NHL-finaaliennakko: Sormusta jahtaavien suomalaisten on kaadettava härskissä liemessä keitetty loppuhirviö

NHL / Artikkeli
Lightning on rutinoitunut, mutta edelleen menestymishaluinen.
Kuva © Getty Images
NHL-kausi 2021−2022 päättyy superfinaaliin, jossa kaukaloon luistelevat kaksi sarjan laadukkainta joukkuetta. Sarjan suosikki on Colorado Avalanche.

Läpi pudotuspelien ennakkosuosikin asemaansa vankistanut Colorado Avalanche kohtaa Stanley Cup -finaaleissa todellisen koetinkivensä, Tampa Bay Lightningin. Samaan aikaan salamapaidat tavoittelevat kolmatta perättäistä mestaruuttaan, mikä olisi modernina aikana historiallinen suoritus.

Aiemmin NHL:n historiassa viisi joukkuetta on yltänyt kolmeen perättäiseen mestaruuteen, mutta edellinen kerta sijoittuu lähes 40 vuoden taakse. Tuolloin New York Islanders sinetöi dynastiansa voittamalla yhteensä neljä Stanley Cupia vuosien 1980 ja 1983 välillä. 

Asetelmat finaalien alla puoltavat monilta osin tulivoimaisen Avalanchen voittoa, mutta Lightning  on hyvin rutinoitunut voittaja, jolla on myös iskunpaikkansa. Kauden alkuasetelmien mukaan Lightning on siellä, missä sen pitääkin tässä vaiheessa olla, mutta vaisu kauden lopetus ehti pudottaa jo joukkueen mestaruusosakkeita. Tahti muuttui idän kierroksia läpi kahlatessa.

Maalivahtipeli

Maalivahtiasetelma on finaalien alla lähtökohtaisesti osa-alueista kaikkein epätasaisin. Avalanchen Pavel Francouz selvitti maalille päästyään Oilers-sarjan erittäin mallikkaasti, mutta perustasoltaan hän on NHL:n keskitasoa heikompi maalivahti. Tšekkivahti on pudotuspeleissä päästänyt maaliodottamaa enemmän maaleja, joten kokonaisuus on toistaiseksi ollut miinuksella.

Joukkueen ykkösvahti Darcy Kuemper on loukkaantunut pudotuspelien aikana kaksi kertaa, mutta oli jo neljännessä konferenssifinaalissa luukkuvahtina. Kuemperin terveenä pelaaminen tasoittaisi tilannetta hieman, vaikkei hänenkään kohdalla liigan absoluuttisesta kärjestä puhuta. Kuemperin otteet ovat olleet keväällä epätasaisia kokonaispanoksen painuessa maaliodottamaan nähden selvästi miinukselle.

Andrei Vasilevski on toista maata. Kun vastassa on viime kausien ehdottomasti paras pudotuspelivahti, joka kerta toisensa jälkeen vielä terävöittää suorituksiaan ratkaisu- ja katkopeleissä, on tärkein yksittäinen osa-alue selvästi Lightningin heiniä.

Kahdessa ensimmäisessä ottelussa Rangersia vastaan Vasilevski alisuoritti räikeästi torjuntaprosenttien ollessa 82,4 ja 89,3, mutta sen jälkeen Vasilevski ei päästänyt enää kahta maalia enempää ottelua kohden. Venäläisen tasosta kertoo se, että hän kykeni ratkaisuhetkinä kukistamaan runkosarjaan ylivoimaisesti parhaan maalivahdin Igor Šestjorkinin.

Jos Avalanchen huono loukkaantumiskierre jatkuu, saatetaan finaaleissa nähdä jopa suomalainen tulokas kovassa paikassa. Uudet loukkaantumiset lähtökohtaiselle kärkikaksikolle Kuemper−Francouz saattaisivat tietää erikoisen maalivahtikevään huipennuksena finaaleissa peliaikaa kolmosvahti Justus Annuselle.

