Minnesota Wild taistelee divisioonansa kärkisijoista – Kirill Kaprizovin tähdittämän seuran isoin kehityskohde kuitenkin yllättää

NHL / Artikkeli
Kirill Kaprizov on noussut Wild-fanien suureen suosioon.
Kuva © Getty Images
Ikuisena keskinkertaisuutena pidetty Minnesota Wild on pitkästä aikaa mielenkiintoinen joukkue, jolta löytyy yllätyspotentiaalia pudotuspelejä ajatellen.

40 ottelua, 51 pistettä, maaliero +10. Eroa divisioonan ykköseen Colorado Avalancheen on tehtyjen maalien osalta 27 kappaletta, ja pisteiden osalta yhdeksän pistettä.

Toisin kuin esimerkiksi edellä mainittu Avalanche, Wild ei ole pelitavallisesti sarjassa edelläkävijä, eikä sillä löydy kokoonpanosta yhtä paljon tähtipelaajan statuksen pelaajia. Tästä huolimatta joukkueen päävalmentaja Dean Evason, 56, on saanut joukkueestaan kiitettävästi irti.

Tarinan päätähti on todennäköinen Calder Trophy -voittaja Kirill Kaprizov. 23-vuotias hyökkääjä on tehnyt sensaatiomaiset 34 (16+18) tehopistettä 40 ottelussa. Nuori laitahyökkääjä on muodostanut erinomaisen ketjun Mats Zuccarellon sekä Victor Raskin kanssa.

Kaprizov on myös viihdyttänyt yleisöä potkulautamaisella luistelullaan hyökkäysalueella ja pysymällä kiekossa pitkiä aikoja. Kaprizovin tulosta huolimatta Wildilla ei edelleenkään ole supertähtiä kuten kärkiseuroilla, mutta laatua riittää nelosketjuun asti eikä puolustajaparit häpeä tässä vertailussa.

Isoin kysymysmerkki kokoonpanosta – jos sellaista halutaan etsiä – löytyy maalinsuulta. Cam Talbot on pelannut 22 ottelua Wildin maalilla ja näiden saldona on kaksi nollapeliä ja mukiinmenevät tilastot torjuntaprosentin ollessa 92,22. Päästettyjen maalien keskiarvo on 2,45 ottelua kohden.

Veteraanikassarilla näyttää siis koppi tarttuvan. Ja jos jostain syystä Talbotilla sakkaisi, on Wildilla laittaa maalin suulle erinomaisesti pelannut Kaapo Kähkönen, joka on 19 pelaamassaan ottelussaan esiintynyt edukseen.

Wild kaipaa suoritustasoonsa tasaisuutta

NHL:n pelitavallinen kärki on tällä hetkellä Colorado Avalanchen, Tampa Bay Lightningin sekä Carolina Hurricanesin asettama. Nämä joukkueet edustavat äärinopeaa kiekkokontrollipelaamista höystettyinä joukkueille ominaisilla mausteilla.

Wild taas ei säkenöi samalla tavalla kaukalossa edellä mainittujen joukkueiden tavoin tai voita otteluita dominoimalla niitä.

Wild on laukaisusuhdetta mittaavassa tilastossa Corsissa NHL:n huonoin joukkue. Se luo tasakentällisin vain hieman enemmän maaliodottamaa kuin vastustaja. Ylivoima on sarjan viidenneksi heikointa, joskin viime aikoina se on antanut viitteitä paremmasta, ja maaleja joukkue on tehnyt kaiken kaikkiaan 16. eniten.

Kuitenkin joukkue on vain viiden pisteen päässä Vegas Golden Knightsista. Erikoista joukkueen suorittamisesta tekee sen, että yhtenä iltana se voittaa Colorado Avalanchen 8–3-lukemin ja seuraavana iltana häviää St. Louis Bluesille maalein 9–1.

