28-vuotias Mikael Granlund pelaa kahdeksatta kauttaan NHL:ssä. 2011 keväällä Granlund voitti HIFK:n kanssa Liigan mestaruuden, Leijonissa maailmanmestaruuden ja kruunasi tämän vielä ikonisella ilmaveivimaalillaan.
Liigan kultapojasta ei 2010–11 sensaatiokaudesta huolimatta tullut Suomi-kiekon valtikan kantajaa, mutta hän kykeni voittamaan alun pelilliset haasteet ja nousemaan tasaisen varmaksi suorittajaksi NHL-tasolle.
Suomalaishyökkääjän viimeiseen kahteen vuoteen on mahtunut paljon tapahtumia kaukalon ulkopuolella, niin iloja kuin suruja, mitkä ovat väistämättä vaikuttaneet myös Granlundin suorituksiin kentällä.
2018–2019 kauden siirtotakarajalla Minnesota Wildista Nashville Predatorsiin kaupatulla Mikael Granlundilla oli samaan aikaan elämässä isoja muutoksia, kun hänen puolisonsa Emmi Granlund oli viimeisillään raskaana. Tämä ei todennäköisesti helpottanut sopeutumista täysin uuteen ympäristöön.
Maaliskuussa 2020 pariskuntaa kohtasi edelliskevään ilon sijaan valtava suru, kun heidän toinen lapsensa syntyi kuolleena. Näitä siviilipuolen isoja asioita on mahdotonta sivuuttaa, kun tarkastelee Granlundin suorituksia kaukalossa.
Syyt tehottomuuden taustalla
Ennen Minnesota Wildiin siirtymistä Granlund pelasi kolme kautta HIFK:ssa, operoiden käytännössä piste per peli -tahdilla. HIFK:n kultakypärääkin kantanut nuorukainen tuli tunnetuksi suurilta osin tehopisteitä tekevänä hyökkääjänä.
Siirtymä NHL:ään ei kuitenkaan ollut vaivaton. Pääasiassa keskushyökkääjän tontilla ensimmäiset neljä kautta pelannut Granlund ei yltänyt kertaakaan 50 tehopisteen rajapyykkiin. Sentterin puolustuspelin velvoitteet verottivat siis hyökkäyspään tehoja.
2015–16 kaudella pudotuspelien aikaan Granlund siirrettiin laitahyökkääjäksi, mikä näytti sopivan hänelle, sillä seuraavilla kahdella kaudella hän hivutteli 70 tehopisteen rajaa. Ennen siirtoa Nashville Predatorsiin hänellä oli kasassa kiitettävät 49 pistettä 63 peliin.
Potentiaalia pisteiden tekemiseen on, ja varmasti juuri siitä syystä Granlundin tehopisteet ovat olleet tiiviin katseen alla Predatorsissa. Suomalaishyökkääjä on nimittäin tehoillut kantrikaupungissa pudotuspelit mukaan lukien 85 ottelussa vain 37 pisteen verran.
Vertailun vuoksi Granlund on NHL-urallaan tehnyt pisteitä ottelua kohden 0,65. Täyden kauden otteluihin suhteutettuna se tarkoittaa hieman yli 50 pisteen tahtia.
Täytyykö Granlundin tehottomuudesta olla huolissaan? Ei, ainakaan vielä. Ensinnäkään Predatorsin pelityyli ei varsinaisesti puolla maali-iloittelua, vaan se on enemmänkin oma pää ensin -tyyppistä ajattelua. Sen lisäksi joukkue on rakennettu neljän tasaisen ketjun kautta. Selkeää supertähteä joukkueesta ei löydy hyökkääjien osalta.
Joukkueittain listattuna Predators on tehdyissä maaleissa sijalla 17. Joukkueen paras pistemies on Norris-ehdokas Roman Josi 65 pisteellä, ei esimerkiksi Filip Forsberg tai Ryan Johansen. Tämä tasapaksuus on ollut jo pitkään iso ongelma Nashvillessä.
Granlund on pelannut Predatorsissa pitkälti Matt Duchenen kanssa, ja ketjun kolmas lenkki on vaihdellut useaan otteeseen. Granlund ei siis ole aivan täysin löytänyt paikkaansa joukkueesta. Valmennusryhmällekin on oletettavasti muodostunut harmaita hiuksia yrittäessään keksiä ratkaisua ketjukoostumukseen.
Granlundin osalta tämän hetken Predatorsista ei käytännössä hänen rinnalleen löydy maalintekijää, joka hyötyisi Granlundin pelin tekemisestä ja päinvastoin. Kun näiden asioiden lisäksi ottaa huomioon, että Granlund ei ole sen tyyppinen pelaaja, joka omakätisesti kykenisi kantamaan ketjunsa hyökkäyspeliä, eivät tämän hetken vähäiset tehopisteet ole niin suuri yllätys.
Millainen pelaaja Granlund on?
