Topit
1) New Jersey Devils
Monta vuotta taulukon häntäpäässä majailleen Devilsin nousu näyttää vihdoin alkaneen. Joukkue oli jo viime kaudella maaliodottamiin perustuvissa tilastoissa selvästi sarjataulukon sijoitusta korkeammalla, mutta surkea maalivahtipeli pilasi menestysmahdollisuudet. Nyt maaliodottamien prosentit ovat sarjan ehdotonta kärkeä ja sarjasijoitus on seurannut perässä.
Hyökkäyspäässä ykkösvaraukset Nico Hischier ja Jack Hughes sekä toista kautta piste per peli -tahdissa etenevä Jesper Bratt ovat jatkaneet siitä mihin viime vuonna jäivät. Puolustaja Dougie Hamilton on myös loistanut pistetilastoissa.
Puolustus on ollut kauttaaltaan vahva, ja Hamiltonin taustalla etenkin John Marino ja Jonas Siegenthaler ovat tehneet hyvää työtä puolustussuuntaan. Maalivahtiosasto on Vitek Vaněčekin johdolla edelleen keskinkertainen, mutta sekin on roima parannus viime kauteen.
Täysin ilman uhkakuvia ei Devilsinkään kausi ole edennyt, eikä tulosta ole vuoden lopulla enää samalla lailla tullut. Lokakuun loppupuolelta joulukuun alkuun Devils pelasi 20 ottelun jakson, jonka aikana se jäi pisteittä vain kerran.Tätä seurasi kuitenkin kuuden ottelun tappioputki, jonka aikana paholaiset putosivat aivan terävimmän kärjen vauhdista. Odotuksiin nähden alkukausi on silti ollut huikea menestys.
2) Boston Bruins
Bruinsin menestysikkunan sulkeutumisella on spekuloitu ja kauteen lähdettäessä epäiltiin pysyykö joukkue divisioonansa viimevuotisen kärkikolmikon vauhdissa, ja onko pudotuspelipaikka uhattuna nuorempien joukkueiden kiriessä rinnalle ja ohi. Myös Charlie McAvoyn ja Brad Marchandin loukkaantumistilanne huoletti. Nuoli on kuitenkin näyttänyt jyrkästi ylöspäin.
Yllättävien sijoituksien takana on usein maalivahtipeli, eikä Bruins tee tässä poikkeusta. Linus Ullmark on ollut sarjan parhaita maalivahteja. Myös puolustuksen kärkinimenä on ruotsalaisväriä Hampus Lindholmin kantaessa suurta vastuuta yhdessä marraskuun alussa loukkaantumisesta toipuneen McAvoyn kanssa. Bruins onkin päästänyt kaikista joukkueista vähiten maaleja.
Hyökkäyspäässä joukkueen ylivoimaisesti tehokkain pelaaja David Pastrňák on sarjan kärkipäätä sekä maali- että pistepörssissä. Myös Marchand on loukkaantumisen jälkeen yltänyt piste per peli -tahtiin.
Bruins on dominoinut tasaisesti koko alkukauden ajan, eikä se ole missään vaiheessa hävinnyt edes kahta peräkkäistä ottelua. Se onkin hieman ennen vuodenvaihdetta NHL:n ylivoimainen ykkösjoukkue.
3) Seattle Kraken
Laajennusjoukkueen avauskausi NHL:ssä oli pettymys varsinkin niille, jotka odottivat samanlaista menestystä kuin edellinen tulokas Golden Knights avauskaudellaan saavutti. Toiseen kauteen lähdettäessä joukkueelta odotettiin varovaista parannusta, mutta harva odotti joukkueelta suuria.
Kraken on kuitenkin pudotuspelisijalla kauden lähestyessä puoltaväliä, ja syyllistä tähän on vaikea löytää yksittäisen pelaajan hankinnasta tai tasonnostosta. Toki superlupaus Matty Beniers on pelannut tulokaskaudellaan vakuuttavasti, ja täksi kaudeksi hankittu André Burakovsky on ollut tehokas, mutta suurin menestyksen avain on kuitenkin tasaisuus. Joukkueessa on melkein kokoonpanollinen hyökkääjiä, jotka ovat pystyneet vähintään puolen pisteen ottelukohtaiseen tahtiin.
Krakenin odotettua korkeamman sarjasijoituksen takana on erityisesti marraskuu, jolloin se jäi 12 ottelussa pisteittä vain kerran. Loka- ja joulukuussa jälki on ollut keskinkertaisempaa. Ilman uusia voittoputkia sarjasijoitus voi siis pudota, mutta toistaiseksi Kraken on kuitenkin ansainnut paikkansa top-listalla.
