NHL-siirtotakarajan voittajat ja häviäjät: Capitals ja Predators jäivät paitsioon, Panthers ja Avalanche kolistelivat sarviaan Giroux'lla ja Lehkosella

NHL / Artikkeli
Siirtotakarajan isoin vonkale, Claude Giroux, tekee Panthersista jopa mestarisuosikin.
Kuva © Getty Images

NHL:n siirtotakarajalla ja sitä edeltäneellä viikolla moni joukkue pyrki vahvistamaan rivejään pudotuspelejä ajatellen. Jatkoajan NHL-toimituspäälliköt Markus Suhonen ja Riku Isokoski perkaavat, mitkä joukkueet onnistuivat liikkeissään parhaiten ja mitkä joukkueet puolestaan jäivät rannalle luu kädessään.

Voittajat

Anaheim Ducks

Markus Suhonen: Ducks luopui runkopelaajistaan Rickard Rakellista, Hampus Lindholmista ja Josh Mansonista heikentäen rivejään tilapäisesti. Ducks ei silti epäröinyt neuvotella pelaajistaan hakien itselleen parasta mahdollista arvoa tulevaisuuden vuoksi. Saldona ensimmäisen kierroksen varausvuoro, kolmannen kierroksen varausvuoro ja kasa kakkoskierroksen varausvuoroja.

Päälle kolme nuorta pelaajaa, puolustajat Drew Helleson ja Urho Vaakanainen ja maalivahti Calle ClangZach Aston-Reese on alaketjujen runkopelaaja. Ducks sai luotettavista pelaajistaan loistopalautuksen menettämättä merkittävästi hyökkäyksensä ja puolustuksensa terävyyttä.

Riku Isokoski: Ducks oli Bob Murrayn GM-aikana seura, joka hyvin harvoin teki merkittäviä peliliikkeitä siirtotakarajalla. Nyt Murray on poistunut, ja uusi tirehtööri Pat Verbeek on heti alkanut ruuvaamaan seuraa näköisekseen. Niin Rakell, Lindholm kuin Manson alkoivat olla nähtyjä Ducksin palapelissä, joten heistä oli nyt päästettävä irti.

Huomionarvoista on kaupoista saatujen varausvuorojen määrä, joita oli yhteensä seitsemän. Lisäksi nämä kaikki olivat vähintään kolmannen kierroksen vuoroja – toisen kierroksen vuoroja tuli peräti viisi. Jopa rotaatiohyökkääjä Nicolas Deslauriersista Verbeek onnistui puristamaan kolmannen kierroksen varausvuoron.

Colorado Avalanche

Isokoski: Viime kesänä Avalanche joutui katsomaan vierestä, kun joukkueen syvyydestä vietiin merkittävä siivu pois. Nyt GM Joe Sakic kuitenkin vastasi samalla mitalla takaisin ja teki erinomaisia liikkeitä. Artturi Lehkonen on mainio hankinta kolmosketjuun, ja Josh Manson parantaa puolustusta kärjen takana. Ennen kaikkea hankitut palaset tuovat kaivattua monipuolisuutta joukkueen kokonaisuuteen.

Suhonen: Konkari Andrew Coglianon haalimista voisi kuitenkin hieman kyseenalaistaa: riittääkö liike ja taso? Kokonaisuudessaan Avalanche teki siirtonsa harkiten ja hätiköimättä. Lehkonen on nappiosuma taitavan ja liikkuvan hyökkäyksen tueksi. Pääty- ja karvauspelaamisessa joukkue on nyt pelottavan vahva.

Artturi Lehkonen täytti Avalanchen toiveet. Vieressä kamppailee tuore Jets-vahvistus Zach Sanford.
Kuva © Getty Images

Florida Panthers

Suhonen: Claude Giroux, Ben Chiarot, Robert Hägg. Panthers tuli hieromaan kauppoja eikä jättänyt ketään kylmäksi. Se keskittyy vain tähän hetkeen ja se on tulivoimaiselta, mutta pudotuspeleissä kokemattomalta joukkueelta oikea veto. Chiarot-hankinta painaa kokonaisuutta hieman alaspäin, koska ensimmäisen kierroksen varausvuoro on aivan liikaa miinusmerkkisestä pelaajasta. Tosin, jos ykkösketjussa on tutkapari Giroux−Aleksander Barkov ja kevät on pitkä, voiko sitä hirveästi surkutella?

