Vuotta 2018 ollaan jääkiekonkin puolesta laittamassa historiankirjoihin. Avatkaamme siis saunanraikkaina kuvitteellisella kotiterassilla limonadin toteamuksella, niin se aika vain menee. Aika on silti kulunut aina samaa vauhtia, uskokaa tai älkää, vaikka moni sen väittää aina menevän liian hitaasti tai nopeasti. Se on myös uskottava, että Teemu Suhonen, Santeri Lukka ja Oula Palve pelasivat kaikki vielä kaudella 2014-2015 Mestistä.
Jokainen jääkiekon ystävä tietää mikä on Mestis.
Se on yhtä tasoa Liigan alapuolella oleva maamme toiseksi korkeimmalla tasolla pelattava jääkiekkosarja. Sarjasta puhutaan medioissa aivan liian vähän ja pelaajatarinoita huomioidaan sitäkin vähemmän huomioiden niiden mielenkiintoisuus.
”Haluatko Sidney Crosbyn ketjukaveriksi?” – voisi kuulua Mestiksen tuleva markkinapuhe
Oula Palveen ilmoitettiin allekirjoittaneen NHL-sopimus legendaarisen Pittsburgh Penguinsin kanssa. On suorastaan häiritsevää, kun kuulee puhuttavan, että Oula Palve ei olisi tätä sopimusta saanut ilman Kaapo Kakkoa.
Väärin.
Kaikki, jotka ovat seuranneet Oula Palveen urakehitystä tietävät, että pelaajan odotettiin tekevän läpimurtonsa Liigaan jo 2010-luvun alussa. JYP-kasvatti oli parikymppisenä iskenyt Mestiksessä 40 otteluun 36 pistettä. Siinä onkin sitten toinen tehtävä edetä NHL:n työsulkukautena ohi keskushyökkääjänelikko Eric Perrinin, Rich Peverleyn, Lars Ellerin ja läpimurtokautta pelanneen Miika Lahden. Laituriosastolle murtautuminen olisi ollut nuorelta Palveelta myös hienoinen ihme, muttei tietenkään mahdottomuus.
Oula Palve oli liian hyvä A-junioreihin, Mestis ei kehittänyt häntä enää juurikaan, eikä hän mahtunut Liigaan. Pelaaja oli kuitenkin seurauskollinen, eikä halunnut poistua Jyväskylästä. Tilaisuuteen tarttuminen kuitenkin kannatti ja mies siirtyi Mestikseen, Mikkelin Jukureihin, kauden 2013-2014 lopulla. Sitten alettiinkin tekemään tuhoa. 147 pelaamaansa Jukureiden otteluun hän viimeisteli 65 maalia ja 98 syöttöä. Oula Palve oli kausina 2014-2016 Mestiksen suurin kultakimpale ja oli sanomattakin selvää, että pelaaja ansaitsi kunnollisen mahdollisuuden Liigassa. Eräs mies Palveen läpimurron takana on Jukureiden silloinen valmentaja Antti Pennanen. Pennanen antoi Palveelle vastuuta Jukureissa ja pelaaja kiitti vastuusta. Pennanen siirtyi Liigaan Hämeenlinnan Pallokerhoon ja otti nuoren Palveen mukaansa. Loppu on historiaa ja se on pelaajan itsensä ansiota panostaessaan ammattilaisuuteen ja unelmiin.
Porin Ässien kasvatti Santeri Lukka pelasi seurassa aina A-junioreihin asti. Nuori Lukka ei varmasti silloin vielä aavistanut, että alle kymmenen vuoden päästä hän laukoisi uransa ensimmäisessä maaottelussa maalin. Vastuu kasvoi A-junioreissa kausien 2010-2012 aikana siihen malliin, että parikymppinen Lukka siirtyi kaudeksi 2012-2013 Savonlinnan kauniiseen kaupunkiin Mestis-joukkue SaPkon riveihin.
Samoihin aikoihin Savonlinnassa pelasivat KalPan ylivoimassa maaleja laukova nuori Mikko Nuutinen, nuorten maailmanmestari Ville Järveläinen ja käväisivätpä joukkueessa myös HPK:n paidassa Suomen mestaruutta ja maajoukkueen portteja kolkuttelevat Robert Leino ja Petteri Nikkilä. Ei liene väärin sanottu, että Mestis on tuhansien pelaajatarinoiden sarja.