4) Vegas Golden Knights
Golden Knights jäi viime kaudella niukasti pudotuspelien ulkopuolelle ensimmäistä kertaa lyhyen historiansa aikana. Kesän aikana joukkue enemmänkin heikentyi kuin vahvistui, ja kysymysmerkkejä leijui esimerkiksi materiaalin laajuuden ja maalivahtiosaston yllä.
NHL-maalivahtina kokematon Logan Thompson on kuitenkin pelannut odotettua paremmin, eikä joukkue ole kaatunut maalivahtipeliin. Lisäksi kokoonpanon ylempi puolisko on yltänyt tasaisen mukaviin tehopistesaldoihin, tehokkaimpana ehkä hieman yllättäen Chandler Stephenson.
Golden Knightsin tilastoja katsoessa silmään pistää erityisesti saldo vierasotteluissa. Jouluun mennessä 17 reissupelistä on kertynyt 14 voittoa ja vain 2 suoraa tappiota. Knights on käyttänyt ennakkosuosikkien pienet yskähtelyt hyväkseen ja johtaa Läntistä konferenssia.
5) Winnipeg Jets
Yllä voisi Winnipeg Jetsin sijaan lukea Connor Hellebuyck. Joskus keskinkertaisen ja hyvän joukkueen erottaa maalivahdista, ja Hellebuyck on ollut syyskauden paras maalivahti.
Kehuja voi toki antaa myös jo tässä vaiheessa kautta piste-ennätyksensä rikkoneelle puolustajalle Josh Morriseylle ja mukavia tehoja keränneille hyökkäyksen kärkinimille, mutta suurin syy menestykseen on maalin suulla.
Useimmissa veikkauksissa pudotuspelien ulkopuolelle jätetty Jets on tällä hetkellä Läntisen konferenssin kärkisijoilla. Ero pudotuspeliviivaan ei vielä ole turvallinen, mutta alkukausi on ollut positiivinen yllätys.
Lähellä valintaa
Dallas Starsin alkukausi on sujunut hieman yläkanttiin ja se pääsi joulun viettoon divisioonansa kärjessä. Buffalo Sabres puolestaan ansaitsee maininnan tehokkuudestaan, vaikkei se olekaan kiinni pudotuspelipaikassa. Se on nimittäin jouluun mennessä tehnyt koko NHL:ssä eniten maaleja ottelua kohden.
Flopit
1) Florida Panthers
Panthers teki kesällä suuren pelaajakaupan, jossa Jonathan Huberdeau ja MacKenzie Weegar vaihtuivat Matthew Tkachukiin. Kaupan ei odotettu dramaattisesti muuttavan kuvioita runkosarjassa, jossa Panthersin piti taas ottaa sijoitus divisioonan kärkikolmikossa. Joukkue on kuitenkin alisuorittanut pahasti, ja pudotuspelipaikkaan on jo merkittävä ero.
Syyllistä on vaikea hakea yhdestä tahosta, vaan Panthersia on vaivannut yleinen keskinkertaisuus. Maalivahtiosasto ei ole ollut liigan heikointa kastia, mutta selvästi divisioonan muita kärkijoukkueita vaisumpi. Erikoistilanteet ovat sujuneet alle liigan keskiarvon, hieman heikentynyt pakisto ei ole loistanut eikä hyökkäyksessäkään ole Tkachukin ohella tehoilla juhlittu. Esimerkiksi Aleksander Barkovilla on menossa viime vuosia heikompi kausi.
Panthers ei ole kauden aikana ollut erityisen pitkissä voitto- eikä tappioputkissa, vaan suorittaminen on ollut tasaisen vaisua. Pisteitä on kertynyt keskimäärin noin yksi ottelua kohden millä tahansa pidemmällä vertailuajalla, eikä sellainen keskiarvo riitä nyky-NHL:ssä pudotuspeleihin. Nousu pudotuspeleihin vaatisi pisteiden keräämistä aivan sarjan kärkijoukkueiden tahtiin loppukauden ajan. Alkukauden suurimmasta flopista ei ole epäselvyyttä.
2) Edmonton Oilers
Connor McDavid ja Leon Draisaitl ovat kaksoisjohdossa NHL:n pistepörssissä, Ryan Nugent-Hopkins ja Zach Hyman ovat uransa parhaassa pistetahdissa. Oilers on tehdyissä maaleissa ja ylivoimapelissä liigan kärkipäätä. Hyökkäyksen kärkinimistä menestys ei siis tälläkään kaudella ole jäänyt kiinni.
