Mestiksen puolivälierät pelataan tällä kaudella paras viidestä -järjestelmällä, eli välieräpaikka irtoaa kolmella voitolla. Välierät ja finaalit mitellään puolestaan paras seitsemästä -järjestelmällä.
Runkosarjan voittaneen Jokerien lisäksi IPK, Ketterä ja Joensuun Kiekko-Pojat varmistivat itselleen kotiedun puolivälieriin.
Jatkoaika ennakoi ottelusarjoja ja joukkueiden voimasuhteita.
Jokerit–TUTO: TUTO voi laittaa hanttiin, mutta Jokereiden juna puksuttaa kohti Liigaa
TUTOn kausi on ollut kaikkea muuta kuin tasaista menoa. Seuraa ovat ravisuttaneet niin kuuden sarjapisteen vähennys kuin myös rahahuolet, joiden vuoksi hallituksen puheenjohtaja sai potkut. Lisäksi päävalmentaja Jonne Virtanen lähti tammikuussa Mikkelin Jukureihin, ja hänen tilalleen penkin taakse tuli Samuli Marjeta, jonka oli määrä aloittaa työssään vasta syksyllä.
Kun tähän lisää vielä koko kauden mitassa näkyneet loukkaantumishuolet, pelaajien lainapestit Liigaan ja kapteeni Jesse Vuorelan siirron Virtasen perässä Jukureihin, ei ole ihme, että sijoitus oli runkosarjassa vasta kahdeksas.
Jokereiden juna on puksuttanut omilla raiteillaan pitkään. Joukkue nappasi ylivoimaisen runkosarjan voiton. Risto Dufvan saapuminen päävalmentajan saappaisiin tapahtui hyvin aikaisessa vaiheessa, joten joukkue on ehtinyt hitsautua yhteen. Joukkuetta on vahvistettu tasaisesti kauden aikana Mestis-tasolle nimekkäillä hankinnoilla.
Erityisesti narripaitojen puolustus ja maalivahtipeli on ollut huimassa iskussa: Joukkue päästi runkosarjassa ainoastaan 72 maalia, eli 1,47 osumaa ottelua kohden. Nuori maalivahti Sisu Heikkeri sivusi yhdeksällä nollapelillään sarjan ennätystä, Henri Risikko säesti neljällä nollapelillä ja ennen siirtorajaa hankittu Santeri Lipiäinen on pitänyt nollat molemmissa pelaamissaan otteluissa.
Runkosarjan aikana Jokerit vei joukkueiden keskinäiset kohtaamiset voitoin 4–2 maalieron ollessa murskaava 21–6. Tästäkin huolimatta on puhuttu siitä, että TUTOn pelitapa olisi Jokereille kenties haastavin mahdollinen. Turkulaisjoukkue ainakin pyrkii pelaamaan kiekolla ja väsyttämään näin vastustajansa. Jokerit koostuu kokeneista pelureista, joista ainakin osan kohdalla on perusteltua ajatella, että pitkä puolustusalueella pyöriminen ei ole heille vahvuus.
Jokerit voitti runkosarjassa TUTOn kahdesti maalein 5–0, ja näistä etenkin viimeisimmässä Turun kohtaamisessa kotijoukkueella ei ollut palaakaan Jokereita vastaan. Kun helsinkiläisnippu saa moottorinsa pyörimään, joutuu TUTO hyvin suurella todennäköisyydellä puolustamaan pitkiä aikoja puolustusalueellaan. Puolustukseen ei hankittu lisää pelaajia, vaikka Vuorela Liigaan lähtikin, joten jää nähtäväksi, miten varsin ohut osasto kestää.
Turkulaisten toivo lepää Mestiksen runkosarjan pistepörssin voittaneen Miku Ronkaisen harteilla, minkä lisäksi Emil Vuoriolta vaaditaan maalilla nappionnistuminen. Taustatukea tarvittaisiin myös muualta pelaajistosta. Oletettavaa on, että rutinoitunut Jokerit vie ottelusarjan helposti nimiinsä ja ottaa askeleen kohti unelmaa Liiga-noususta.
IPK–RoKi: Tutut kilpakumppanit kohtaavat jälleen
Hallitseva Mestis-mestari IPK nappasi lopulta nimiinsä runkosarjan toisen sijan ja saa vastaansa tutun kiistakumppanin, Rovaniemen Kiekon. IPK ja RoKi ovat kohdanneet toisensa puolivälierävaiheessa myös kahdella edelliskaudella.
