Pelaajakauppojen vaikutusta joukkueeseen voidaan tarkastella sekä pitkällä että lyhyellä aikavälillä. Joukkueiden GM:t voivat hankkia pelaajan joukkueen vahvistamiseksi tavoitellakseen menestystä niin pian kuin mahdollista. Toisaalta GM voi luopua yhdestä tai useammasta runkopelaajastaan esimerkiksi varausvuoroja vastaan, jos kokee, että nykyisellä pelaajarungolla menestyminen ei ole todennäköistä edes vahvistusten jälkeen.
Tässä jutussa otetaan kantaa siirtomarkkinoiden aktiivisimpien joukkueiden GM:ien toimintaan ja tarkastellaan mahdollisten pelaajakauppojen vaikutusta sekä lyhyellä tähtäimellä (tämä ja ensi kausi) että pitkällä tähtäimellä (aika tämän jälkeen). Yhteenvedossa tarkastellaan kauppojen kokonaisvaikutusta ja otetaan kantaa kauppojen kannattavuuteen seuran kannalta.
Lopuksi tarkastellaan vielä kaikkien niiden joukkueiden toimintaa, jotka ovat lähiaikoina olleet pudotuspelipaikoilla tai pudotuspeliviivan tuntumassa. Miten päättävästi kunkin joukkueen GM tavoitteli menestystä joukkuetta vahvistamalla siirtotakarajan tuntumassa?
Voittajat:
Ottawa Senators
Lyhyellä tähtäimellä:
Joukkue joutui luopumaan kolmesta parhaasta pistemiehestään, Mark Stonesta (Golden Knights), Ryan Dzingelista (Blue Jackets) ja Matt Duchenesta (Blue Jackets). Anthony Duclairia ja Oscar Lindbergia lukuun ottamatta vastineeksi Senators ei saanut yhtään tällä kaudella NHL:ssä esiintynyttä pelaajaa, joten jo valmiiksi sarjan pohjassa makaava seura on ainakin paperilla entistä surkeampi tämän ja ensi kauden aikana. Senators ei myöskään kesän aikana merkittävästi vahvistu vapaana olevista sopimuksettomista pelaajista.
Etenkin Brännströmin hankintaa voidaan pitää lähes varmana huippuvetona Dorionilta.
Pitkällä tähtäimellä:
GM Pierre Dorion sai lähes maksimaalisen kuviteltavissa olleen vastineen kaupatuista pelaajista.
Blue Jacketsilta irtosi ensimmäisen kierroksen varausvuoro ensi kesäksi (myös vuodelle 2020, jos Duchene tekee jatkosopimuksen Blue Jacketsin kanssa) ja kaksi toisen kierroksen varausvuoroa vuosille 2020 ja 2021.
Golden Knights luopui puolestaan huippulupaavasta ruotsalaispuolustajasta Erik Brännströmistä ja Dallas Starsin toisen kierroksen varausvuorosta.
Etenkin Brännströmin hankintaa voidaan pitää lähes varmana huippuvetona Dorionilta. Brännström on pienikokoinen, mutta erittäin sulavaliikkeinen pakki, joka on kunnostautunut ylivoimilla ja noussee tulevaisuudessa ykköspakkiparin puolustajaksi.
Yhteenveto:
Senators lienee pudotuspelien ulkopuolella todennäköisesti käynnissä olevan kauden lisäksi ainakin kaksi seuraavaa kautta, mutta joukkueeseen on muodostumassa nuorten pelaajien ydinryhmä, jonka ympärille tulevaisuutta voidaan rakentaa. Kärkiniminä ensikaudella seurassa viilettävät syyskuussa 20 vuotta täyttävät Brady Tkachuk ja Brännström.
Varausvuoroja on seuraan kerätty runsaasti, ja kaikki on valmista hidasta jälleenrakennusta varten. Koska palkkamenot eivät lähitulevaisuudessa nouse kovin korkeiksi, on seuralla valmiuksia myös hankkia suuripalkkaisia, mutta heikosti esiintyneitä pelaajia sopivaa korvausta vastaan.
Dorion oli tiukassa paikassa ennen siirtotakarajaa. Huippupelaajat olisivat voineet kävellä seurasta ulos ilmaiseksi kesällä, mutta sen sijaan Dorionin onnistui haalimaan pelaajista roppakaupalla vastinetta. Toinen kysymys on, miten edellä mainittuun tilanteeseen on tultu.
Suurin kysymysmerkki tulevaisuuden suhteen on seuran omistaja Eugene Melnyk. Irtoaako häneltä tarvittavia varoja jatkossa sitouttaa nuoret pelaajat pitkiin jatkosopimuksiin ensimmäisten halpojen sopimusten jälkeen?
