Carolina Hurricanes − isoja muutoksia kokoonpanossa ja toimistolla, muuttumaton maalivahtiosasto edelleen kysymysmerkki
Carolina Hurricanesin viime kausi päättyi pudotuspelien toisella kierroksella New York Rangersin 4–2-ottelusarjavoittoon. Kesällä joukkueen runko hajosi isosti, kun runkopuolustajat ja monivuotinen pakkipari Brett Pesce sekä Brady Skjei vaihtoivat vapaina agentteina maisemaa – Pesce New Jersey Devilsiin ja Skjei Nashville Predatorsiin.
Hyökkäyksen siirtorajahankinta Jake Guentzel puolestaan tarttui Tampa Bay Lightningin sopimustarjoukseen, vaikka Hurricaneskin teki kaikkensa pitääkseen maalitykin joukkueessa.
Toinen siirtorajalla hankittu hyökkääjä Jevgeni Kuznetsov taas purki sopimuksensa ja palasi kotimaahansa Pietarin SKA:han. Myös viime kauden joukkueen kolmanneksi paras pistemies Teuvo Teräväinen jätti Hurricanesin kahdeksan kauden jälkeen ja palasi ensimmäiseen NHL-seuraansa Chicago Blackhawksiin.
Iso muutos tapahtui myös Hurricanesin toimistolla, kun GM Don Waddell irtisanoutui ja siirtyi Columbus Blue Jacketsin urheilujohtoon Jarmo Kekäläisen seuraajaksi. Hurricanes ylensi analyytikkona aloittaneen ja neljä edellistä kautta Waddellin apulais-GM:nä työskennelleen Eric Tulskyn uudeksi GM:ksi.
Tulskyn voi katsoa onnistuneen Hurricanesin puolustuksen rakentamisessa. Jalen Chatfieldin jatkosopimus ja Sean Walkerin sekä Shayne Gostisbeheren hankkiminen edullisilla sopimuksilla vapailta markkinoilta takaavat puolustuksen olevan tälläkin kaudella Hurricanesin ei-niin-salainen ase.
Hyökkääjistä Martin Nečas oli koko kesän siirtohuhuissa, mutta lopulta 25-vuotias tšekki teki kahden vuoden jatkosopimuksen. Vielä tärkeämpi oli Seth Jarvisin kahdeksanvuotinen jatkosopimus. Guentzelin ja Teräväisen jättämää aukkoa ei kuitenkaan ole toistaiseksi paikattu.
Jesper Fastin on ilmoitettu olevan niskavamman ja siihen liittyvän leikkauksen vuoksi sivussa koko kauden, joten ruotsalainen päätynee pitkäaikaisloukkaantuneiden LTIR-listalle, mikä vapauttaisi 2,4 miljoonaa dollaria palkkakattoon mahdollista vahvistusta varten.
Siinä missä poistuneita tehoja ei Tulsky ole pystynyt korvaamaan, on debytantti-GM onnistunut hankkimaan Hurricanesin hyökkääjistöön aiemmin puuttunutta kovuutta, särmää, pudotuspelivalmiutta, cojonesia – miksi sitä haluaakaan kutsua.
Joka tapauksessa William Carrier'n ja Eric Robinsonin hankinta sekä Brendan Lemieux'n jatkosopimus ja mahdollisesti isompi rooli tekevät Hurricanesista inhottavamman vastustajan.
Sebastian Aho jatkaa Hurricanesin ykköstähtenä, ehkä jopa aiempaa korostetummin. GM Tulskyn ja päävalmentajana jatkavan Rod Brind'Amourin toivelistan kärkipäässä ovat Andrei Svetšnikoville ehjä kausi ja Jesperi Kotkaniemelle onnistumisia ja kehitysaskeleita.
Viime kauteen peilaten todennäköisempää kuitenkin on, että kakkossentterin roolin ottaa samanikäinen seuran oma varaus Jack Drury. Joka tapauksessa Hurricanesin pärjäämisen kannalta on elintärkeää, että joukkue saisi viimeistelyyn apua hyökkäyksen kärkinelikon eli Ahon, Svetšnikovin, Nečasin ja Jarvisin lisäksi.
Viimeisimpänä, vaan ei suinkaan vähäisimpänä, on mainittava Hurricanesin maalivahtipeli. Siihen nähden, että kesän aikana on kaupattu Jacob Markströmin ja Linus Ullmarkin tasoisia torjujia, pidän ennakkoon jonkintasoisena epäonnistumisena, että Hurricanes lähtee kauteen maalivahtikaksikolla Frederik Andersen–Pjotr Kotšetkov.