Iisalmesta kajahti uutisia juuri pudotuspelien alla, kun karhupaidat tiedottivat vaihtavansa päävalmentajaa vain viikko ennen puolivälierien alkua. Simo Karjalainen vapautettiin tehtävistään, ja valmennusvastuun otti apuvalmentajana aikaisemmin toiminut Toni Ruotsalainen.
Valmentajanvaihdos ei ole ainakaan lyhyellä aikavälillä avannut IPK:n peliä, vaan näyttänyt jopa lamaannuttavan joukkuetta. Joukkueen peli on ollut haastavaa kevään lähestyessä.
Myös RoKi vaihtoi tällä kaudella valmentajaa, kun Mikko Sirento-Manninen korvasi Sakari Salmelan rovaniemeläisten penkin takana syksyllä jo viiden sarjaottelun jälkeen. Sirento-Mannisen johdolla rovaniemeläiset selvittivät tiensä pudotuspeleihin sarjan sijalta seitsemän.
IPK oli runkosarjan kolmanneksi tehokkain joukkue ja päästi myös kolmanneksi vähiten maaleja omiin. Myös RoKin puolustuspeli oli pääosin kunnossa, mutta joukkueen oma tehokkuus tuotti sarjassa kaikista joukkueista kolmanneksi vähiten maaleja. Iso syy eroon tehokkuudessa löytyy joukkueiden ylivoimapelistä: IPK:n ylivoima oli koko sarjan parasta, peräti 22,9-prosenttista. RoKin ylivoimatehokkuus jäi 15,2 prosenttiin, mutta vastaavasti sen alivoima oli Mestiksen eliittiä.
Joukkueet kohtasivat runkosarjassa kuudesti, joista jokaisella kerralla IPK poistui kaukalosta kolmen pisteen voitto takataskussaan. Maalierokin oli selkeä 30–9.
IPK:n tehopelaajina runkosarjassa kunnostautuivat Jeremi Tammela, Veikka Halonen ja RoKissakin alkukaudesta kiekkoillut Jami Virtanen. Virtanen ja Miro Nalli ovatkin yksi mielenkiintoinen kulma ottelusarjaan: kaksikko pelasi alkukauden RoKissa, mutta siirtyi kauden aikana IPK-paitaan.
RoKi-pelaajistossa ei nähty huimia tehotilastoja, mutta Eero Niemi, Evan Boucher ja puolustaja Aleksi Pakaslahti rikkoivat 20 tehopisteen rajan. Esimerkiksi kokeneet Antti Erkinjuntti ja Jarkko Harjula jäivät kauas viime kauden tehoistaan.
Niin IPK kuin RoKikin menettivät hyökkääjistöstään kärkiosaamista ulkomaiden kaukaloihin kauden aikana: KalPan sopimuspelaajana IPK:ssa pelannut Leo Ring siirtyi Unkariin ja RoKi menetti puolestaan Jere-Matias Alasen Puolan kaukaloihin.
IPK lähtee ottelusarjaan ennakkosuosikkina. Jos RoKi saa iisalmelaisten ylivoiman kuriin ja löytää riveistään pelaajia, joiden lavasta syntyvät tarvittavat ratkaisut, voi sillä olla kuitenkin sauma horjuttaa hallitsevaa mestaria.
Huomionarvoista on myös, että IPK:n pelaajistossa on paljon pelaajia, jotka voivat tunteiden kuumentuessa sortua typeriin rangaistuksiin. IPK oli runkosarjan eniten jäähypenkkiä kuluttanut joukkue. Joukkueen jäähykuningas Valtteri Viirret aloittaa pudotuspelit katsomosta pelikiellosta johtuen.
Ketterä–K-Vantaa: Paluun puolivälieriin tekevä K-Vantaa haastaa kestomenestyjän
Mestiksen kestomenestyjiin kuuluva Ketterä päätti runkosarjan taulukon sijalla kolme ja kohtaa kuudenneksi kivunneen K-Vantaan. Ketterä on pelannut peräti viisissä edellisissä Mestiksen finaaleissa. Kahtena edelliskeväänä imatralaiset ovat joutuneet tyytymään hopeisiin mitaleihin, joiden kirkastaminen on varmasti tavoite kevään tosipeleihin lähdettäessä.
K-Vantaa on nähty edellisen kerran puolivälierissä keväällä 2021. Peräti kolmena vuonna putkeen kausi on päättynyt tappioon villi kortti -kierroksella. Tällä kaudella villi kortti -kierrosta ei ole enää tarpeen pelata joukkuemäärän vähentymisen vuoksi, ja K-Vantaakin hilaa itsensä pitkästä aikaa takaisin puolivälieräpeleihin.