Nashville Predators
Lyhyellä tähtäimellä:
Joukkue vaihtoi Kevin Fialan Mikael Granlundiin ja Ryan Hartmanin sekä neljännen kierroksen varausvuoron Wayne Simmondsiin. Joukkue vahvistui tämän vuoden pudotuspelejä ajatellen säilyttäen samalla muun muassa Eeli Tolvasen ja ensi kesän ensimmäisen kierroksen varausvuoronsa.
Pitkällä tähtäimellä:
Simmondsin sopimus päättyy tähän kauteen ja Granlundin vuoden päästä. Molempien pelaajien kohdalla jatkosopimus on mahdollinen, koska jatkaminen Predatorsissa antaisi pelaajille mahdollisuuden taistella mestaruudesta joka vuosi. Predatorsilla on myös jonkin verran tilaa palkkakatossa, joten vastahankittujen pelaajien kiinnittäminen on mahdollista.
Predators vahvistui tämän vuoden pudotuspelejä ajatellen ja säilytti muun muassa Eeli Tolvasen ja ensi kesän ensimmäisen kierroksen varausvuoronsa.
Yhteenveto:
Predators on siinä vaiheessa joukkueen elinkaarta, että se on valmis taistelemaan mestaruudesta joka vuosi. Nykyinen runko tarvitsee vahvistuksia juuri nyt ja seuran GM David Poile onnistui vahvistamisessa luopumatta kärkipään varausvuoroista, ellei Hartmaniin käytettyä vuoden 2018 ensimmäisen kierroksen varausvuoroa lasketa.
Ainoa kysymys on, olisiko Poile voinut vahvistaa joukkuetta jopa vielä enemmän, koska arvokkaita varausvuoroja oli käyttämättä. Toisaalta viime vuoden ensimmäisen kierroksen varausvuoro meni Hartmaniin, joten ehkä Poile ei halua unohtaa seuran tulevaisuutta aivan kokonaan.
Winnipeg Jets
Lyhyellä tähtäimellä:
Jetsin merkittävimmät hankinnat olivat Kevin Hayes New York Rangersista ja Nathan Beaulieu Buffalo Sabresista. Hayes pelannee kakkosketjun keskellä ja Beaulieu tuo kaivattua syvyyttä pakistoon. Beaulieu saattaa toistaiseksi pelata jopa ensimmäisessä pakkiparissa Josh Morrisseyn loukkaannuttua.
Joukkue vahvistui tuntuvasti tulevia pudotuspelejä ajatellen, koska Hayes tuo joukkueeseen pelintekotaitoa, jota joukkueessa on kaivattu viime kesän Paul Stastnyn lähdöstä asti.
Beaulieu on erinomainen lisä Jets-pakistoon ja monet Sabres-kannattajat olisivat hänet halunneet pitää, vaikka hän ei satunnaisesti ailahtelevien otteiden vuoksi päässyt enää viime aikoina pelaamaan.
Pitkällä tähtäimellä:
Jets haluaisi todennäköisesti Hayesin pitää myös tämän kauden jälkeen, mutta yhdysvaltalaishyökkääjä on kesällä vapaa agentti ja hän on viettänyt nuoruusvuotensa Bostonissa, jossa pelaava NHL-joukkue kaipaisi myös vahvistuksia. Jatko on siis vähintäänkin epävarmaa. Hayesin hankkiakseen Jets joutui myös luopumaan nuoresta Brendan Lemieux'sta ja ensimmäisen kierroksen varausvuorosta.
Beaulieun sopimus jatkuu vielä ensi vuoden ja hänellä on nyt elämänsä tilaisuus osoittaa arvonsa joukkueelle.
Yhteenveto:
Hinta Hayesista oli melko kova varsinkin, jos hän ei Winnipegissä jatka. GM Kevin Cheveldayoffin ensimmäinen vaihtoehto todennäköisesti olisi ollut Mark Stone, jolla on winnipegiläistaustaa. Stone suuntasi kuitenkin Las Vegasiin ja Hayes mahdollisesti Bostoniin tämän kauden jälkeen.
Jetsillä on kuitenkin kykenevä miehistö haastamaan tänäkin vuonna mestaruudesta eivätkä tehdyt kaupat vaarantaneet joukkueen tulevaisuutta.
Toronto Maple Leafs
Lyhyellä tähtäimellä:
Jake Muzzin Los Angeles Kingsista tulee tukevoittamaan Maple Leafsin puolustusta ailahtelevasta alusta huolimatta. Valmentaja Mike Babcock on peluuttanut häntä kolmannessa pakkiparissa, vaikka kyvyt riittäisivät top4-rooliin Maple Leafsin pakistossa. Nykyisessä loukkaantumissumassa Muzzinin peliaika nousee ainakin väliaikaisesti.