Pelaajana Mikael Granlundista juolahtavat ensimmäisenä mieleen hyökkäyspään ominaisuudet, etenkin pelin tekeminen, vaikka maalintekokin häneltä luonnistuu. Granlundin peliä peratessa tulee kuitenkin vahvasti esille hänen arvokkuutensa joukkueelle silloinkin, kun hänen nimensä ei näy pistesarakkeessa.
Granlundin arvoa mitataan usein tehopisteiden kautta, mikä on loogista ottaen huomioon hänen pelaajaprofiilinsa. Allekirjoittanut on haukkonut useasti henkeään Granlundin käsittämättömien syöttöjen vuoksi, mitkä ovat jollain ihmeen ilveellä löytäneet tiensä oman pelaajan lapaan keskelle ruuhkaa.
Kyseessä on kuitenkin taidokkaan hyökkääjän ominaisuuksien lisäksi äärimmäisen tunnollinen laitahyökkääjä, joka hoitaa aina ensin tonttinsa omassa päässä ja vasta sen jälkeen lähtee hyökkäämään. Häntä voisi luonnehtia valmentajan unelmapelaajana.
Suomalaishyökkääjä on ketjustaan se pelaaja, joka pysyttelee pelin alla ja on ensimmäisenä omalla alueella, jos peli kääntyy. Sentterinä pelannut Granlund ei laiturinakaan kaihda oman alueen päätypaineja, jotta kiekko päätyisi omalle joukkueelle.
Puolustusalueella Granlundin sijoittuminen ja pelin lukeminen on hyvällä tasolla, minkä ansiosta hän kykenee laadukkaasti katkomaan syöttöjä ja riistämään kiekkoa vastustajalta. Puolustusalueelle siirryttäessä hän myös ohjailee omia pelaajia pitämään omat miehensä.
Sama työmoraali heijastuu myös hyökkäyspään kiekottomaan tekemiseen. Granlund osaa ennakoida peliä ja saa tätä kautta aikaiseksi kiekonriistoja.
Yksi syy Granlundin tehopisteiden vähyyteen löytyy siis jo pelkästään tavasta, miten Granlund Predatorsissa pelaa. Eli vahvasti puolustusvoittoisesti.
Toinen puoli tehopisteiden vähyyteen on yksinkertaisesti se, että Granlundilta puuttuu tiettyjä nykypäivän NHL:ssä vaadittavia ominaisuuksia, jotta hän voisi olla piste per peli -tahdissa operoiva pelaaja.
Näihin heikkouksiin lukeutuvat suurimpina luistelu ja kaksinkamppailupelaaminen. Ensimmäiseksi mainittu näkyy etenkin yksi vastaan yksi -haastoissa, jotka Granlund kiekollisena häviää järjestään. Häneltä puuttuu riittävä nopeus ja räjähtäyvyys, jotta hän voisi päihittää NHL-tason puolustajia suorassa luistelussa.
Kaksinkamppailupelaamisen puutteet taas tulee esiin kulmapelaamisessa ja laitakamppailuissa. Jos vastustaja pääsee iholle horjuttamaan suomalaishyökkääjää, päätyy tilanne usein kiekonmenetykseen tai laitakamppailuun, jolloin tilanne kuivuu käsiin.
Ne ominaisuudet, joilla Granlund nousi NHL:ään, eivät enää riittäneet samanlaisessa roolissa Pohjois-Amerikassa. Tästä huolimatta jo tämän hetken NHL-uran pituus on osoitus siitä, että hän on onnistunut mukautumaan pelaajana NHL:n vaatimustasoon. Ja se nostaa suomalaishyökkääjän uran arvoa vieläkin korkeammalle.
Tulevaisuuden näkymät
Aika Predatorsissa on ollut vaikea, mutta meneillään oleva kausi on ollut jo parannus edelliseen kauteen verrattuna tehopisteiden valossa.
Myös edistyneissä tilastoissa Granlundilla on tapahtunut parannusta edelliseen kauteen. Niin corsilukeman kuin maaliodottaman suhde on noussut tällä kaudella plussan puolelle. Tämä kielii siitä, että verrattain vähäisissä tehopisteissä on myös huonoa tuuria mukana.
Tällä kaudella Granlund on tehoillut 63 otteluun 17 maalia ja 13 syöttöä. Se ei ole katastrofi ole, mutta seuran toimitusjohtaja David Poile varmasti haluaa nähdä enemmän.
NHL:n pudotuspelit pyörähtävät käyntiin elokuun alussa, ja ne ovat Granlundille elintärkeät tulevaisuuden kannalta. Suomalaishyökkääjän 5,75 miljoonan dollarin arvoinen sopimus päättyy kauden jälkeen ja hänestä tulee rajoittamaton vapaa agentti. Jos pudotuspeleissä nähdään heikosti suoriutuva Granlund, voi olla vaikeaa saada mieleinen sopimus tuleville kausille.
Vaikeuksista huolimatta Granlundin tunnelin päässä näkyy valoa.