Veren hyytymishäiriöstä kärsinyt Andersen oli viime kaudella nelisen kuukautta sivussa peleistä, mutta runkosarjan lopulla pelaavaan kokoonpanoon palannut tanskalainen vaikutti rakentavan jopa tuhkimotarinaa. Pudotuspeleissä Andersen oli kuitenkin kaukana runkosarjan tasostaan.
Nyt Andersenilla on alla kaksi rikkonaista kautta. 25-vuotias Kotšetkov on puolestaan kiistatta lupaava, mutta yhteensä reilut 100 pelattua ottelua NHL:ssä ja AHL:ssä eivät ole vielä tuoneet venäläiseen torjuntatyöskentelyyn sellaista rutiinia ja varmuutta, että Kotšetkov olisi varteenotettava vaihtoehto torjumaan Hurricanesia mestariksi asti.
Carolina Hurricanes pelaa Metropolien divisioonan sijoista 1–3.
New York Rangers – menestystä maltillisin muutoksin
New York Rangers oli viime kaudella koko NHL:n runkosarjan ykkösjoukkue 114 pisteellään. Pudotuspeleissä se eteni toista kertaa kolmen vuoden sisään Itäisen konferenssin loppuotteluun, jossa tuleva Stanley Cup -mestari Florida Panthers oli kuitenkin parempi.
Kolme kautta tehtävässään toiminut GM Chris Drury on koonnut toiseen Rangers-kauteensa lähtevälle päävalmentajalle Peter Laviolettelle maltillisesti uudistuneen joukkueen.
Vähäisistä muutoksista merkittävimmät tehtiin hyökkäyskalustoon, josta poistuivat esimerkiksi Blake Wheeler, Jack Roslovic, Alexander Wennberg ja Barclay Goodrow. Kukaan heistä ei yltänyt ihan odotetulle tasolle, joten maiseman vaihdos oli tästä luonnollinen seuraus. Uusista hankinnoista paikkaa kokoonpanossa uskaltaa povata vain Reilly Smithille ja Sam Carrickille.
Smith saattaa päätyä Mika Zibanejadin ja Chris Kreiderin ketjukaveriksi. Toinen kärkiketju oli jo viime kaudella muodossa Artemi Panarin–Vincent Trocheck–Alexis Lafrenière. Viime kausi oli kesän 2020 varaustilaisuuden ykkösnimen Lafrenièren uran paras. Pisteitä kertyi mukavat 57, joista peräti 51 tasakentällisin.
Kaapo Kakko solmi hieman yllättäen uuden sopimuksen, mutta vain vuoden mittainen jatko kielii siitä, että matka jatkuu muualle, jos kauan odotettua läpimurtoa säännölliseksi kärkiketjujen pelaajaksi ei tule. Filip Chytilin viime kausi meni pilalle loukkaantumisten takia, mutta terveenä tšekkihyökkääjä tähyilee kaavailtua kolmossentterin roolia suurempaa vastuuta.
Viime kaudella saavutetun mediahuomion perusteella saattaa tulla yllätyksenä, että Matt Rempe pelasi runkosarjassa vain 17 ottelua. Jäähyminuutteja kertyi 71, eli lähes neljä minuuttia ottelua kohden. Nähtäväksi jää, miten paljon käyttöä kaksimetriselle tappelijalle löydetään tulevalla kaudella.
Puolustuksessa ainoa muutos on pääosin kolmosparissa pelanneen Erik Gustafssonin lähtö. Alakerran ykkösnimenä jatkaa kaudesta toiseen Norris Trophy -äänestyksen kärkisijoilla viihtyvä Adam Fox, joka on pelannut alkukaudesta loukkaantumisen takia sivussa olevan Ryan Lindgrenin parina jo vuosia. Myös kakkospari K'Andre Miller–Jacob Trouba on pysynyt samana pitkään. Neljän vuoden takainen ykköskierroksen varaus Braden Schneider hakee paikkaa aiemmin tutuksi tullutta kolmosparia korkeammalta.
Rangers ei menestyksestään huolimatta ollut viime vuonna kuin keskitason ryhmä tasakentällisin. Erikoistilanteet sen sijaan sujuivat mainiosti joukkueen ollessa sarjan kolmanneksi paras sekä ylivoimalla että alivoimalla. Kun joukkue muuttui viime kaudesta vain vähän, ei erikoistilannepelaamista tarvitse tällä kaudella lähteä opettelemaan alusta. Tämä pätee varsinkin ylivoimaan, jossa Zibanejad, Kreider, Panarin, Trocheck ja Fox ovat muodostaneet ykkösviisikon jo kahden kauden ajan tehokkain tuloksin.