Muzzin maksoi Maple Leafsille tämän vuoden ensimmäisen varausvuoron ja Carl Grundströmin, josta voi kehittyä mainio alempien ketjujen hyökkääjä NHL:ään. Hinta oli kova, mutta kohtuullinen, koska Muzzinin sopimus jatkuu ensi vuodelle maltillisella neljän miljoonan vuosiansioilla.
Joukkue on valmis haastamaan mestaruudesta tänä vuonna, ja hyökkäyskalusto on luultavasti ainakin paperilla Itäisen konferenssin toiseksi vahvin Tampa Bay Lightningin jälkeen. Avainkysymyksiin kuuluu, miten Maple Leafsin nuoret pelaajat tulevat kestämään kovan pudotuspelirasituksen
Pitkällä tähtäimellä:
Maple Leafs ei kykene pitämään kaikkia nykyisiä runkopelaajiaan lähitulevaisuudessa nuorten tähtipelaajien kasvavien palkkojen vuoksi. Joukkue joutunee luopumaan muun muassa puolustaja Jake Gardinerista. Muzzin kykenee todennäköisesti paikkaamaan Gardinerin jättämän aukon melko hyvin mahdollisesti vuosien ajan. Muzzin on nimittäin kotoisin Ontariosta ja pitkä jatkosopimus Maple Leafsin kanssa voisi olla hänelle mieleen.
Yhteenveto:
Joukkueen ydinrunko on kasassa, ja GM Kyle Dubasin ei tarvitse jatkossa kovin suuria liikkeitä tehdä siirtomarkkinoilla. Joukkue kehittyy vuosi vuodelta, kun joukkueen supertähtirunko kypsyy Auston Matthewsin, Mitchell Marnerin ja Morgan Reillyn johdolla.
Häviäjät
Columbus Blue Jackets
Lyhyellä tähtäimellä:
GM Jarmo Kekäläinen vahvisti joukkuettaan huomattavasti neljällä niin sanotulla vuokrapelaajalla, joiden sopimukset loppuvat ensi kesänä: Duchenella, Dzingelillä, Keith Kinkaidilla ja Adam McQuaidilla. Lisäksi Kekäläinen päätti pitää joukkueen riveissä Artemi Panarinin ja Sergei Bobrovskin, jotka todennäköisesti jättävät seuran kesällä.
Hankinnat maksoivat yhteensä Duclairin, Vitaly Abramovin, Jonathan Davidssonin, ensimmäisen kierroksen varausvuoron, kaksi toisen kierroksen varausvuoroa ja kolme myöhempää varausvuoroa. Jos Duchene tekee seuran kanssa jatkosopimuksen, Blue Jacketsin täytyy luopua lisäksi vielä yhdestä ensimmäisen kierroksen varausvuorosta.
Kauppoihin kulutettuja resursseja ei voi pitää poskettoman isoina vastineeseen nähden. Tässä mielessä Kekäläinen on tehnyt hyviä kauppoja. Kritiikin aihe on enemmänkin siinä, riittävätkö nämä hankinnat nostamaan joukkueen Itäisen konferenssin huipulle. Mielestäni eivät riitä.
Vahvistuneesta joukkueesta huolimatta Blue Jacketsilla on hyvä mahdollisuus pudota jo heti kättelyssä ensimmäisellä pudotuspelikierroksella, jos ylipäänsä pudotuspeleihin yltävät. On vaikea arvioida, kestääkö nykyisen seurajohdon luottamus, jos kiekkokevät loppuu lyhyeen.
Pitkällä tähtäimellä:
Ensi kesänä tilanne Blue Jacketsissa lienee se, että seurassa ei ole tasonsa osoittanutta ykkösmaalivahtia, ykköshyökkääjä Panarinia, todennäköisesti ei Duchenea, eikä ensimmäisen tai toisen kierroksen varausvuoroa. Maalivahtiosasto tulee olemaan iso kysymysmerkki ja tuleva hyökkäysosasto vaikuttaa tasapaksulta.
Vahvistuneesta joukkueesta huolimatta Blue Jacketsilla on hyvä mahdollisuus pudota jo heti kättelyssä
Yhteenveto:
Blue Jackets -organisaatiossa maksetaan nyt hintaa siitä, että vuosina 2013 ja 2014 Kekäläinen ei saanut värvätyksi yhteensä neljällä ensimmäisen kierroksen varausvuorolla muuta merkittävää kuin Alexander Wennbergin, joka ei kuitenkaan ole täysin lunastanut häneen asetettuja odotuksia.
