä. Hyökkäysorientoituneisuudesta huolimatta Yrjölä ei vuoda omiin päin. Hän saa myös näyttöpaikan Naisleijonissa.
3. Athéna Locatelli, HIFK, 5+15=20
Kokenut ranskalainen on luutinut Yrjölän pakkiparina ja tuo omalla varmuudellaan etenkin nuoremmille työrauhan. Locatelli ei pidä itsestään meteliä, vaan suorittaa illasta toiseen ammattimaisesti. Arvokas pelaaja joukkueelleen, kun kausi tästä pidemmälle etenee.
4. Elli Suoranta, Ilves, 7+9=16
Suoranta on ollut yksi Ilveksen nousun ilmentymistä. Tamperelaisjoukkueen alkukausi oli todella hankala ja pisteet kiersivät niin tupsukorvia kuin sen pelaajiakin. Sittemmin Suoranta on löytänyt tehonsa ja etenkin ylivoimalla oikealta laukova pakki on ollut vaarallinen.
5. Tea Villilä, Kiekko-Espoo, 4+12=16
Kokemusta ei sovi koskaan aliarvoida. Villilä ei ole paistatellut Jatkoajankaan otsikoissa, mutta on kaikessa hiljaisuudessa tehnyt hyvää työtä espoolaisten takalinjoilla. Myös Villilän henkilökohtainen pistesaldo on maittavalla tasolla. Locatellin tavoin arvokas pelaaja kauden loppupuolella.
Hyökkääjät
1. Elisa Holopainen, KalPa, 25+19=44
Tuusniemeläinen pikakiituri on Naisten Liigaan jonkinlainen erikoistehoste tai supervoima, jonka KalPa on saanut valjastettua itselleen. Holopaisen liike, laukaus ja peliäly ovat sitä luokkaa, että useimpina iltoina hän on kaukalossa täysin mahdoton pideltävä. Tuhojen määrä riippuu miltei siitä, kuinka ärhäkällä päällä hän sattuu olemaan.
2. Michaela Pejzlová, HIFK, 18+29=47
Taitava hyökkääjä johtaa pistepörssiä siirryttäessä maaottelutauolle. Tšekkiläinen sai monen listan suomalaisen tapaan myös kutsun maajoukkueeseen marraskuussa. On mielenkiintoista nähdä, millaisessa liekissä Pejzlová on kansainvälisissä otteluissa ja millaisessa iskussa hän niistä Naisten Liigaan palaa.
3. Julia Liikala, HIFK, 16+26=42
Lokakuun parhaaksi pelaajaksi Naisten Liigassa valittu Liikala on ollut viime kierrosten ykkösnimi. Naisleijona on painanut pöytään tehoja sellaisella tahdilla, että heikompaa hirvittää. Hänen kurssinsa on kenties jyrkimmässä pystysuunnassa koko Naisten Liigan pelaajista. Runkosarjan päättyessä Liikalan tehot saattavat olla ylimmänkin kerroksen katosta läpi.
4. Sanni Vanhanen, HIFK, 15+14=29
Täksi kaudeksi Naisten Liigaan poikien sarjoista täysipainoisesti tullut supertalentti oli ennen loukkaantumistaan tyrmäävässä vauhdissa. Juonikas, mutta työteliäs Vanhanen tulee olemaan vielä kevätkaudella HIFK:lle suuri vahvistus, kunhan toipuu takaisin pelikuntoon.
5. Anni Montonen, Kiekko-Espoo, 12+10=22
Maajoukkuedebyyttinsä aikuisten tasolla marraskuussa tekevä Montonen on noussut Kiekko-Espoon parhaimmistoon, ellei jopa tasaisen nipun kirkkaimmaksi tähdeksi. Montosen pelityyli ei varsinaisesti räisky tai pirskahtele, mutta hän tekee tasaisen varmasti hyvää työtä. Samaa on odotettavissa Naisleijonissa ja kevätkaudellakin.