NCAA-sotku tuskin tuo suomalaislupauksia kotimaahan äkkiseltään

Muut Sarjat / Artikkeli
NCAA-pelien jatko on hämärän peitossa. Eurooppalaispelaajat ovat vain sivujuonne asiassa.
Kuva © Getty Images
Amerikkalaisyliopistojen mullistukset uhkaavat lamauttaa NCAA-jääkiekkoilun. Suomalaislupausten pelaajapolulle tämä voi tuoda hankalia valintoja.

Amerikkalaisyliopistojen suunnitelmat järjestää syksyn opetus etänä uhkaa ajaa urheilumaailmaakin myllerrykseen. Vastineena yliopistojen aikeisiin Yhdysvaltain valtionhallinto ilmoitti, että etänä opiskelevat ulkomaalaisopiskelijat eivät saa oleskelulupaa maahan.

Jos yliopistojen kampukset tyhjenevät, hiljenevät myös massiiviset NCAA-urheilusarjat. Jääkiekko, Suomi ja kourallinen suomalaisnuoria ovat häviävän pieni nyanssi taloudellisestikin massiivisessa koneistossa, mutta yksilötasolla monen pelaajan tilanne on muuttunut yhtäkkiä nihkeäksi. Toistakymmentä kotimaista pelaajaa on ollut aikeissa pelata yliopistojääkiekkoa tulevalla kaudella.

Pitkään yliopistokiekkoilunkin parissa toiminut pelaaja-agentti Tomi Haula toteaa epäselvän tilanteen ikäväksi, mutta äkkiseltään luvassa ei ole esimerkiksi suomalaislupausten paluumuuttoa kotimaan jäille.

− Jos NCAA tekee tällaisen päätöksen, jenkkipelaajilla ei ole oikein mahdollisuutta pelata oikein missään, vain ihan parhaat pääsevät NHL:ään. Eurooppalaisilla on tietysti omat maat, mutta tänne ammattilaiseksi tuleminen taas ei sovi NCAA-sääntöihin, Haula muistuttaa.

Vaikka NCAA-urheilu on kokonaisuudessaan miljardiluokan bisnestä, vanhakantaisen systeemin erikoisuuksia on se, että penniäkään rahoista ei suoraan siirry nuorille urheilijoille. Tiukka amatöörisäännöstö myös melko yksiselitteinen sen osalta, että pienintäkään ammattilaiskokemusta ei NCAA-urheilijoille sallita.

Siksi esimerkiksi suomalaispelaajien valinnat ovat hankalia, mikäli yliopistosarjaa ei pelata. Yksikin peli vaikkapa Liigaa kotimaassa tarkoittaa lähtökohtaisesti yliopistokiekkoilun unohtamista.

Suomalaispelaajat myös siirtyvät järjestäen yliopistokaukaloihin kalliit opintomaksut kattavan urheilustipendin turvin. Mikäli pelit päättyvät, opintojen jatkaminen maksullisissa opinahjoissa ei ole itsestään selvää.

− Jos tulee Eurooppaan ammattilaiseksi, opiskeluoikeus kyllä säilyy vaikka myöhemmin käytettäväksi, mutta urheilustipendi ei välttämättä. Se on pahimmillaan 60 000 dollarin paukku, jos haluaisi sitten jatkaa opintoja, Haula taustoittaa.

Historiallisesti poikkeuksellinen tilanne vaatii poikkeuksellisia ratkaisuja. Jäykkien NCAA-sääntöjen helpottamiseen Haula ei usko edes tilapäisratkaisuna.

− Tämä osa ongelmaa koskee vain eurooppalaisia, ei niitä kiinnosta paskaakaan. Se on niin kaavoihin kangistunut organisaatio, etten näe edes mahdollisuutena sääntöjen muuttamista.

Vaikka vaakakupissa toisella puolella on nuorten urheilijoiden tarve päästä pelaamaan, kokenut pelaajien edustaja korostaa maltin merkitystä. Kyse on yksilön kohdalla isoista valinnoista ja panostuksista.

Valtavan yliopistoverkoston sisällä suunnitelmat vaihtelevat laajasti, ja toisaalta paine yliopistojen normaalia avaamista kohtaan kasvaa. Tilanne on oppilaitoksillekin uusi ja se muuttuu jatkuvasti.

Jääkiekkoa suurempiin NCAA-lajeihin ja toisaalta yliopistojen akateemiseen ytimeen liittyy valtavia yhteiskunnallisia sekä taloudellisia intressejä. Siksi asiassa nähtäneen vielä lukuisia käänteitä, joita voi Suomesta katsellen vain odottaa toteutuviksi.

− Tilanne on tosi hankala, ymmärrän poikien ja perheiden huolen, mutta hätiköityjä päätöksiä ei kannata tehdä. Olen sanonut kaikille, että katsotaan rauhassa tilannetta heinäkuun ajan. Jenkit on siitä hankala maa, että se lopullinen tieto tulee kuitenkin sitten päivässä tai kahdessa yllättäen, Haula tuumaa.

» Lähetä palautetta toimitukselle