Santeri Lukka siirtyi 2014-2015 kaudeksi Mikkelin Jukureiden Mestis-joukkueeseen. Oula Palveen dominoinnin ohessa myös Lukka alkoi saada onnistumisia aikaan, etenkin ylivoimapelissä. Lukka viimeisteli viimeisellä Mestis-kaudellaan 52 ottelun tehot 11+27. Pudotuspeleissä puolustaja laukoi kaksi maalia ja antoi kuusi maaliin johtanutta syöttöä. Kuopion KalPa oli kiinnittänyt katseensa nuoreen Ässä-kasvattiin. Lukka pelasi itsensä jo hieman yllättäenkin ensimmäisellä yrittämällään Liigaan. Valmennusryhmään jo tuolloin hypännyt Sami Kapanen nimesi nuoren Lukan joukkueen varakapteeniksi finaalikevään 2016-2017 jälkeen. Lukka pelasi kaudella myös uransa ensimmäisen maaottelunsa, jossa hän laukoi heti maalin. Kaudesta 2018 eteenpäin Lukka on edustanut Turun Palloseuraa.
Teemu Suhonen, Mestis-legenda. Hän oli tämän kauden Liigan pronssijoukkue Tampereen Tapparan tärkeimpiä kiekollisia puolustajia ja ensimmäisen ylivoimaketjun viivapuolustaja. Teemu Suhosen urapolku ansaitsisi ehdottomasti enemmän painantatilaa ja tutkimusta, mutta pyritään tiivistämään oleellinen.
KalPa-kasvatti pelasi A-junioreihin saakka kasvattajaseurassaan. Kiekollisesti jo nuorena lahjakkaasti pelannut Suhonen siirtyi miesten sarjatasolle parikymppisenä kaudeksi 2008-2009. Nuorena hänestä ei erityisesti puhuttu lahjakkuutena, vaikka pelaajalla oli muutamia nuorisomaaotteluita allaan. Pelaajasta vaikutti tulevan hyvä Mestis-tason pelaaja. Kaudet kuluivat, kunnes kaudelle 2015-2016 Antti Pennanen sai valmennettavakseen täysin poikkeuksellisen ryhmän Jukureihin, johon kuuluivat Suhosen lisäksi Oula Palve, Teemu Henritius, Marko Kauppinen ja esimerkiksi nuori ja nälkäinen liigafinalisti HPK:n tähtipelaaja Teemu Turunen. Kausi päättyi murskajaisiin ja Palveen ohella myös Suhonen löysi itsensä Liigasta kaudella 2016-2017. Käsittämätön läpimurto tapahtui kaudella 2017-2018, jolloin Suhosen kanuuna vavisutti koko Liigaa. Loppu on historiaa ja Suhonen aloittaa kauden 2019-2020 Tapparassa.
Kolme pelaajatarinaa, joissa kaikissa on yhteistä se, että jos pelaajan onnistuessa Mestiksessä, saa hän useimmiten mahdollisuuden myös Liigassa. Mestiksen kärkipelaajilla ei ole paljoa matkaa liigatasolle, välttämättä ei ollenkaan. Pelaaja tarvitsee vain kunnollisen mahdollisuuden näyttää osaamisensa omassa roolissaan. Samanlaisen minkä Palve sai HPK:ssa, Suhonen Jukureissa tai Lukka KalPassa. Oula Palve ei ole alaketjujen raataja. Jos valmentaja ei peluuta Teemu Suhosta ylivoimalla kiekollisessa roolissa, hän ei tunne Teemu Suhosta pelaajana. Santeri Lukka taas on niin monipuolinen pelaaja, että hän pystyi nopeasti mukautumaan Liigaan suoraan Mestiksestä.
Eteenpäin
Miro-Pekka Saarelaisen nimi kannattaa tässä vaiheessa painaa vahvasti mieleen. 1994-syntynyt Kiekko-Vantaan kasvatti kävelee tällä hetkellä Oula Palveen reittiä kohti NHL-unelmaa.
