Maanantaijää, viikko 41: Pelikieltoihin johtaneen tappelun syyt hämmentävät, Ässien turbulenssi päättyi

LIIGA / Artikkeli
Kauden ensimmäiseen pelikieltoon johtaneessa tappelussa mukana ollut Taavi Vartiainen tunnetaan värikkäästä pelityylistä.
Kuva © Emil Hansson www.hanssonsphoto.net
Maanantaijää pureutuu tällä viikolla suurimpien positiivisten yllättäjien otteisiin, kun Ässät ja Jukurit pääsevät tarkempaan tarkasteluun. Myös kauden ensimmäiset tappelusta tulleet pelikiellot puhuttavat.

Erik Riska ja Taavi Vartiainen laittoivat nyrkit heilumaan Lahdessa puolitoista viikkoa sitten. Tämän seurauksena myös Liiga asetti oman linjansa tappeluihin. Kahden ottelun pelikielto molemmille herroille, menikö tuomio oikein?

Eero Hurmerinta: Sinänsä pelikielloissa ei ole mitään uutta verrattuna muutaman edellisen kauden linjaan. Kuin korostaakseen kurinpidon suhtautumista spontaaneihin ja ei-spontaaneihin tappeluihin, samassa ottelussa Matteo Pietroniro ja Steven Seigo selvisivät ilman pelikieltoa omasta nahinastaan.

Taavi Vartiaisen ja Erik Riskan kohdalla on kuitenkin nähtävissä se, että Pelicans-hyökkääjä on tilanteessa selvästi aloitteellisempi. Vaikka Riskakin lähtee tappeluun lähes välittömästi, olisin tässä tilanteessa päästänyt hänet yhden ottelun huililla.

Kokonaan toinen asia on sitten se, mitkä olivat Pelicans-valmennuksen ohjeet Vartiaiselle Sportin neljännen maalin jälkeen ja ennen tappelua. Päävalmentaja Ville Nieminen olisi pitänyt ainakin kuulustella kurinpitäjien toimesta. Toki aika vaikea käskytystä on näyttää toteen ilman ääninauhaa. Mielenkiintoista oli myös havaita, että Vartiainen ei antanut tappelusta lausumaa kurinpitodelegaatioon, vaikka hänellä tietysti se mahdollisuus oli.

"Liiga-kauden 2019−20 avausviikonlopun kuusi pistettä varmistivat, että Ässät pelaa merkityksellisiä otteluja vielä lokakuussa."

Ässien kauden alun voinee summata siten, että kasvojenpesu on todella tapahtunut. Mitkä ovat suuntauksen juurisyyt?

Esko Kallioniemi: Viime kauteen vertailu on Ässien kohdalla loputonta, mutta kiistatta yksityiskohdat avaavat tilannetta eniten. Tällä hetkellä patapaidoilla on yhdeksän ottelun jälkeen hallussaan 15 sarjapistettä. Yhdellä ässähistorian huonoimmista kausista porilaiset saavuttivat kyseisen rajapyykin 20 kierroksen jälkeen.

Liiga-kauden 2019−20 avausviikonlopun kuusi pistettä varmistivat, että Ässät pelaa merkityksellisiä otteluja vielä lokakuussa.

Kasvojen pesu ei ole ollut pelkkää tilastokikkailua. Ässäpelaajista huokui itsevarmuus ja halu kehittyä jo harjoituskaudella, eikä otteesta ole päästetty irti sarjakauden aikanakaan. Pata satsasi myös fysiikkavalmennukseen, mitä pelaajat ovat kiitelleet vuorotellen. Kaikki ansio ei koskaan kuulu vain yhdelle ihmiselle, mutta Seppo Vihelän johtamasta ryhmästä ei ole ollut haittaa siinä, että Ässät on säilynyt lähellä maksimaalista määrää käytössä olevia pelaajia. Samoin kehitysjohtaja Tommi Kerttulan kädenjälki on ollut joukkueelle myönteinen.

Kanadalaiskaksoset Tyson ja Tylor Spink ihastuttivat otteillaan jo Pitsiturnauksessa, mutta sarjapelien alettua ruuti oli märkää. KalPan vieraana Kuopiossa rävähti, eikä yllättyneistä muodostu jonoa, kun todetaan molempien veljesten onnistuneen. Pukukopissa "rightin ja leftin Spinkiksi" nimitetty kaksikko erottuu toisistaan vain kaulakorun verran. Taustalla on monia onnistujia, mutta velipoikien tehottomuudesta oli muodostumassa ongelma.

Yhtenä Ässien uuden nousun kulmakivistä on mainittava maalivahti Sami Aittokallio. Venäläisen Daniil Tarasovin piti ennakkoasetelmissa olla ykkösveskari, mutta Aittokallio tarjoaa kelpo vastuksen. Kaksikon harteilla on enemmän vastuuta kuin Ässissä on vähään aikaan totuttu. Tukea viisikolta tulee sen verran vähemmän.