Erikoistilanteiden lisäksi vahvuus on maalivahtipeli. Igor Šestjorkin kuuluu maailman parhaiden maalivahtien joukkoon ja myös kokenut 38-vuotias kakkosveskari Jonathan Quick esitti viime kaudella hyviä otteita.
Rangers osoitti jo viime kaudella pystyvänsä olemaan sarjan paras joukkue runkosarjassa ja se on taas vahva ehdokas kärkisijoille. Edellisestä Stanley Cupista tulee ensi kesänä kuluneeksi 31 vuotta, ja tätä laskuria joukkue lähtee nollaamaan yhtenä tasaisen sarjan monista mestariehdokkaista.
New York Rangers pelaa Metropolien divisioonan sijoista 1–3.
New Jersey Devils – maalivahtiongelma selvitetty
New Jersey Devilsiltä odotettiin viime kaudella paikkansa vakiinnuttamista NHL:n kärkijoukkueiden joukossa. Edellisellä kaudella komeasti 112 pistettä kerännyt ja pudotuspeleihin viiden vuoden tauon jälkeen palannut seura jäi kuitenkin 81 pisteeseen ja kymmenen pisteen päähän pudotuspeliviivasta.
Päävalmentaja Lindy Ruff sai loppukaudesta lähteä ja Travis Green luotsasi joukkuetta kauden loppuun. Täksi kaudeksi penkin taakse palkattiin Toronto Maple Leafsia viisi kautta valmentanut Sheldon Keefe. GM Tom Fitzgerald aloittaa viidennen kokonaisen kautensa organisaatiossa.
Syyllistä viime kauden pettymykseen voi hakea Ruffista tai vaikkapa kärkipuolustaja Dougie Hamiltonin lähes koko kauden pilanneesta loukkaantumisesta. Tarkempi vilkaisu tilastoihin osoittaa kuitenkin maalin suulle. Devilsin maalivahtipeli oli sarjan heikoimpien joukossa. Sitä se on ollut viime vuosina usein, menestyksekkään toissa kauden ollessa poikkeus.
Viime vuonna maalilla kävi yrittämässä viisi eri tarjokasta. Eniten pelannut Vítek Vaněček esiintyi vain 32 ottelussa ennen kuin hänet kaupattiin San Jose Sharksiin vaihdossa Kaapo Kähköseen, joka jatkoi täksi kaudeksi matkaa Winnipeg Jetsiin. Viime kauden veskarikarusellin osallistujista Akira Schmid lähti Vegas Golden Knightsiin.
Jäljelle jääneet Jake Allen ja Nico Daws saavat tällä kaudella kamppailla kakkosmaalivahdin paikasta, sillä ykkösmieheksi hankittiin Jacob Markström. Kolmen vuoden sopimuksen solminut ruotsalainen on Devilsin nimekkäin maalivahti pitkään aikaan ja hänestä toivotaan ratkaisua monivuotiseen maalivahtiongelmaan.
Puolustuksen merkittävin vahvistus on vuosien ajan Carolina Hurricanesin luottopuolustajiin kuulunut Brett Pesce. Myös terve Hamilton nostaa pakiston tasoa. Viime kaudella tehokkain puolustaja oli tulokas Luke Hughes, joka on nyt alkukauden sivussa olkapäävamman takia. Hughesin ohella myös nuori slovakialainen Šimon Nemec vakiinnutti paikkansa puolustuksessa. Pescen lisäksi puolustukseen hankittiin isokokoinen ja innokkaasti taklaava Brenden Dillon. Santeri Hatakka pääsi viime kaudella farmipelien lisäksi vetämään Devils-paidan ylleen 12 kertaa ja myös tuleva kausi kulunee pääosin AHL:ssä.
Jack Hughes ja Nico Hischier ovat edelleen joukkueen kärkisentterit ja suurimmat tähdet. Heidän lisäkseen myös ruotsalaislaituri Jesper Bratt on vakiinnuttanut tehotahtinsa noin yhteen pisteseen ottelua kohden. Avainroolissa on myös viime kauden paras maalintekijä Timo Meier. Kärkiketjujen miehistä 22-vuotias Dawson Mercer pääsi sopuun jatkosopimuksesta vasta pari viikkoa ennen kauden alkua.
Hyökkäyspään merkittävimmät hankinnat ovat Tomáš Tatar ja Stefan Noesen, jotka molemmat ovat ehtineet edustaa Devilsiä jo aiemmin urillaan. Heidät saatetaan nähdä esimerkiksi kolmossentteriksi kaavaillun Erik Haulan laidalla.
