Mestiksen finaalien ennakkoasetelmiin pureutuvat Juho Silventoinen ja Jesse Eskelinen.
JS: Hallitseva Mestis-mestari Ketterä lähtee finaalisarjaan lähtökohtaisena ennakkosuosikkina. Mestiksen kestomenestyjäksi pikavauhtia kohonneen Ketterän kärki uusiutui täksi kaudeksi, mutta miehistö on Mestis-tasolle varsin kokenut. Nimivahva materiaali on todistanut tasonsa niin runkosarjassa kuin edeltävissä pudotuspelisarjoissa, joissa se on ollut vahva etenkin kotikaukalossaan.
Maso Lehtosen joukoille heltisi runkosarjassa kolmas sija. Se toi imatralaisille kotiedun puolivälieriin ja vastustajaksi Kooveen. Sarja ratkesi imatralaisille suoraan kahdessa ottelussa, joita se hallitsi verraten selvästi.
Välierissä vastaan asettui IPK, jonka kanssa imatralaisilla on värikästä pudotuspelihistoriaa Suomi-sarjasta. Viiden vuoden takainen historia oli hetken jo toisintua sarjan avausottelussa, kun IPK:n onnistui nousta ottelun loppuhetkillä tasoihin ja johtoon. Ketterä kuitenkin toipui takaiskuista nopeasti ja nousi lopulta Roope Reinin ja Matias Varttisen maaleilla voittoon.
Kun Iisalmessa pelattu toinen ottelu vielä päättyi jatkoerässä vierasvoittoon, oli Ketterä selvittänyt toista kertaa tiensä Mestis-finaaleihin.
JE: Hermeksen matka finaaleihin on ollut kenties koko kotimaisen kiekkokevään suurin pommi. Kokkolalaiset pelasivat runkosarjan pääosin sarjan kovatasoisessa pohjoislohkossa, mikä varmasti vaikutti omalta osaltaan siihen, että Hermes oli runkosarjassa vasta yhdeksäs.
Hermes varmisti paikkansa pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella vasta aivan runkosarjan viimeisillä kierroksilla, eli joukkueen voisi sanoa kliseisesti pelanneen omia pudotuspelejään jo viikkotolkulla. Varsinaiset pudotuspelit lähtivät heti yllätyksellä käyntiin, kun Hermes haki vierasvoiton Turun Kupittaalta ja nappasi lopulta jatkoaikoja vaatineen sarjan jälkeen TUTOn päänahan ja puolivälieräpaikan.
Puolivälierissä vastaan asettui runkosarjan voittoon lasketellut Kiekko-Espoo, jonka ajateltiin päättävät Hermeksen tien melko helposti. Toisin kävi. Myös tämä sarja vaati jatkoaikoja, itse asiassa kaksin kappailen, mutta molemmilla kerroilla voittajaksi selvisi Hermes.
Välierissä kokkolalaisen keväthurmoksen joutui toteamaan runkosarjan kakkonen Joensuun Keikko-Pojat suoraan otteluvoitoin 2–0.
Sarjan kovin hyökkäys vastaan tulikuuma Blomqvist
JS: Ketterän pudotuspelikevään vastuunkantajina ovat loistaneet pitkälti samat nimet kuin runkosarjassakin. Kultakypärä Varttisen, maaleja pyssyttävien Jere-Matias Alasen ja Arttu Rämön sekä ykköspakki Reinin takaa pilkistää esiin kuitenkin salainen ase.
Henry Karjalainen on tavannut syttyä liekkeihin aina lumien sulettua, ja sama näyttäisi tapahtuvan tänäkin keväänä. Hyvän Mestis-tason secondary scoring -laitahyökkääjä on mättänyt tähänastisissa neljässä pudotuspelissä mainiot tehot 2+3. Mikäli sama syvyyskenttien tasonnosto jatkuu myös Hermestä vastaan, on Ketterä hyvissä käsissä.