Sitten huonot uutiset: edellä mainittujen lisäksi vain pitkään sairastuvalla oleva Evander Kane on hyökkääjistä ylittänyt kymmenen tehopisteen rajan. Ykkösmaalivahdiksi hankittu Jack Campbell on ollut sarjan heikoimpia maalivahteja, ja tolppien välissä onkin enimmäkseen ollut kohtalaisen hyvää kautta pelaava Stuart Skinner. Mikään pudotuspelisijoilla olevista joukkueista ei kuitenkaan ole päästänyt yhtä paljon maaleja ottelua kohden kuin Oilers.
Viime kaudella konferenssifinaaliin yltäneen Oilersin piti olla vain parin vahvistuksen päässä vielä suuremmasta menestyksestä. Nyt Edmontonissa on kuitenkin palattu tilanteeseen, jossa hyökkäysvastuu lepää muutaman tähtipelaajan harteilla, puolustus vuotaa eikä pudotuspelipaikkakaan ole varma.
3) Calgary Flames
Floppilistan kärkeen päätyneen Panthersin kanssa kesällä kauppaa tehnyt Flames on ottanut askeleita taaksepäin. Uusista vahvistuksista viime kauden pistepörssin kolmonen Huberdeau on kaukana piste per peli -tahdista ja viime vuosina mukavia tehoja kerännyt puolustaja Weegar on kerännyt vain kourallisen tehopisteitä. Toistaiseksi kesän suurkauppa on näyttänyt molemminpuoleiselta häviöltä.
Uusista hankinnoista myös Nazem Kadri on jäänyt reippaasti Avalanchessa saavuttamastaan pistetahdista. Jo viime vuonna liekkipaidoissa pelanneista pelaajista Vezina-äänestyksessä toiseksi sijoittunut Jacob Markström on tällä kaudella esittänyt keskinkertaisia otteita.
Flamesin piti ennakkoveikkauksien mukaan taistella divisioonansa kärkisijasta Oilersin kanssa. Nyt Albertan joukkueet joutuvat tosissaan vääntämään pudotuspelipaikasta.
4) Anaheim Ducks
Ducksilta ei ehkä yleisesti odotettu nousua pudotuspeleihin, mutta pieniä toiveita siitä oli. Todellisuudessa ankkalauma on kuitenkin vajonnut NHL:n pohjamutiin. Evolving Hockey -sivuston maaliodottamatilastoissa Ducks on sarjan viimeinen sekä viidellä viittä vastaan että kaikki tilanteet huomioiden.
Kirjoitushetkellä vain Chicago Blackhawksilla oli niukasti heikompi pistekeskiarvo. Ducks onnistui voittamaan kaksi peräkkäistä ottelua ensimmäisen ja toistaiseksi ainoan kerran joulukuun puolessavälissä.
Positiivisia asioita voi kenties hakea joidenkin nuorien pelaajien suorituksista, mutta yleisilme on tällä kaudella ollut todella murheellinen. Ankkojen kannalta kenties karuin tilasto on varsinaisella peliajalla kerätyt voitot, joita oli jouluun mennessä kerääntynyt vain kolme.
5) Columbus Blue Jackets
Blue Jackets hankki GM Jarmo Kekäläisen johdolla kesällä Johnny Gaudreaun. Tämä sai innokkaimmat ennakkoveikkailijat etenkin Suomessa nostamaan joukkueen pudotuspelisijoille arvioissaan. Moni oli paljon maltillisempi, mutta harva kuitenkaan ennakoi nähdyn kaltaista alkukautta.
Gaudreau on ollut joukkueen kirkkain tähti ja turhankin selkeällä erolla tehokkain pelaaja. Sen sijaan Patrik Laine ja Zach Werenski ovat kärsineet loukkaantumisista. Elvis Merzļikins on maaliodottamaan nähden ollut NHL:n huonoin maalivahti tällä kaudella ja latvialainen onkin menettämässä ykkösmaalivahdin paikan Daniil Tarasoville.
Blue Jackets ei ole onnistunut kauden aikana voittamaan kolmea peräkkäistä ottelua eikä kahden putkiakaan ole montaa. Jokainen kuukausi on ollut tappiollinen, ja joulua siirryttiin viettämään kuuden ottelun tappioputkessa. Itäisessä konferenssissa sijoitus on selvällä erolla viimeinen.
Lähellä valintaa
Läntisessä konferenssissa pudotuspeliviivan alla majailevat St. Louis Blues, Vancouver Canucks ja Nashville Predators eivät voi olla täysin tyytyväisiä alkukauteen, vaikkei niistä voinutkaan ennakkoon puhua varmoina tai välttämättä kaikkien kohdalla edes todennäköisinä pudotuspelijoukkueina.