Vuosi 2013 oli vaikea varausvuosi, joten siinä mielessä Kekäläisellä kävi huono tuuri, että juuri silloin, kun Blue Jacketsilla oli kolme ensimmäisen kierroksen varausta, erityisen lahjakkaita pelaajia ei riittänyt ensimmäisiä vuoroja pitemmälle. Toisaalta vuonna 2014 Kekäläisen haaviin jäi ensimmäisellä kierroksella Sonny Milano, ohi menivät muun muassa David Pastrnak ja Brayden Point. Tosin niin meni monelta muultakin.
Sittemmin tulokset varaustilaisuuksissa ovat parantuneet huomattavasti, mutta joukkueen runko ei ole vielä muodostunut tarpeeksi vahvaksi ja leveäksi. Vaillinaisen rungon vahvistaminen uhraamalla tulevaisuutta lyhytaikaisiin vahvistuksiin ja Panarinin ja Bobrovskin pitämiseen on askarruttava strategia, johon syy saattaa löytyä omistajaportaasta.
Vegas Golden Knights
Lyhyellä aikavälillä:
Golden Knights vahvistui Stonella, jonka pitäisi tuoda joukkueeseen lisää viimeistely- ja kamppailuvoimaa sekä johtajuutta. Stonen tulon odotetaan myös parantavan joukkueen heikkoa ylivoimapelaamista.
Stone maksoi Golden Knightsille Brännströmin, Dallas Starsin toisen kierroksen varausvuoron ja alempien ketjujen hyökkääjän Oscar Lindbergin. Stonen mukana Vegasiin muutti AHL-hyökkääjä Tobias Lindberg.
Golden Knights näyttää menevän melko varmasti pudotuspeleihin tänäkin vuonna, mutta vahvistumisesta huolimatta Golden Knightsin finaalipaikka olisi viime vuoden tapaan yllätys.
Pitkällä aikavälillä:
Vahvistamattomien tietojen mukaan Stone teki pitkän ja rahakkaan jatkosopimuksen Golden Knightsiin. TSN:n toimittaja Bob McKenzie raportoi Stonen saavan jopa 9,5 miljoonan dollarin keskimääräistä vuosituloa, mikä olisi lähellä supertähti Nikita Kutšerovin sopimuksen arvoa.
Yhteenveto:
Mielipiteet Stonen hinnasta riippuvat siitä, miten lupaavana pakkina Brännströmiä pitää. Näkemieni pelien perusteella nuorten MM-kisoissa tänä vuonna pidän Brännströmiä huippulupaavana peliä tekevänä puolustajana, jolla on loistavan luistelutaidon lisäksi Erik Karlssonia muistuttavia pelillisiä ominaisuuksia ylivoimalla. Hänellä on uskomaton kyky toimittaa kiekko aina vaarallisesti maalille hyökkäyssiniviivalta.
Brännström ei ole pelannut vielä peliäkään NHL:ssä ja hän on melko pienikokoinen, joten on mahdotonta sanoa, missä hänen lopullinen tasonsa tulee menemään. En olisi kuitenkaan kuuna päivänä vaihtanut tällaista helmeä Stoneen, joka on erittäin hyvä pelaaja, mutta ei ole urallaan vielä kertaakaan yltänyt edes 70 pisteeseen kaudessa. Tänä vuonna tuo raja tulee rikkoutumaan, sopivasti ennen sopimuksen päättymistä.
Kun lisäksi otetaan huomioon, että Stonelle joudutaan ilmeisesti maksamaan yli yhdeksän miljoonaa dollaria vuodessa, pidän erittäin mahdollisena, että tätä kauppaa tullaan noin kolmen vuoden päästä Las Vegasissa katumaan.
Aika ei ole Bruinsin puolella. Siksi on mielestäni outoa, että Bruins ei kyennyt vahvistamaan joukkuetta enempää.
Boston Bruins
Lyhyellä tähtäimellä:
GM Don Sweewey teki pari hyvää kauppaa, joilla Bruins vahvisti hyökkäystään hieman. Charlie Coyle tuli Minnesota Wildista Ryan Donatoa ja ehdollista viidennen (mahdollisesti neljännen) kierroksen varausvuoroa vastaan. Marcus Johansson saapui New Jersey Devilsista toisen ja neljännen kierroksen varausvuoroja vastaan. Nämä liikkeet vahvistivat lähtökohtaisesti Bruinsin kolmatta ja neljättä ketjua.
Ongelma tämän vuoden pudotuspelejä ajatellen on, että Bruinsin todennäköinen pudotuspelivastustaja ensimmäisellä kierroksella − Toronto Maple Leafs − on vahvistunut hurjasti enemmän verrattuna edelliseen vuoteen, jolloin Bruins selvitti Maple Leafsin seitsemässä ottelussa.