Saarelainen muistetaan Helsingin IFK:n juniorisarjojen häikäilemättömänä maalinsylkijänä, joka ei koskaan saanut kantaakseen oman roolinsa kaltaista vastuuta. Helsingin IFK:n joukkueeseen nuorella maalitykillä ei ollut valitettavasti mitään asiaa, eikä alaketjuissa Saarelaisen kaltaisella pelaajalla ollut laisinkaan käyttöä. Saarelaista vietiin Helsingistä Vantaalle, Rovaniemelle, Kouvolaan, mutta koti löytyi lopulta Keuruulta Mestiksestä. Kaudella 2016-2017 Saarelainen edusti peräti neljää eri seuraa, joten 25+24 tehot kaudella 2017-2018 Mestiksessä olivat nuorelta pelaajalta oivallinen suoritus. Kaudeksi 2018-2019 mies palasi kotiin Kiekko-Vantaalle, se kannatti.
Saarelainen läimäytti taululle käsittämättömän kovan kauden. Hän rikkoi oman kasvattajaseuransa piste-ennätyksen ja takoi oman nimensä kautta aikojen koko Mestiksen yhden kauden maali-ja pistetilastossa viiden parhaan joukkoon. Kaksi edellistä Mestis-kautta ovat osoittaneet, että Miro-Pekka Saarelainen on valmis hyppäämään Mestiksestä seuraavalle tasolle. Hän viimeisteli kausien aikana Keuruulla ja Vantaalla 66 maalia ja antoi 57 maaliin johtanutta syöttöä. Kaudella 2019-2020 pelaajan seura on Lahden Pelicans, viime kauden runkosarjan yksi viihdyttävimmistä joukkueista, eikä vähiten seuran sanavalmiin päävalmentaja Ville Niemisen ansiosta. Miro-Pekka Saarelainen on täysin oikean henkilön käsissä, aivan kuten Oula Palve oli Antti Pennasen HPK:ssa.
Saarelaisenkin takaa Mestiksestä löytyy monta kovaa nimeä, jotka ansaitsisivat kunnollisen mahdollisuuden pelata liigaseurassa, Mestiksessä pelaamaansa roolia. Erityishuomiona mainittakoon, että näillä pelaajilla on Jyväskylän JYPin junioripolku käytynä, mutta he eivät koskaan saaneet pelata omien vahvuuksiensa kaltaista roolia kasvattajaseurassaan. Oula Palveen uratarinaan jälleen rinnastus.
Samu Markkula teki Jyväskylän juniorisarjoissa vakuuttavaa jälkeä ja hänen Liigan läpimurtoa odotettiin 2010-luvun alussa. Tie oli kuitenkin JYP:ssä tukossa, eikä Markkulalle tarjottu pääasiassa kuin alaketjujen roolia. Kuten usein mainittua, hyökkäävän pelin omaava lahjakkuus menee täysin hukkaan alaketjujen rooleissa. 1994-syntynyt Markkula haki paikkaa Jyväskylän liigaseurasta, mutta sitä ei irronnut. Lopulta hän siirtyi Mestikseen, jossa viides kausi Kokkolan Hermeksessä räjäytti potin. Espoon Bluesin junioreissa vakuuttavaa jälkeä eri ikäkausijoukkueissa tehnyt Janne Tuunanen siirtyi kaudeksi 2018-2019 Hermeksen päävalmentajaksi. Markkula sytytettiin liekkeihin ja kauden loputtua 30-40 pisteiden kausia pelannut JYP-kasvatti takoi taululle tehot 16+47.
Kokkolan vieressä pelaavan liigaseura Vaasan Sportin urheilutoimenjohtaja Markus Jämsä oli varmasti paikantanut Markkulan otteet. Kausi 2019-2020 käynnistyy Samu Markkulan osalta Ari-Pekka Pajuluoman valmentamassa Sportissa. Valmentaja tuntee jyväskyläläisen jo kaudelta 2017-2018, jolloin he kohtasivat Kokkolan Hermeksessä. 2019-vuosimallisen Markkulan tiedetään saapuvan Vaasaan herkästi syttyvän pelaajan tarra otsassaan. Pajuluoma sai sytytettyä entisen suurlupaus Toni Kallelan uran uuteen nousuun, saako hän työnnettyä Mestiksessä läpimurron tehneen Markkulan askeleen lähemmäs NHL-unelmaa?
Jyväskylän junioripolut käynyt Joel Sund ansaitsee myös erityismaininnan. Hän pelasi viime kaudella Kiekko-Vantaalla Miro-Pekka Saarelaisen kanssa ja iski taululle tehot 19+30. Sund ei myöskään saanut kunnollista mahdollisuutta Jyväskylässä, joten läpimurto saattaa tapahtua jo tällä kaudella.
