1) Nathan MacKinnon, Colorado Avalanche
MacKinnonin valinnassa kärkisijalle painoi vahvasti hänen merkityksensä joukkueelleen. Avalanchen varakapteeni on osoittanut, että hän kykenee kannattelemaan joukkuettaan pitkälle pudotuspeleissä, mille annetaan erityisesti amerikkalaisessa urheilukulttuurissa suuri painoarvo.
Maaliahne hyökkääjä on sinällään epätyypillinen sentteri, koska hän laukoo kiekkoa huomattavasti ketjutovereitaan enemmän. MacKinnonin laukaus on sitä luokkaa, että sitä kannattaakin käyttää. MacKinnon on ollut kahdella edellisellä sesongilla sarjan ahkerin laukoja.
Debyyttikaudellaan NHL:n parhaaksi tulokkaaksi arvostetun kanadalaisen suurin vahvuus kaukalossa on vahvan laukauksen lisäksi vielä vahvempi luistelu. MacKinnonin ongelmat näkyvät keskushyökkääjälle varsin tärkeällä osa-alueella, aloituksissa. MacKinnon on vain kerran seitsemän kauden mittaisella NHL-urallaan hoitanut aloitukset yli 50 prosentin tehokkuudella. Mikäli Avalanche-tähden aloitustilastot ottavat harppauksen parempaan suuntaan, alkavat MacKinnonin heikkoudet olla vähissä.
2) Leon Draisaitl, Edmonton Oilers
Puheet siitä, onko Draisaitl hyvä vain Connor McDavidin ansiosta voidaan heittää viimeistään edelliskauden jälkeen romukoppaan. McDavidin ollessa sairastuvalla Draisaitl on aina jopa nostanut tasoaan. Viime kaudella hän kantoi koko Oilersia reppuselässään.
Draisaitlista on vaikea löytää suuria kehityskohteita. Miehen pelikäsitys, luistelu, laukaus ja puolustuspelaaminen ovat kaikki hyvällä tasolla. Kysymysmerkki on, kuinka kauan saksalaisen laukaisuprosentti pysyy kahdenkymmenen tuntumassa. Draisaitl pystyy isonakin pelaajana löytämään pienet välit jäällä etenemiselle. Hän myös löytää tarkoilla syötöillään ohuetkin syöttöväylät ja kiekon suojaaminen on helponnäköistä.
Edistyneiden tilastojen valossa Draisaitl on kaksijakoinen pelaaja. Draisaitlin corsi-lukema näytti edelliskaudella 47,9:ää, mikä on hänen uransa heikoin ennätyspisteistä huolimatta. Corsi ei näin ollen kerro koko kuvaa mutta antaa suuntaa kenttätapahtumista. Miehen RAPM-lukemat kertovat parempaa tarinaa hyökkääjän suorittamisesta, mutta parannettavaa on tälläkin saralla.
Draisaitlin merkitys omalle joukkueelleen on hurja eikä hän ole riippuvainen McDavidista, mikä on merkittävä aspekti saksalaisen pelaamisessa. Täytyy kuitenkin muistaa, että tasoero McDavidiin verrattuna on kuitenkin varsin pieni.
3) Connor McDavid, Edmonton Oilers
McDavid on kiistaton valinta listan kärkipäähän. McDavid on NHL:n valovoimaisin yksilö, ei epäilystäkään. Oilersin kultakimpale on käsistään kenties koko liigan historian paras ja hänen luistelunsa on täydellisyyttä hipovaa.
McDavid on myös takuuvarma tuloksentekijä. Jos McDavid pelaa täyden runkosarjan, on pettymys, mikäli herran pistesaldo ei ole kolminumeroinen. 23-vuotiaan kanadalaisen hyökkäyspään ominaisuudet ovat sitä luokkaa, että hän saa touhuta kiekon kanssa sen minkä haluaa, mikä taas kostautuu puolustuspelaamisessa.
McDavidin hurja nopeus antaa hänen pelaamiseensa useita vaihtoehtoja myös puolustuspelaamisen osalta, mutta NHL:n keulakuva ei ole toistaiseksi maksimoinut potentiaaliaan kokonaisvaltaisessa suorittamisessa.