Darcy Kuemperin on suoritettava parhaalla tasollaan ottelusta toiseen haastaaksen Andrei Vasilevskin.
Kuva © Getty Images

Erikoistilanteet

Ylivoimalla Avalanchea tehokkaampi on ollut pudotuspeleissä vain Rangers, jonka Lightning kuitenkin päihitti pelin muilla osa-alueilla. Jos denveriläisten ylivoima jauhaa yhtä tehokkaasti kuin aiemmin (31,1 %), antaa se merkittävän etulyöntiaseman. Toisaalta joukkueen alivoimaprosentti 75,7 on konferenssifinaaleihin edenneistä joukkueista heikoin.

Kyse on joka tapauksessa pienestä otannasta täysin eri joukkueiden välillä. Nyt sovitetaan taas kahta uutta palikkaa vastakkain.

Lightningin selkärangan muodostaa vedenpitävä viisikkopelaaminen, joten finaalivastustajaa heikompi ylivoimatehokkuus (22,6 %) ei kaada sitä. Loukkaantuneena olleen Brayden Pointin mukaantulo vahvistanee ylivoimaa merkittävästi, sillä Point on roolissaan merkittävä parannus Corey Perrystä. Pointin kanssa Lightningin ykkösnyrkki on lähes yhtä hyvä kuin Avalanchen ylivoimaviisikko.

Joukkueiden ykkösnyrkit ovat sekä nimilistoiltaan että pelillisiltä avuiltaan NHL:n kärkeä. Kumpikin viisikko kykenee murtamaan linjoja niin pituus- kuin poikittaissuunnassakin. Variaatioita ja hyviä laukojia on myös runsaasti. Siniviivalla Cale Makar ja Victor Hedman ovat profiileiltaan tyystin erilaisia, mutta täydentävät kiekollisella pelaamisellaan kummankin ylivoimapelaamista.

Alivoimaa Lightning on pelannut hyvällä tasolla onnistumisprosentin ollessa 82,5. Salamapaitojen alivoimakoostumukset muodostuvatkin selvästi puolustusorientuneista pelaajista, jolla on kuitenkin vahva kahden suunnan pelaajaprofiili.

Voimasuhde tasaviisikoin

Finaaliottelujen kiinnostavimpiin yksityiskohtiin kuuluu luonnollisesti se, kumman joukkueen mukaan pelinkuvaa enemmän muodostetaan. Avalanche on rintamahyökkäyksineen koko sarjan kärkijoukkue, mutta vastaan se saa nyt sekä kiekollisena että kiekotta laadukkaasti puolustavan "loppuhirviön".

Avalanche saa nyt vastaansa kiekollisena ja kiekotta laadukkaasti puolustavan "loppuhirviön".

Pudotuspeleissä Avalanche on 60 minuuttia kohden tuottanut maaliodottamaa tasaviisikoin Lightningia hieman vähemmän. Sen sijaan laukaisunhallinnassa sen on ollut pudotuspelien paras joukkue, mutta laukausten korkea lukumäärä ei ole täysin johtanut maalipaikkojen laadukkuuteen. Joukkueen maaliodottamasuhde (57,32 %) on kuitenkin vahva.

Lightning karvaa tarkasti, mutta vetäytyy herkästi tarvittaessa myös trap-pelaamiseen ja oman keskustan varjeluun. Tilaisuuden tullen se puolustaa kuitenkin erityisen hyvin myös kiekolla. Pelin rytmitys onnistuu molemmissa päissä kaukaloa.

Kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti siihen, miten Lightning tarvittaessa jäädyttää pelin hetkellisesti ja jatkaa sitä hetken kuluttua oikea-aikaisella syötöllä. Tai laukauksella, jonka ohjaamiseen viisikon ajoitukset ovat juuri kohdillaan.

Lightning on Avalanchen tavoin hallinnut maaliodottamaa selvästi (55,42 %). Laukauksia se ei ole tuottanut yhtä kovalla tahdilla, mutta toisaalta salamapaitojen hyökkäyspeli perustuu laadukkaiden tilanteiden luomiseen esimerkiksi juurikin viiveen ja oikein ajoittamisten kautta.

