Ajoittain takellelleen sujuneen TUTO-puolivälieräsarjan jälkeen Kiekko-Espoo ei jättänyt Joensuun Kiekko-Pojille sanan sijaa välieräsarjassa. Yksittäiset ottelut saattoivat olla tiukkoja, mutta JoKP ei päässyt yhdessäkään ottelussa johtoasemaan, ja Joensuussa pelatuissa otteluissa kotijoukkue ei tehnyt yhtään maalia.
Waltteri Ignatjew paransi otteitaan puolivälieräsarjasta, ja kaksi nollapeliä oli paras osoitus siitä. Erityisesti toisessa välieräottelussa hän pelasi huippupelin. Kova pelitahti vaatii myös taustatukea, ja Jani Lampinenkin pääsi pelaamaan yhden ottelun.
Ketterä on parantanut peliään läpi kevään. Se oli espoolaisten tapaan ajoittain vaikeuksissa puolivälieräsarjassaan KOOVEEta vastaan, mutta välieräsarjassa jyräsi sarjakolmosen RoKin yli jopa yllättävän selkeästi voitoin 4–1.
Imatralaismaalilla Severi Auvinen on kantanut torjuntavastuun yhtä KOOVEE-ottelua lukuun ottamatta kaikissa peleissä. Auvinen on esiintynyt maalillaan vakuuttavasti torjuen peräti kolme nollapeliä ja päästäen taakseen ainoastaan 1,32 maalia ottelua kohti.
Espoolaispuolustuksessa Atro Leppänen joutui huilaamaan ratkaisevan välieräottelun, ja vaikka hän onkin jäänyt runkosarjan tehokkuudestaan pudotuspeleissä, häntä tarvitaan taistelussa mestaruudesta. Tehopuolustajista Aleksi Matinmikko on ollut pudotuspeleissä huomattavasti enemmän esillä, kruununa puolivälierät ratkaissut jatkoerämaali sekä kolmannen välierän kolmannessa erässä tehty voittomaali.
Espoolaispuolustuksesta on nostettava esiin myös Miro Keskitalo ja Joona Tamminen, jotka selvittivät välieräsarjan ilman takaiskumaaleja. Myös Erno Hopponen kuuluu puolustavien puolustajien eliittiryhmään.
Ketterä pääsee finaalisarjaan terveenä ja laajalla rosterilla, kun vuodenvaihteesta asti sivussa ollut Santeri Salmelakin palasi kaukaloon kesken RoKi-sarjan. Imatralaisten tärkeimpiä lenkkejä ovat maalivahti Auvisen lisäksi kevään peleissä olleet kokenut Elmeri Kaksonen, pudotuspelien pistekärki Samu Tuomaala, ykköspakiksi noussut Väinö Liikonen sekä isoa ylivoimavastuuta kantava puolustaja Hannes Häkkilä.
Kiekko-Espoon tehokkain pelaaja pudotuspeleissä on ollut Joni Piipponen, joka on tunnetusti vahva maalineduspelaaja. Myös muita vahvoja vääntäjiä löytyy, huomattavimpana toki kokenut Tommi Huhtala. Espoolaiset saivat yllättävänkin vahvistuksen, sillä Juho Koivusaari, jonka kauden ilmoitettiin olevan jo ohi, teki paluun välieriin.
Suurin tasonnnostaja runkosarjaan nähden on ollut Anton Ollikainen, joka on edennyt pudotuspelit piste per peli -tahdilla. Ollikainen esiintyi vahvasti myös vuosi sitten kauden tärkeimmissä peleissä tehden muun muassa kaksi maalia ainoassa Kiekko-Espoon voittamassa finaalissa viime vuonna.
Kun mukana on myös Jaakko Heikkisen ja Arttu Tuomaalan kaltaista taituruutta, Janne Hämäläisen vahvaa joukkuepeliä sekä Olli Iisakan tuomaa asennetta, on hyökkäyspeli yksi Kiekko-Espoon suurista aseista, sillä jokaisesta kentästä löytyy tarvittaessa ratkaisuvoimaa.
Tomas Westerlundin valmennuksessa Kiekko-Espoo on myös vahvempi joukkuepelissä kuin viime vuonna. Jos vuosi sitten valmennuksessa pystyi antamaan selvän edun Ketterälle, nyt tilanne on huomattavasti tasaisempi.
Ketterän etuna finaalisarjassa ovat kokemus ja kokoonpanon tasaisuus. Isolta osalta pelaajista löytyy takanreunukselta jo kultamitali tai useampi, joten imatralaisjoukkue tietää, miten isoja pelejä voitetaan. Lisäksi onnistujia on pudotuspeleissä löytynyt laajlta rintamalta, eikä joukkue menesty tai uppoa yhden pelaajan tai kentällisen kautta.
Ketterästä on vaikea löytää heikkoa kohtaa, mutta niin on Kiekko-Espoostakin. Odotettavissa onkin jännittävä ja kovatasoinen finaalisarja, joka huipentaa Mestis-kauden arvoisellaan tavalla.