Jos osa NHL-joukkueista käyttää keskialueen ylittämisen edistämiseksi pääosin nopeita kiekkokontrollitekoja, pelaa Wild sen sijaan perinteisiä ja ylempiä viivelähtöjä. Turhan usein keskialue ei kuitenkaan Wildin kontrollilähdöissä kiihdy, ja niillä ei varsinaisesti saavuteta mitään.

Kaapo Kähkönen on osoittanut kuuluvansa NHL-tasolle.
Kuva © Getty Images

Nopeissa lähdöissä joukkue avaa peliä mahdollisuuksien mukaan keskustan kautta, mihin välillä ajaa jopa puolustaja. Wild ei mielellään roiski kiekkoa keskialueelle, mutta tekee sitäkin jos vastustajan prässipeli ei mahdollista kiekon kanssa pelin avaamista.

Hyökkäysalueen hyökkäyspelissä koko viisikko on aktiivinen ja puolustajat osallistetaan vahvasti mukaan. Kiekottomat pelaajat pakottavat vastustajan viisikon olemaan hereillä tekemällä voimakkaita vastaliikkeitä pohjois-eteläsuunnassa, pyrkimyksenä synnyttää tilaa hyökkäysalueelle ja hetkellisiä 2 vastaan 1 -ylivoimatilanteita.

Useampi NHL-joukkue, mukaan lukien Wild, on tällä kaudella käyttänyt enenevissä määrin isoa hyökkäysaluetta syvyyssuunnassa. Osalla joukkueista on ollut tapana tiputtaa yksi hyökkääjistä puolustajien tasalle, mistä sitten toimitetaan kiekkoa maalille. Parhaassa tapauksessa hyökkääjä pääsee nousemaan muutaman potkun verran lähemmäs maalia ja laukomaan hyvästä paikasta.

Wild käyttää tätä ajoittain myös suoraan aloituksesta. Aloitusvoiton jälkeen kiekko pelataan viivaan, hyökkääjä nousee pakkien tasalle ja kiekollinen puolustaja syöttää hyökkääjälle one-timeria varten.

Jostain syystä tämä on aiheuttanut NHL-joukkueille vaikeuksia puolustaa, sillä etenkin alkukaudella oli tilanteita, joissa viivaan nousseen pelaajan puolustava pelaaja oli tyhjänpanttina maalin edustalla.

Wild on tehnyt tasaviisikoin 11. eniten maaleja, mikä on enemmän kuin esimerkiksi Florida Panthersilla tai Carolina Hurricanesilla. Hyökkäyspelaaminen ei siis ole joukkueelle ongelma.

Puolustamisessa riittää korjattavaa

Isompi ongelma liittyy puolustuspelaamiseen oikeastaan kentän jokaisella alueella, lähtien valmiudesta puolustaa kiekonmenetyksen jälkeen.

Suorahyökkäysten tai tarkemmin sanottuna toisen aallon puolustaminen on ollut iso ongelma Wildille. Viisikon etäisyydet ovat liian suuret, ja esimerkiksi St. Louis Blues rankaisi Wildia useamman kerran tällaisista tilanteista aiemmin mainitussa 9–1-voitossa.

Puolustusalueen puolustuspelissä on myös organisoitavaa pudotuspelejä ajatellen. Kiekko tuntuu yksinkertaisesti kiinnostavan puolustavia pelaajia liikaa, ja tästä syystä selustat jäävät ajoittain pitämättä.

Toinen viilaamisen arvoinen asia liittyy yhdistettyyn alue- ja miespuolustukseen. Tällä hetkellä Wildin pelaajilla on liikaa viivettä tilanteissa, joissa pitäisi vaihtaa puolustettava pelaaja, ja joukkue antaa tätä kautta turhan helposti maalipaikkoja vastustajalle.

Evasonilla riittää siis jumpattavaa joukkueen pelaamisen suhteen, ja edessä häämöttävät pudotuspelit tulevat näyttämään, mihin joukkueen rahkeet lopulta riittävät.

» Lähetä palautetta toimitukselle