Isokoski: Panthersin oli nyt lyötävä pelimerkit keskelle, vaikka hinnasta muodostui suhteellisen kirpeä. Nostan Panthersin voittajien joukkueen hyvin pitkälti Giroux'n saamisen ansiosta, koska kyseessä oli kuitenkin siirtotakarajan tavoitelluin pelaaja. Chiarotia voi pitää parempana pelaajana kuin tämä kausi Canadiensissa on antanut ymmärtää, mutta Häggin hankintaa hieman kummaksun. Joka tapauksessa Panthers teki mestariehdokkaan arvoisia liikkeitä.

Seattle Kraken

Isokoski: Kraken teki nyt niitä liikkeitä, joita sen olisi pitänyt tehdä jo viime kesänä. Ron Francis luopui peräti kuudesta viimeisen sopimuskauden pelaajasta, joista vastineeksi tuli hulppeat kymmenen varausvuoroa ja vielä kehityskelpoinen hyökkääjä Daniel Sprong. Näin runsailla varausmäärillä Kraken todennäköisesti pystyy löytämään useamman tulevaisuuden runkopelaajan.

Suhonen: Vihdoin! Kraken istui pitkään käsiensä päällä, mutta antoi nyt palaa. Seuran liikkeitä ei voi kritisoida. Victor Rask tuli puoli-ilmaisena täyttämään syvyyspelaajien varastoa. Calle Järnkrokin, Mason Appletonin ja Marcus Johanssonin lähdöt saavat Krakenin näyttämään vielä surkeammalta, mutta seuran tähtäin tulisikin olla seuraavassa 3−5 vuodessa. Yhtä nopeaa lähtöä telineistä se ei saa kuin Golden Knights.

Kunniamaininnat: New York Rangers ja Minnesota Wild

Rangers vahvisti hyvin isoa puutettaan eli kokoonpanon syvyyttä. Justin Braun oli mainion jämäkkä lisä puolustukseen ja hyökkääjistä Andrew Copp on täsmähaku. Kuinka paljon syvyyden vahvistaminen kuitenkaan lopulta parantaa Rangersin todennäköisyyksiä kovassa Itäisessä konferenssissa? Kukaan neljästä uudesta nimestä ei ole yksittäisenä merkittävä lisäys.

Wild puolestaan keräsi hypeä puolelleen hankkimalla Marc-André Fleuryn, mutta torjujalegendan tämän kauden taso herättää kysymyksiä. Tärkeintä oli kuitenkin se, että Fleury nostaa Wildin menestysmahdollisuuksia tänä keväänä. Jacob Middletonista ja Deslauriersista Wild puolestaan maksoi selvää ylihintaa.

Häviäjät

Nashville Predators

Suhonen: Hajuttomuus. Se kuvaa Predatorsin otteita siirtotakarajalla. Seura haali riveihinsä syvyyspuolustaja Jérémy Lauzonin, joka kykenee pelaamaan kärkipareissakin. Muuta merkittävää Predators ei tehnytkään, vaikka joukkue on kiinni pudotuspelipaikassa. Filip Forsberg ei liikkunut, joten seura piti ruotsalaisen osalta hevoset tallissa. Laidoille joukkue olisi kuitenkin kaivannut täydennystä. Oliko Predators floppi vai käänteisesti viisas, kun ei lähtenytkään hutiloimaan?

Isokoski: Predatorsilta olisi kaivannut aktiivisempaa otetta, koska nykyisellä materiaalilla mahdollisuudet pudotuspeleissä ovat hyvin pienet varsinkin, jos se putoaa runkosarjassa pois divisioonansa kolmen parhaan joukosta. Erityisesti joukkueen hyökkäys olisi kaivannut lisää tulivoimaa, mutta sillä saralla ei tapahtunut yhtään mitään. Wild ja Blues voivat kiittää David Poilen reagoimattomuudesta.

Vegas Golden Knights

Isokoski: Golden Knights tuntuu kadottaneen lentokelinsä niin kaukalossa kuin toimiston puolella. Tietysti liikkeitä rajoitti vahvasti tiukka palkkakattotilanne, mutta siitä huolimatta etenkin tämän kauden menestymisen kannalta homma levisi pahasti käsiin. Maalivahtiosastolle ei löytynyt ketään paikkaamaan Robin Lehneriä, mikä voi hyvinkin maksaa pudotuspelipaikan tällä kaudella. Myöskään tulevaisuus ei näytä tällä hetkellä kalliiden sopimusten myötä lupaavalta.