Bruinsin jatkopaikka Leafsia vastaan tulee olemaan tiukassa, vaikka Bruinsin tämän hetkinen pelillinen vire vaikuttaa lähes pysäyttämättömältä. Tämän lisäksi Lightning on pelannut yhden kaikkien aikojen parhaista runkosarjakausista.
Pitkällä tähtäimellä:
Coylen sopimus jatkuu ensi vuoteen, Johanssonin sopimus päättyy kesällä. Nämä ovat kuitenkin marginaalisia asioita siihen verrattuna, että Bruinsin runko alkaa olla jo melko ikääntynyt, eivätkä tämän vuoden vahvistukset olleet kovin päättävän oloisia tekoja GM Sweeneyltä mestaruuden tavoittelussa.
Yhteenveto:
Ei ole täysin selkeää hahmottaa Bruinsin pitemmän ajan strategiaa. Joukkuetta johtaa 33-vuotias ensimmäisen ketjun sentteri Patrice Bergeron. Toista ketjua johtaa 32-vuotias David Krejci. Kaikkien rakastama Brad Marchand täyttää toukokuussa 31. Zdeno Chara on 41 ja Tuukka Rask kymmenen vuotta nuorempi. Aika ei ole siis Bruinsin puolella.
Siksi on mielestäni outoa, että Bruins ei kyennyt vahvistamaan joukkuetta tämän enempää, vaikka joukkue on osoittanut tämänkin vuoden runkosarjassa, että sen runko olisi mestaruuden arvoinen. Siitä puuttuu vain se viimeinen silaus, jonka Bruinsin ensimmäisen kierroksen varausvuorot olisivat voineet tuoda.
Tätä samaa oli ilmeisesti myös Sweeney ajatellut, koska huhujen mukaan hän oli ollut kiinnostunut Stonesta. Kysymys vain kuuluu, eikö tosiaan koko muusta sarjasta löytynyt toista toteuttamiskelpoista pelaajavaihtoehtoa joukkueen todelliseen vahvistamiseen?
Laadusta kuuluu maksaa, mutta Sweeney ei ilmeisesti tässä kohtaa uskaltanut ottaa riskiä. Sen sijaan hän todennäköisesti astelee ensi kesänä varaamaan pelaajan sijalla 20-29. Se ei auta nykyistä runkoa, jonka parhaat pelivuodet käyvät vähiin.
Minnesota Wild
Lyhyellä tähtäimellä:
Pääpiirteittäin joukkue vaihtoi Granlundin Fialaan, Coylen Donatoon ja aikaisemmin tammikuussa Nino Niederreiterin Victor Raskiin. Kauppojen myötä Wild sai noin yhdeksän miljoonaa dollaria lisätilaa palkkakattoon, mutta myös pelaajien laatu heikkeni.
Pitkällä tähtäimellä:
Donato aloitti Wildin riveissä mainiosti ja on kerännyt seitsemän pistettä ensimmäiseen viiteen otteluun. 22-vuotiaasta Bruinsin toisen kierroksen varauksesta voi kasvaa pätevä laitahyökkääjä Wildin kärkiketjuihin.
Nopeakinttuisen Raskin sopimusta on jäljellä tämän kauden jälkeen kolme vuotta. Rask on yltänyt parhaimmillaan 48 pisteen kauteen kaudella 2015-16. Voimme vain arvailla, miksi Wildin GM Paul Fentonista oli hyvä idea vaihtaa Niederreiter juuri Raskiin.
Rask ei ole vertailukelpoinen kiekollisilta taidoiltaan Niederreiteriin ja on vain reilun miljoonan vuodessa halvempi. Niederreiterin nykyinen pistetehtailu Carolina Hurricanesin paidassa ei ole mikään järisyttävä yllätys Wildia seuranneille, koska ketjukemiat eivät Wildissa ole olleet kohdillaan.
Predators varasi nyt 22-vuotiaan Fialan vuorolla 11 vuonna 2014. Hän mursi jalkansa keväällä 2017, ja kausi päättyi 53 runkosarjaottelun jälkeen. Fiala on kuitenkin kuntoutunut yllättävän hyvin pahan loukkaantumisensa jäljiltä ja nakutti 23 maalia ja 48 pistettä seuraavalla kaudella.
Tällä kaudella sveitsiläinen tehtaili 32 pistettä 64 otteluun ennen siirtoaan. Fialan tulevaisuuteen Wildissa on syytä suhtautua myönteisesti, vaikka hän ei vielä pelaajana Granlundille vertoja vedäkään.