Steven Stamkos nujersi maaleillaan Rangersin.
Kuva © Getty Images

Materiaalin kärki ja leveys

Avalanchen materiaalin kärki on terävä: supertähti Nathan MacKinnon johtaa edestä ja supertriosta kakkosketjuun sijoitettu Mikko Rantanen sentteröi laidoillaan terrierimäistä Artturi Lehkosta ja ovelaa André Burakovskya. Gabriel Landeskog ja Valeri Nitšuškin ovat oivia vastinpareja MacKinnonille.

Denveriläisten alemmissa ketjuissa J.T. Compher ja Alex Newhook tuovat syvyyttä, ja nelosketjusta Andrew Cogliano, Darren Helm ja Logan O'Connor kykenevät satunnaisiin loisto-otteisiin. Avalanchen hyökkäys on rakennettu tukevasti, ja sitä ankkuroi yksi maailman parhaista kiekollisimmista puolustajapareista Devon ToewsCale Makar.

Nuorta Bowen Byramia ei ole vielä nostettu aivan täysin estradille, mutta kakkosylivoimalla riittää hänen ansiostaan syvyyttä. Koska ykköstykit ovat kärkiparissa, puolustuksen yhtenäisyys riippuu paljon Josh Mansonin, Erik Johnsonin ja virhealttiin Jack Johnsonin perustasosta. Jos se pysyy, ei Avalanchella ole hätää.

Lightningin tulivoima ei jakaudu yhtä leveälle. Kun lisäksi Alex Killorn ja Anthony Cirelli ovat olleet toteutuman suhteen aavistuksen vaisuja, on maalinteko ollut liikaakin kärjen Steven Stamkosin ja Nikita Kutšerovin varassa. Laadukasta puolustuspelaamista ja pelitapaan visusti uskovia hahmoja löytyy kuitenkin nelosketjuun asti. Kolmosen Nick Paul ja Ross Colton voidaan myös nostaa esiin kevään onnistujina.

Merkittävä vaikutus leveyteen ja kärkeen on luonnollisesti Brayden Pointin terveystilanteella. Jos Point kykenee palaamaan heti kaukaloon, tasoittaa hän voimasuhteita hieman tasaisemmaksi hyökkäyksen suhteen.

Lopputulosarvio

Lightning ei ole Avalanchelle samanlainen suupala kuin mikään heidän aikaisemmista vastustajistaan. Siinä missä joukkue selätti aikaisemmissa sarjoissaan ajoittaiset hankaluutensa ensisijaisesti huikealla hyökkäyspelillään, nyt vastaan asettuu peliä jäädyttämään ja sen virtausta paremmin kontrolloiva joukkue.

Lightningin pelaajilla on kokemusta pienten prosenttien kääntämisestä heidän puolelleen.

Kiekonhallinnan määriä onkin kiehtovaa seurata sekä joukkue- että ketjukohtaisesti. Rangers-sarjan alussa Lightningin laadukasta keskustan puolustamista päästiin puhkomaan poikittaissyötöillä, mutta tämä kohta saatiin korjattua pian pois.

Nyt Avalanche tarjoaa myös laadukkaampaa suorahyökkäysuhkaa sen superpuolustajilla höystettynä. Oilersia vastaan Avalanche sääti hyökkäysalueen karvaamistaan, nyt se joutuu samanlaisiin haasteisiin jokaisessa kaukalon osassa.

Lightningin pelaajilla on kokemusta tällaisten tilanteiden hoitamisesta ja pienten prosenttien kääntämisestä oman joukkueen eduksi. Tässä sarjassa Avalanche pääsee oppimaan samaa kuin Lightning ehti opetella jokusen vuoden ennen mestariksi kypsymistään.

Avalanche lähtee sarjaan vedonlyöntimarkkinoiden mukaan noin 60-prosenttisena suosikkina.

Avalanche kompuroi, loistaa ja lopulta oppii, kammeten itsensä mestariksi otteluvoitoin 4−3.

» Lähetä palautetta toimitukselle