Poistuneista pelaajista nimekkäimpiä ovat puolustaja John Marino ja hyökkääjä Alexander Holtz. Myös seksuaalirikoksista syytetyt sentteri Michael McLeod ja pakki Cal Foote saivat lähteä.
Devils näyttää kokonaisuudessaan viimevuotista paremmalta joukkueelta. Kenttäpelaajien osalta runko pysyi samana ja uudet hankinnat paikkaavat lähtijät hyvin. Markströmin hankinta tolppien väliin on kuitenkin merkittävin muutos parempaan. Metropolien divisioona vaikuttaa kestomenestyjien Hurricanesin ja Rangersin takana keskinkertaiselta, joten Devils on vahvasti tarjolla kärkikolmikkoon, eikä pudotuspelimenestys ole poissuljettua.
New Jersey Devils pelaa Metropolien divisioonan sijoista 2–3.
New York Islanders – hitaassa, mutta varmassa uudistumisprosessissa
Paljon kertoo saarelaisten kesästä, kun suurin puheenaihe on uuden hankinnan Anthony Duclairin hiustenleikkuu, jonka syynä pidetään GM Lou Lamoriellon pelaajille asettamaa konservatiivista säännöstöä.
81-vuotias Lamoriello on pitänyt Islandersin rungon jo pitkään kovin samanlaisena, eikä nytkään nähty suuria muutoksia kokoonpanoon. Joukkueen hyökkäyksen kulmakiviin kuuluvat edelleen niin Mathew Barzal, Brock Nelson, Bo Horvat kuin esimerkiksi Kyle Palmieri. Näitä pelaajia kun katsoo, voi toden totta kuvitella joukkueen pysyneen samana jo pitkään.
Totuus on kuitenkin eri, sillä Islanders on kuin vaivihkaa onnistunut uusiutumaan. Ei täysin, mutta enemmän mitä yleinen keskustelu väittää.
Mitään ei ole vielä virallisesti kuulutettu kirkossa, mutta vahvasti näyttää siltä, etteivät Islanders-veteraanit Cal Clutterbuck ja Matt Martin ole jatkamassa joukkueessa. Islanders-identiteetin ilmentyminä pidettyjen pelaajien poistuminen viestii siitä, että joukkue on muutoksen tiellä.
Viime kauden lopulla Lightningiin ja siellä säväyttänyt Duclair on oiva lisä joukkueen tasaiseen hyökkäyskalustoon. Hänen lisäkseen kärkikuusikkoon saapuu Maxim Tsyplakov, joka iski viime kaudella KHL:ssä 31 maalia 65 ottelussa. Kaksikko tarjoaa tarvittavaa maalintekotaitoa muutoin enemmän peliä rakentavien pelaajien ympärille.
Joukkueen hyökkäys ei sisällä tähtiloistoa, mutta se on kestävällä pohjalla. Varsinkin alaketjut ovat leveitä Jean-Gabrien Pageaun ja Anders Leen johdolla, ja ne ovat kykeneväisiä pysäyttämään sarjan isoimmatkin voimatalot.
Viime kaudella 24-vuotias Noah Dobson murtautui toden teolla sarjaan ja nousi Islandersin puolustuksen kiistämättömäksi johtohahmoksi. 70 pistettä paukuttaneelta puolustajalta voidaan olettaa samanlaista pistepottia myös tänäkin kautena.
Dobsonin lisäksi puolustus ei hyökkäysvoimalla leveile. Toinen tukipilari Aleksandr Romanov on voimakas puolustava puolustaja, kuten myös kakkosparin Adam Pelech ja Ryan Pulock, mutta askeleen jos kaksi parempana.
Mutta mikä joukkueella on timanttia on sen maalivahtitandemi, jonka väittäminen koko sarjan parhaaksi ei ole mikään epäsuosittu mielipide. Huolimatta heikosta viime kaudesta, Ilja Sorokin ja Semjon Varlamov ovat suurin yksittäinen mahdollistaja joukkueen pudotuspelihaaveissa. Kauniin pinnan alla kuitenkin kuplii, sillä Sorokin on käynyt vastikää selkäleikkauksesa, mikä pitänee hänet poissa kauden alusta.
Viime kaudella alkanut päävalmentaja Patrick Roy'n projekti on kehittänyt Islandersin peliä lyhyessä ajassa paljon. Kesätauon aikana pelitapa on iskostunut entistä paremmin joukkueeseen, mikä tekee Islandersista inauksen verran vahvemman kuin viime kaudella. Siksi joukkue pelaa pudotuspeleissä myös tällä kaudella.
New York Islanders pelaa Metropolien divisioonan sijasta 4.