Capitals on tänäkin vuonna vaikea vastus mille tahansa joukkueelle pudotuspeleissä, ja GM MacLellan huolehti siirtorajalla siitä, ettei Capitalsin korttitalo huoju heti ensimmäisten mahdollisten loukkaantumisten vuoksi.
Yhteenveto:
Uusi GM yrittää ilmeisesti rakentaa joukkuetta uudelleen nuorten varaan käymättä sarjan pohjalla. Wildin avainpelaajina jatkavat Zach Parise ja Ryan Suter eikä heitä kykene nykyisten sopimusten puitteissa pois kauppaamaan, vaikka nuorennusleikkauksen vuoksi salaa ehkä mieli tekisi.
Nykyistä joukkuetta on vaikea jatkossakaan nähdä sarjan pohjalla, vaikka se olisi edellytys uusien supertähtien hankkimiselle varaustilaisuuden kautta. Paras keino sarjasukellukselle olisi kenties Devan Dubnykin kauppaaminen ja korvaaminen vaatimattomamman tason maalivahdilla.
Toisaalta Wildin pelaaminen Stanley Cup -finaalissa Suterin ja Parisen johdolla tulevilla kausilla tuntuu utopistiselta. Menestykseen johtavaa tietä on tällä pelaajarungolla vaikea hahmottaa.
Vastine kaupatuista runkopelaajista alitti odotukset, ja Fentonin olisi pitänyt kyetä parempaan. Miksi ylipäänsä runkopelaajia piti kesken kauden ryhtyä kauppaamaan? Wild on kuitenkin viime aikoina ollut hyvässä vireessä, mikä hiljentää kritiikin Fentonia kohtaan.
Muut pudotuspelipaikoista taistelevat joukkueet
Tampa Bay Lightning
Uusi GM Julien BriseBois teki jatkosopimuksen Yanni Gourden kanssa ja kauppasi tammikuussa pois puolustaja Slater Koekkoekin, mutta on muuten lähinnä nauttinut edeltäjänsä Steve Yzermanin työn hedelmistä. Joukkue johtaa sarjaa ylivoimaisesti ja on suurin voittajasuosikki tällä kaudella.
Calgary Flames
GM Brad Treliving ei nähnyt aihetta suuremmin vahvistaa Läntistä konferenssia johtavaa joukkuettaan, jonka taitavalla ja nuorella pelaajarungolla on vielä parhaimmat päivät edessään. Flamesiin siirtyi kuitenkin 27-vuotias puolustaja Oscar Fantenberg tuomaan pelaajareserviä Los Angeles Kingsistä. Maalivahtipeli on kysymysmerkki pudotuspeleihin mentäessä.
San Jose Sharks
GM Doug Wilson toi syksyllä jättimäisellä kaupalla tähtipuolustaja Karlssonin täksi kaudeksi San Joseen. Kun lisäksi veteraanipitoinen joukkue on ollut nousuvireessä, suurten muutosten aika ei ollut nyt. Wilson vahvisti joukkuettaan kuitenkin Detroit Red Wingsin Gustav Nyquistilla, joka on pelannut pisteiden valossa elämänsä kautta Detroitissa.
Sharksin joukkue näyttää paperilla huikean vahvalta, ja Nyquist täydentää kokenutta hyökkäyskalustoa sopivasti monipuolisuudellaan.
New York Islanders
GM Lou Lamoriello ei kyennyt tekemään jatkosopimusta John Tavaresin kanssa viime kesänä, mutta joukkue siitä huolimatta johtaa yllättäen Metropolien divisioonaa pitkälti valmentaja Barry Trotzin ansiosta. Myös maalivahti Robin Lehner on pelannut ilmiömäisen kauden.
Lamoriello ei tehnyt siirtotakarajalla mitään, vaikka joukkueen kolmella tärkeällä runkopelaajalla − Brock Nelsonilla, Anders Leellä ja Jordan Eberlellä − sekä Valtteri Filppulalla päättyvät sopimukset tähän kauteen.
Juuri tällä hetkellä en pidä todennäköisenä, että Islandersin joukkue olisi ensi kaudella parempi tai edes yhtä hyvä kuin tällä kaudella. Tulevien todennäköisten pelaajamenetysten vuoksi Lamoriellon toimimattomuutta voi hiukan ihmetellä. Hän olisi voinut vahvistaa joukkuetta pudotuspelejä varten tai varautua tulevaan, mutta niin sanotusti näillä mennään.
Washington Capitals
GM Brian MacLellan vahvisti viime vuoden mestareita hankkimalla puolustaja Nick Jensenin Detroit Red Wingsista ja Carl Hagelinin Kingsistä. Jensen sopii hyvin luistelevana ja kiekollisesti pätevänä pakkina pelaavaan kokoonpanoon ykköspakkiparin taakse.