Suhonen: Joukkueen loukkaantumislista on karua luettavaa ja pudotuspelit alkavat lipsua ulottuvilta. Hankinnoista Ryan Kesler on jääkiekkoilija enää paperilla ja John Moore pääosin AHL:ssä. Liikkeiden vähyys on sikäli ymmärrettävää, mutta häviäjäksi joukkueen tekee se, että se heikentyi entisestään Jevgeni Dadonovin kauppaamisen myötä, jos kyseinen kauppa lopulta toteutuu.

Robin Lehnerin loukkaantuminen piirsi Las Vegasin ylle vielä synkempiä pilviä.
Kuva © Getty Images

Washington Capitals

Suhonen: Todennäköinen pudotuspelijoukkue ei ole näyttänyt aiempien vuosien tapaan tasaisen vahvalta, vaikka nimilista on vahva. PR-kriisissäkin Team Putinin perustajan Aleksandr Ovetškinin takia oleva joukkue on ollut ongelmissa etenkin maalivahtipelaamisensa kanssa. Johan Larsson ja Marcus Johansson ovat täydentäviä palasia, mutteivät todennäköisesti pelillisesti merkittäviä. Capitalsin liikkeet jäivät vaillinaisiksi.

Isokoski: Kuten edellä Golden Knightsin kohdalla myös Capitals näyttää sulattavan tämän kauden mahdollisuutensa tärkeimmän pelipaikan ongelmiin. Vitek Vaněček ei vaikuta tähtitason torjujalta, ja Ilja Samsonovin kehityksen tai pikemmin sen puutteen takia meinaa kärsivällisyys loppua.

Olisin odottanut Capitalsilta suurempia satsauksia tähän kevääseen, sillä joukkueen runkopelaajat ovat pitkälti jo yli 30-vuotiaita. Hiekka tiimalasissa kuluu siis kovaa vauhtia loppuun, enkä löisi tämän joukkueen puolesta vetoa menestymisen suhteen.

Winnipeg Jets

Isokoski: Jets oli yksi siirtotakarajan aktiivisimmista seuroista, mutta tehdyistä liikkeistä on todella vaikea löytää punaista lankaa. Ulospäin toiminta näytti siltä, ettei GM Kevin Cheveldayoff tiedä alkuunkaan seuransa tulevaisuuden visiota. Oliko esimerkiksi Andrew Coppista luopuminen välttämätöntä, kun kerta sisään tuotiin Zach Sanford ja Mason Appleton? Uudelleenrakennuskaan ei näytä olevan vaihtoehto, kun parhaat pelaajat ovat parhaassa peli-iässään.

Suhonen: Toisaalta Sanford ja Appleton korvaavat Coppin jättämää aukkoa kaksin verroin. Copp on silti tasoltaan ja tehokkuudeltaan parempi kuin kumpikaan heistä, vaikka hän on ollut tasakentällisin hyökkäyspanoksessaan hieman ailahtelevainen. Uskon kuitenkin, että Coppin jatkosopimukselle olisi voinut raivata tilaa − se ei olisi ollut ongelma.

Yksi Jetsin todellisista ongelmista on monivuotinen kapteeni Blake Wheeler. Pisteitä on toki tullut, mutta 35-vuotias konkari ei ole enää entisellä tasollaan. Wheeler tuottaa tällä hetkellä joukkueelleen negatiivista arvoa: sekä WAR- että GAR-lukema on miinuksella ja joukkueen surkein. Ne kuvaavat pelaajan tuottamaa arvoa voitoissa (WAR) ja maaleissa (GAR).

"Kunniamaininnat": Carolina Hurricanes ja Edmonton Oilers

Miksi mestaruutta tavoittelevan Hurricanesin piti mennä sekoittamaan toimivaa ryhmäänsä hankkimalla Max Domin Columbus Blue Jacketsista? Pelata Domi toki osaa, mutta hänen on vaikea nähdä tuovan merkittävää lisäarvoa Hurricanesille. Tehtiinkö tämä hankinta vain sen takia, että joku piti hankkia?

Oilersilta tuskin kukaan on odottanut järkeviä liikkeitä enää moneen vuoteen, mutta silti tämän seuran ratkaisut jaksavat ihmetyttää. Hyvä puoli on toki se, ettei Oilers ole huonompi joukkue kuin ennen Brett Kulakin ja Derick Brassardin hankkimista, mutta...

» Lähetä palautetta toimitukselle