Siinä missä Jere Härkälän Hermes pelaa tällä hetkellä elämänsä jääkiekkoa, on Ketterän vahvuus tasalaatuisuudessa. Etenkään pudotuspeleissä mainittavia kyykkäyksiä ei ole sattunut, vaan otteita on leimannut määrätty ennakoitavuus. Tiukoissa paikoissa menneinä vuosina vavissut Ketterä on lisäksi löytänyt kevääksi tasaisten sarjojen viisasten kiven; kyvyn kääntää huipputasaiset pelit voitoiksi silloin, kun kaikki marmorit ovat pöydällä. Seurayhteisössä ja valmennuksessa on mainiota ensi käden tietoa siitä, mitä voittaminen vaatii.
JE: Huomionarvoista on, että Hermes on pystynyt kääntämään pudotuspeleissä nimen omaan tiukat maalin pelit voitokseen äärimmäisen kovalla prosentilla. Joukkue ei mässäile murskavoitoilla, vaan pelaa kuuluisaa voittavaa kiekkoa.
Kokkolalaisista yksilöinä voidaan nostaa esiin pudotuspelien piste- ja maalipörssejä johtava Zdenek Sedlak. Tšekkihyökkääjä pelasi verrattain maltillisen runkosarjan, mutta pudotuspeleissä liekki on syttynyt. Seitsemään otteluun verkko on heilunut maali per peli -tahdilla, minkä lisäksi pistepussista löytyy viisi syöttöpistettä.
Suurin yksittäinen syy Hermeksen kevätvireeseen löytyy kuitenkin maalinsuulta ja tottelee nimeä Joel Blomqvist. Nuorten MM-kisajoukkueeseenkin kuulunut 19-vuotias on osoittanut pienten alkuvaikeuksien jälkeen kylmäpäisyyttä ja torjui sekä K-Espoon että Kiekko-Pojat nurin. TUTO-sarjasta voiton lopulta torjunut Vilho Heikkinen ei ole jäänyt pekkaa pahemmaksi, joten Hermeksen maalivahtiosaston voidaan todeta olevan jopa timanttisessa kunnossa.
Hermeksen ainoa voitto Imatralta Mestis-tasolla on helmikuulta 2019. Tempussa pitäisi onnistua Ukonmäessä jälleen vähintään kertaalleen ja pitää lisäksi kotikaukalo koskemattomana kahdesti. Siinäkin Hermes on onnistunut Ketterää vastaan Mestiksessä vain kerran, tammikuussa 2018.
Arvio: Kuka huuhtoo kultaa?
JS: Toisin kuin aiemmat pudotuspelikierrokset, finaalisarja pelataan kolmesta voitosta. Se pienentää sattuman roolia ja korostaa kotietua. Tämä sataa toki ennakkosuosikki Ketterän laariin, muttei suinkaan nosta Hermeksen tietä pystyyn.
JE: Itse olin aluksi skeptinen lyhyempiä sarjoja kohtaan, mutta ne ovat kyllä tuoneet oman mausteensta Mestis-kevääseen, kun jokaisella ottelulla on ollut vielä entistäkin isompi panos. Samaan hengenvetoon totean kuitenkin, että onneksi finaalit pelataan paras viidestä -menetelmällä. Näin jossiteltavaa ei pitäisi jäädä.
JS: Ketterän väkivahva materiaali, toimiva pelisysteemi ja tähänastiset työnäytteet kylmähermoisuudesta ratkaisuhetkillä puoltavat pokaalin kylvettämistä Vuoksessa toista kertaa peräkkäin. Ellei Hermes kykene riistämään kotietua itselleen heti avausottelussa, povaan Maso Lehtosen palvelusten Imatralla päättyvän mestaruuteen voitoin 3–1.
JE: Hermeksen keväistä virettä ja jopa kokkolalaista, koronarajoitusten puitteissa vallitsevaa kiekkohuumaa on ollut ilo seurata. Ketterä on kuitenkin yksinkertaisesti niin laadukas ja rutinoitunut joukkue, että tässä sarjassa tie nousee pystyyn.
Vähän tylsästi peesaan Juhoa, ja veikkaan Ketterän vievän mestaruuden 3–1, Hermekselle ikimuistoisesta keväästä palkinnoksi hopeaa.