Jensen ja Capitals solmivat heti siirron yhteydessä nelivuotisen jatkosopimuksen, jonka arvo on 2,5 miljoonaa dollaria vuodessa. Hagelin puolestaan tuo vauhtia ja sähäkkyyttä laidalle kärkiketjujen taakse. Hagelinin sopimus päättyy kesällä.
Capitals on tänäkin vuonna vaikea vastus mille tahansa joukkueelle pudotuspeleissä, ja MacLellan huolehti siirtorajalla siitä, ettei Capitalsin korttitalo huoju heti ensimmäisten mahdollisten loukkaantumisten vuoksi.
Valmentaja Mike Yeon potkujen jälkeen ja AHL-vahti Jake Binningtonin otettua vastuun Bluesin maalinsuulla, on joukkue onnistunut kääntämään synkän alkukautensa
Montreal Canadiens
Vaikka Canadiensin kaksi tärkeintä pelaajaa, Carey Price ja Shea Weber ovat jo 30 ikävuoden huonommalla puolella, ilmoitti GM Marc Bergevin, ettei hän kauppaisi seuran tulevaisuutta siirtotakarajalla vahvistaakseen muuten nuorta joukkuetta. Näin myös tapahtui.
Bergevin toi kuitenkin muutamia syvyyspelaajia joukkueeseen lähinnä kokemuksen ja materiaalin leveyden lisäämiseksi varausvuoroja vastaan − hyökkääjät Nate Thompson, Jordan Weal ja Dale Weise sekä puolustaja Christian Folin.
Canadiensin toivotaan selviytyvän pudotuspeleihin, mutta kaupungissa ymmärretään, ettei vielä ole aika luopua esimerkiksi ensimmäisen kierroksen varausvuoroista.
Carolina Hurricanes
Hurricanesin huhuttiin kaupittelevan useita puolustajiaan ja kesällä vapaaksi agentiksi tulevaa Micheal Ferlandia, mutta nämä huhut eivät toteutuneet. Sen sijaan GM Don Waddell teki erinomaisen liikkeen tammikuussa vaihtamalla Raskin Niederreiteriin. Niederreiter on ollut piste per ottelu -tahdissa ja saattaa siivittää joukkueen pudotuspeleihin.
Pittsburgh Penguins
Puolustuksen loukkaantumishuolien takia GM Jim Rutherford vaihtoi hyökkääjä Tanner Pearsonin Vancouver Canucksin puolustajaan Erik Gudbransoniin. Aikaisemmin helmikuussa Rutherford oli nuorentanut joukkuetta vaihtamalla Derick Brassardin, Riley Sheahanin, toisen kierroksen varausvuoron ja kaksi neljännen kierroksen varausvuoroa Florida Panthersin Nick Bjugstadiin ja Jared McCanniin.
Ehkä hieman yllättäen hanakkana kaupantekijänä tunnetulle Rutherfordille jäi vielä siirtorajan jälkeenkin ensimmäisen kierroksen varausvuoro käytettäväksi. Viimeksi Penguins varasi ensimmäisellä kierroksella vuonna 2014, jolloin haaviin jäi Kasperi Kapanen.
Pudotuspeleihin pääsy tulee tekemään tiukkaa, joten ehkä olisi aika alkaa keskittyä tulevaisuuden rakentamiseen varaustilaisuuksien kautta varsinkin, kun joukkueen palkkakulut ovat jo nyt lähellä palkkakattoa.
St. Louis Blues
Valmentaja Mike Yeon potkujen jälkeen ja AHL-vahti Jake Binningtonin otettua vastuun Bluesin maalinsuulla, on joukkue onnistunut kääntämään synkän alkukautensa todennäköiseen pudotuspelikevääseen. GM Doug Armstrong vahvisti joukkuetta siirtorajalla hankkimalla puolustaja Michael Del Zotton Canucksista kuudennen kierroksen varausvuoroa vastaan.
Koska ensi kesän ensimmäisen kierroksen varausvuoro on jo kaupattu Ryan O'Reillyn kaupan yhteydessä ja koska joukkue on jo lähellä palkkakattoa, muihin vahvistuksiin ei Armstrongilla ollut mahdollisuutta.
Bluesin otteet ovat olleet myös niin vakuuttavia alkukauden jälkeen, että joukkue kykenee haastamaan tosissaan Läntisen konferenssin herruudesta jo tällä miehistöllä.
Colorado Avalanche
Ailahtelevan kauden pelannut Avalanche on jälleen tiukasti pudotuspelipaikassa kiinni. GM Joe Sakic vahvisti siirtorajalla sentteriosastoa hankkimalla Brassardin, joka kymmenen peliä aiemmin oli juuri kaupattu Panthersiin Penguinsista. Panthersille Avalanche antoi kolmannen kierroksen varausvuoron.