1994-ikäluokkaa Markkulan tapaan edustaa Imatran Ketterän tuore Mestis-mestari Aku Kestilä. Kestilä on käynyt Oulun Kärppien laadukkaan junioripolun, josta taitonäytteenä kausi 2014-2015, jolloin pyhäjokelainen latoi 48 otteluun peräti 37 maalia, 66 pistettä ja tehotilastolukeman +31. Kestilä ei ole löytänyt kestävää polkua Liigassa, sillä hyökkäävään rooliin Kärpissä on paljon tunkua. Pelaaja on vuosien saatossa viihtynyt Kajaanin Hokin ja Kokkolan Hermeksen Mestis-joukkueissa, joissa Kestilälle tarjotaan omien vahvuuksien mukaista roolia. Kausi 2016-2017 oli kokonainen Kärppien edustuksessa, mutta omien vahvuuksien mukainen rooli jäi vähäiselle.
Kaksi kautta sitten Kestilä sai mahdollisuuden Lahden Pelicansissa. Pelaaja pääsi pelaamaan kymmenen ottelun jakson aikana jonkin verran ylivoimaa ja kärkiketjujen roolia. Pelaajan voitaneen sanoa onnistuneen kohtuullisesti, sillä 10 otteluun keryi tehoja 3+3. Pudotuspeleissä Kestilän vastuu jäi vähäiselle. Juonikkaalle pyhäjokelaiselle voisi hyvinkin tulevaisuudessa löytyä rooli esimerkiksi pienimmistä liigaseuroista. Osoitus teorian pitävyydestä on myös tämän kauden runkokausi, jossa Kestilä iski 27 maalia ja 46 tehopistettä.
Ketterän joukkueesta erityismaininnan ansaitsee myös 1996-syntynyt oma kasvatti Joona Jääskeläinen. Hänen piti jo tällä kaudella murtautua Liigaan, mutta jakso Jukureissa jäi vain neljän ottelun mittaiseksi. Oman kasvattajaseuran johdattaminen Mestis-mestariksi on kuitenkin imatralaiselle varmasti henkilökohtaisesti todella suuri asia. Jääskeläinen juhli kauden aikana Imatralla myös Suomen Cupin voittoa. Jääskeläisen seuraava askel on nousta pysyvästi Mestiksestä Liigaan. Kahden Ketterässä vietetyn kauden aikana pistesaldo on lihavoitunut 56 maalilla ja 56 syötöllä. Ikimuistoisessa Imatran keväässä Jääskeläinen summasi tehot 9+8 ja oli joukkueensa tehokkain pelaaja.
Mestiksen maalivahdeista Turun Palloseura solmi sopimuksen oman kasvattinsa Julius Pohjanoksan kanssa. Kaarinalaisella on vahva TPS-tausta ja hänen odotetaan laittavan tosissaan kampoihin kokeneelle Rasmus Tirroselle. Vastaavanlainen tilanne on Karolus Kaarlehdolla Lappeenrannan SaiPassa. Ketterän mestarijoukkueen maalivahdilla on myös takanaan TPS:n juniorisarjat. Ketterästä löytyi vakituinen pelipaikka, pelaaja sai ison onnistumisen ja aloittaa tulevan 2019-2020 kautensa SaiPassa.
Muista Mestiksen ja Liigan välillä seilaavista pelaajista huomio kannattaa kiinnittää hyökkääjä Anton Stråkaan, puolustaja Matias Haaraseen ja maalivahti Samuel Jukuriin. Nuorista lupauksista olisi toivottavaa, että Patrik Puistola saisi Tapparasta lainasopimuksen johonkin pienempään seuraan. Viime kaudella 15 maalia 22 pelattuun otteluun LeKissä laukonut Puistola ansaitsee näyttöpaikan, mutta Tampereen Tapparassa sen saaminen on erityisen vaikeaa.
Mestis on tuhansien tarinoiden maa, jotka vain odottavat kirjoittamistaan. Sarja on mahdottoman mielenkiintoinen, jota jokaisen suomalaisen jääkiekon ystävän tulisi seurata entistä enemmän, ja mikä tärkeintä, käydä peleissä tukemassa seuratoimintaa.