Jukurien alkukausi on ollut hyvä.
Kuva © Oskari Mäkisarka / https://facebook.com/makisarkaphoto

Altavastaajien iskun paikka on aina kauden alussa, ja siihen Jukurit on tarttunut olemalla kuuden parhaan joukossa. Onko mikkeliläisten otteissa jotain aiemmin puuttunutta, minkä ansiosta lento kantaisi pudotuspeleihin asti?

Tero Liikanen: Jukureillehan tuloksellisesti vahva alkukausi ei ole uusi juttu. Ensimmäisellä liigakaudella joukkue oli alussa kärkikahinoissa ja kamppaili loppumetreille saakka paikasta kymmenen parhaan joukkoon.

Viime kaudellakin pisteitä tuli tasaiseen tahtiin alkukaudesta, mutta eroa nykytilanteeseen on melkoisesti. Siinä missä viime syksynä suurin osa pisteistä tuli puolustustaistelulla selviytymisen seurauksena, niin tällä kaudella Jukurit on oikeastaan jokaisen saamansa pisteen ansainnut. Useammissa peleissä se olisi ansainnut ehkä jopa enemmän kuin lopulta sai.

Jukurien pelaaminen on ollut selvästi viime kautta rohkeampaa ja raikkaampaa, minkä ansiosta se on pystynyt olemaan myös aloitteellinen osapuoli pelkän vastustajan virheiden odottelun sijaan. Osasyynä tähän uskoisin olevan uudet pelaajahankinnat, jotka tuntuvat tukevan Pekka Kangasalustan pelitapaa hyvin. Pelitavan uskoisin kannattelevan joukkuetta pitkässä juoksussa aiempia kausia paremmin.

Pelaajisto on rakennettu vahvasti kehityspotentiaaliin luottaen. Puolustuskalustossa isoa vastuuta kantavat muun muassa ensimmäisiä miesten pelejään pelaavat Axel Rindell, Samuel Kemppainen sekä Aleksandr Jakovenko ja hyökkäyksessäkin on useampia nuoria pelaajia, joilla huippuvuodet ovat vielä edessäpäin.

"Kauden edetessä joukkue voikin olla jo huomattavasti alkukautta vahvempi nuorien kehittyessä"

Pelaamisessa on sattunut vielä alkukaudelle tyypillisiä virheitä, mutta nuoret pelaajat ovat ottaneet koko ajan askeleita eteenpäin ja kauden edetessä joukkue voikin olla jo huomattavasti alkukautta vahvempi nuorien kehittyessä.

Mikkeliläisryhmän kärkihyökkääjien suorituksissakin on vielä paljon varaa kiristää ruuvia. Mika Partanen ja Charlie Sarault ovat osuneet vasta kertaalleen, Martins Dzierkalsin maalitili on vielä avaamatta, eikä Vadim Pereskokovin alkukausikaan ole ollut kohtuullisen hyvistä tehoista huolimatta yhtä lennokas kuin viime kausi antoi odottaa.

Materiaali on myös viime kautta laajempi ja tarjoaa kilpailua pelipaikoista, mitä varsinkaan viime kauden kevätpuolella ei ollut. Ensimmäisissä peleissä kokoonpanoa on kierrätetty melko reilustikin, eivätkä kärkipelaajatkaan ole voineet olla aina varmoja pelipaikastaan. Pitkän kauden aikana tämäkin on eittämättä auttava tekijä menestystä metsästettäessä.

Joukkueessa vaikuttaa olevan tällä hetkellä varsin hyvä tekemisen meininki, eivätkä vastoinkäymiset ja takaiskut ole viime kauden tapaan lamauttaneet pelien sisälläkään joukkuetta. Erikoistilanteita lukuunottamatta pelaaminen on tällä hetkellä varsin hyvässä kuosissa ja parastakaan ei ole vielä nähty, jos pelaajia on uskominen.

Nykyisestä sijasta pudotusta todennäköisesti vielä kauden aikana tulee, mutta tavoitteena olevan pudotuspelipaikan saavuttamiseen uskon vakaasti, jos otteet jatkuvat nykyisen kaltaisina.

Viikon pelaaja: Kristian Kuusela, Tappara

Kuusela kirjasi viikon kahdessa ottelussaan tehot 2+1, mutta viikon kohokohtana oli komeampi meriitti. 900 pelattua Liiga-ottelua rikkonut Kuusela on pelattujen ottelujen määrässä kaikkien aikojen listan kahdeksantena. Aktiivipelaajien listalla hän on kolmantena.

Viikon twitaatti:

» Lähetä palautetta toimitukselle