Keskushyökkääjän pelipaikalla aloitukset ovat olennainen osa peliä. McDavid on ollut uransa jokaisella NHL-kaudella miinusmerkkinen pelaaja aloituksissa.
Viime kaudella Oilers-tähti oli ensi kertaa "negatiivinen" pelaaja myös corsi-tilaston muodossa. McDavidin arvo mitataankin kattavammin muun muassa xGAR-lukemilla, missä hyökkääjä on positiivisempi ilmestys.
Ihmepoika merkkaa myös verrattain paljon kiekonmenetyksiä. Tämä on toki selitettävissä lähes ylivuotavalla kiekollisella vastuulla. Oilers-kippari myös riistää pelivälineen usein joukkueelleen, mikä antaa anteeksi kiekonmenetyksiä. McDavid oli myös kiekonmenetys-kiekonriisto-suhteessa edelliskaudella ensimmäistä kertaa miinusmerkkinen.
4) Sidney Crosby, Pittsburgh Penguins
Crosby on lähes mahdoton jättää pois listalta, kun puhutaan pelipaikan parhaista pelaajista. Crosby on "vasta" listan sijalla neljä, koska hänen pistekeskiarvonsa on laskenut viime vuosina luonnollisista syistä verrattuna esimerkiksi Stanley Cup -kausiin pois lukien toissa kauden sata tehopistettä 79 ottelussa. Crosby on jäänyt myös pelinopeudessa hieman nykynuorison jalkoihin.
Crosbyllä on pelintekijälle hyvin olennainen kyky tehdä joukkuetovereistaan parempia. Crosbyn vierellä on muun muassa nähty Pascal Dupuis'ta, Chris Kunitzia, Jake Guentzelia, Bryan Rustia ja Connor Shearya, jotka ovat pelanneet uriensa parasta jääkiekkoa juuri Crosbyn rinnalla. Kun heille on tullut eteen siirto muualle, otteet ovat romahtaneet huomattavasti.
Crosbyn rooli on muuttunut uran alkuvuosista puolustusvoittoisemmaksi. Tämä on melko luonnollinen kehityskulku pelaajalla iän kertyessä. Crosby on myös tässä roolissa erinomainen oikein sijoittumisen, hyvien reaktiokykyjen ja vahvan mailapelaamisen turvin.
5) Aleksander Barkov, Florida Panthers
Listalle suomalaisväriä tuo Florida Panthersin kapteenina toimiva Aleksander Barkov. Barkovin tie listalle käy puolustusominaisuuksien ja kokonaisvaltaisen pelaamisen ja sen korkean tason kautta. Kun Barkov on kentällä, hänen joukkueensa on lähtökohtaisesti vastustajaa enemmän kiekossa. Hänen ollessaan jäällä vastustajat tekevät myös vähän maaleja.
Yksi suurimmista eroa tuottavista tekijöistä muihin listallaolijoihin on se, että Barkov on urallaan kyyristynyt aloituksiin enemmän omassa päädyssä kuin vastustajan kenttäpäädyssä. Tarkasta puolustuspelaamisesta tiedetyn Barkovin tehopisteodotottama kasvaisi, mikäli hänen aloituksensa painottuisivat hyökkäyspäähän. Tähän vaikuttaa toki se, saavatko Panthersin muut ketjut aikaan tilanteita, missä Barkovin on ylipäätään mahdollista kyyristyä keskiympyrään vastustan päädyssä.
Barkov on kolmena viime kautena ollut voitollinen aloitusympyrässä. Barkovin tilastoissa huomionarvoista on myös se, että hän on riistänyt kiekon huomattavasti useammin vastustajalta kuin menettänyt pelivälineen. Vaikka Barkovia on ylistetty hänen puolustustietoisuudestaan, ei Tappara-kasvatti ole täysin kädetön myöskään kentän toisessa päässä. Tästä osoituksena toissa kauden 96 tehopistettä.
Lähellä listaa: Auston Matthews (Toronto Maple Leafs) ja Brayden Point (Tampa Bay Lightning)