Vantaalaisten tämän kauden peleissä viihdearvo oli lähes taattu. Hyökkäysvoimainen joukkue oli sarjan toiseksi tehokkain, mutta vastaavasti myös omissa soi keskimäärin kolme kertaa per peli. Ketterä luotti enemmän vahvaan puolustuspeliin ja olikin sarjassa Jokereiden jälkeen toiseksi vähiten maaleja päästänyt joukkue. Imatralta ei kuitenkaan puutu myöskään tulivoimaa ja ratkaisukykyä.
Imatralla onnistujia riitti laajalla rintamalla. Eetu Paasovaara, Jimi Rönkkönen ja Juuso Jämsen olivat kaikki yli 30 tehopisteen pelaajia. Samaan pystyi myös Simo Heinonen, joka kuitenkin kutsuttiin siirtorajalla takaisin KooKoon Liiga-joukkueen mukaan, eikä ole täten Ketterän käytettävissä pudotuspeleissä.
K-Vantaassa suurinta tulosvastuuta kantoi tuttuun tapaan Erkka Seppälän, Niklas Nordgrenin ja Okko Kangasniemen muodostama tehoketju. Kolmikosta viimeksi mainittu siirtyi kauden aikana Liiga-kaukaloihin. Ketjun kolmantena lenkkinä pelasi runkosarjan lopussa Niclas Tenhovuori.
Joukkueiden kuudessa runkosarjan keskinäisessä kohtaamisessa voitot menivät tasan 3–3. Huomionarvoista on, että K-Vantaa voitti kolme edellistä kohtaamista, viimeisimpänä runkosarjan päätöskierroksella, kun se murjoi imatralaiset maalein 6–2.
Ketterä lähtee pudotuspeleihin kolmen ottelun tappioputkessa, mutta on siitä huolimatta ennakkosuosikki ottelusarjaan lähdettäessä.
Kiekko-Pojat–Hermes: Huipputasaisten lähtökohtien sarja
Puolivälierävaiheen ennakkoon tasaisimmassa ottelusarjassa kohtaavat Joensuun Kiekko-Pojat ja Kokkolan Hermes. Joukkueet sijouttuivat runkosarjassa peräkkäisille sijoille tasapistein, ja lopulta vain maaliero käänsi kotiedun joensuulaisten hyväksi.
Joukkueiden kauden keskinäiset kuusi kohtaamista olivat pääasiassa tasaisia, mutta menivät yhtä lukuunottamatta Hermeksen nimiin. Kiekko-Pojilla oli juuri ennen pudotuspelejä vaikeampi vaihe, mutta se sai neljän ottelun tappioputkensa poikki runkosarjan päätöskierroksella.
Molemmat seurat ovat myös vaihtaneet kauden aikana päävalmentajaa. Hermes antoi syksyllä potkut Simo Liukalle, jonka korvasi Juha-Matti Kemppainen. Joensuussa valmentajanvaihdos nähtiin helmikuun alussa, kun Mikko Rämö nousi apuvalmentajan paikalta Kasper Vuorisen korvaajaksi.
Hermekselle päänvaivaa tuottivat kauden aikana erityisesti erikoistilanteet: kokkolalaisten ylivoima oli koko sarjan heikointa ja myös alivoima toiseksi heikointa. Kaiken kaikkiaan Hermeksen oma verkko soi koko sarjassa toiseksi tiuhinta tahtia.
Kiekko-Poikien kausi on ollut poikkeuksellinen. Se aloitti kauden pääasiassa vieraskenttiä kiertäen, kunnes joukkue pääsi muuttamaan uudistuneeseen kotihalliinsa. Loppukausi on koostunut puolestaan pääasiassa kotiotteluista.
Joensuulaisten tehomies oli runkosarjassa Jani Taskula, jota Ivo Sedláček säesti. Hermeksen tehokkain oli Atte Karppinen. Joukkue menetti siirtorajalla parhaan maalintekijänsä Julius Janhosen Oulun Kärppiin.
Asetelmat kahden perinteikkään Mestis-seuran sarjaan ovat äärimmäisen kutkuttavat. Molemmilla joukkueilla on ollut kauden aikana omat haasteensa ja heikot hetkensä, ja ratkaisevaksi voikin nousta, kumpi on onnistunut selättämään ne. Hermes on ollut niskan päällä kauden kohtaamisissa, mutta kotietu ja Hermeksen heikot erikoistilannetilastot puoltavat puolestaan joensuulaisten välieräpaikkaa.