31-vuotias Brassard tuo valtavasti pudotuspelikokemusta joukkueeseen. Sentterin sopimus päättyy tähän kauteen, mutta Avalanchen sentteriosastolla ja palkkakatossa olisi tilaa jatkosopimukselle. Brassardin vieressä olisi hyvä monen tulevaisuuden lupauksen pelata, kuten esimerkiksi Kaapo Kakon, johon Avalanchella on kohtuullinen mahdollisuus omistamansa Senatorsin ensimmäisen kierroksen varausvuoron vuoksi.
Dallas Stars
GM Jim Nill vaihtoi tammikuussa Devin Shoren Anaheim Ducksin Andrew Coglianoon ja vahvisti puolustustaan Jamie Oleksiakilla, joka saapui Pittsburgh Penguinsista neljännen kierroksen varausvuoroa vastaan.
Kaksi päivää ennen siirtotakarajaa Nill hankki myös Mats Zuccarellon Rangersista kahta varausvuoroa vastaan, jotka voivat muuttua ensimmäisen kierroksen varausvuoroiksi, jos Stars menestyy kevään pudotuspeleissä ja Zuccarello tekee Starsiin jatkosopimuksen. Zuccarellon lisäksi Stars-paitaan saapui myös Ben Lovejoy vaihdossa Connor Carrickiin ja kolmannen kierroksen varausvuoroon.
Nill vahvisti joukkuetta niin paljon, kuin se palkkakaton suhteen oli mahdollista. Puolustus näyttää jykevämmältä, mutta varsinkin Zuccarellon hankinta näytti äärimmäisen onnistuneelta sen 13 minuutin aikana, jonka Zuccarello ehti pelata ennen loukkaantumistaan, joka pitänee hänet sivussa peleistä vähintään kuukauden.
Zuccarellon kanssa olisin arvellut Starsin yltävän pudotuspelipaikkaan, mutta epäilen sen jäävän tältä erää haaveeksi. Viimeisestä 12 ottelusta voittoja on irronnut vain viisi. Näen kuitenkin Starsin hyvänä paikkana Zuccarellolle, joten ehkäpä pilvessä on hopeinen reunus, ja norjalainen tekee kesällä jatkosopimuksen Starsiin.
Chicago Blackhawks
Kolmannen pakkiparin puolustaja Koekkoekin hankintaa lukuun ottamatta GM Stan Bowman ei muuta merkittävää siirtomarkkinoilla ole tehnyt tämän vuoden puolella. Siirroista puhuttaessa on kuitenkin hyvä vielä kerrata Blackhawksin ja Arizona Coyotesin välinen kauppa marraskuulta, jossa Nick Schmaltz siirtyi Coyotesiin ja tilalle saapuivat Dylan Strome ja Brandon Perlini.
Strome on ollut Blackhawksille huippuhankinta ja hän on pelannut suurimman osan peliajastaan uskomattomassa vireessä olevien Patrick Kanen ja Alex DeBrincatin välissä. Perlinin peliaika on puolestaan jäänyt pieneksi.
Blackhawks on tällä hetkellä seitsemän pisteen päässä pudotuspelipaikoista ja otteluja on jäljellä 17, joten aika saattaa loppua kesken kääntää kuluneen kauden ailahdelleet otteet pudotuspelikevääksi.
Arizona Coyotes
GM John Chayka ei ole juuri tehnyt muita merkillepantavia pelaajakauppoja tämän kauden aikana kuin marraskuisen kaupan, jossa Strome ja Perlini vaihdettiin Schmaltziin.
Vuonna 2015 koko varaustilaisuuden kolmantena varattu Strome ei koskaan päässyt vauhtiin Coyotesin paidassa, mutta Chaykan onneksi hän näyttää löytäneen täydellisen korvaajan Blackhawksiin siirretylle lupaukselle. Schmaltzia on peluutettu eniten Coyotes-paidassa Alex Galchenyukin ja Clayton Kellerin kanssa ja hän ehti kerätä 14 pistettä 17 ottelussa ennen viimeistä loukkaantumistaan.
Coyotes on tällä hetkellä vain pisteen päässä pudotuspelipaikasta, mutta sen pelaajarunko on vielä kovin nuori eikä kovasti loukkaantumisista tällä kaudella kärsinyt joukkue ole parhaassa mahdollisessa tilanteessa loppukiriä varten. Kävi pudotuspelipaikan suhteen miten vain, loppukauden peliesitykset ovat tuoneet uutta toivoa kannattajille. Organisaatio on vihdoinkin pääsemässä pinnalle ainakin kaukalossa.