Maanantaijää, viikko 2: Kestomenestyjät jumissa keskikastissa, NHL-lainojen kato pakotti vetämään ostohousut jalkaan

LIIGA / Artikkeli
Jukureilla kulkee: tuloskunto on nousujohteinen ja seuraan liittyy kaksi kovaa hyökkääjää.
Kuva © Tiia Mahkonen
NHL-lainojen poistuminen, satsaukset pelaajarintamalle sekä Kärppien ja Tapparan kunto puhuttavat vuoden ensimmäisellä Maanantaijäällä.

Erityisesti Ilves ja HIFK tulivat syksyllä tunnetuiksi lainamiesten paratiisina. Nyt NHL-miehet ovat poistuneet ja kokoonpanot ovat menneet uusiksi. Miltä näiden joukkueiden iskukyky juuri nyt näyttää?

Jere Korkalainen: Ilves menetti muun muassa Liigan alkukauden parhaan hyökkääjän Arttu Ruotsalaisen, parhaan puolustajan Juuso Välimäen ja kenties parhaan maalivahdin Lukáš Dostálin. Liikennettä sisäänkin on ollut, mutta on selvää, että menetykset ovat olleet tähän asti isompaa profiilia kuin vahvistukset.

Matias Myttynen on varmasti Liigan mittapuulla riittävä kärkisentteri, mutta tulituen määrä jää vielä arvoitukseksi. Silti en näe Ilveksen materiaalia suurimmaksi huoleksi.

Otteet ovat viime aikoina olleet ailahtelevia niin pelien sisällä kuin niiden välillä, ja neljästä joulutauon jälkeisestä pelistä on tullut vain yksi suora voitto.

Ailahtelevaisuus ei toki Ilves-leirissä ole uutta. Läpi syksyn joukkue on hävinnyt runsaasti pelejä, joissa se on ennalta ollut selvä ennakkosuosikki. Ilmiö on korostunut erityisesti tuplapeliviikonloppuina, joissa toinen ottelu on kärkiseuraa ja toinen altavastaajaa vastaan. Onkin helppo kyseenalaistaa kuuluisat voittamisen kulttuuri sekä arjen vaatimustaso.

Otteista on parhaimmillaan huokunut taitava ja juonikas hyökkäyspeli, huonoimmillaan löysä pelikuri, minkä takia vastustajan hyökkääjillä on juhlapäivä. Nähdynkaltainen hyökkäys ensin -ajattelu, johon löysä puolustuspelaaminen yhdistyy, on vaarallinen sapluuna kevään pudotuspeleihin.

Jouko Myrrän täytyykin saada tahtikapula haltuunsa – ja mielellään nopeasti.

Veikko Nurminen: HIFK menetti NHL:ään Emil Bemströmin, Antti Suomelan, Joona Luodon sekä Otto Koivulan. Loistavasti maaleja iskenyt Bemström jättää selvästi ison aukon HIFK:n hyökkäykseen. Loistavaa kahden suunnan peliä pelanneet Koivula ja Luoto ovat myös kovia menetyksiä. Laadukkaan sentteristön takia Suomelan menetys ei ole mielestäni kovin iso.

HIFK sai sairastuvalta vihdoin takaisin Ville Leskisen. Tuulennopea hyökkääjä osoitti jo JYP-ottelussa, että ratkaisuvoimaa Leskinen tuo runsaasti HIFK:n hyökkäykseen. Isoin odotuksin punapaitaan siirtynyt Henrik Borgström on ollut toistaiseksi suuri pettymys. Nilkkavammasta toipunut Borgström näyttää olevan vielä kaukana parhaasta pelikunnostaan. Sentterin kiekolliset ratkaisut ovat usein myös hitaita ja jopa hieman ylimielisiä. Loistavasti viime kaudella pelannut Sebastian Dyk on osoittanut viime aikoina piristymisen merkkejä. Nuorten MM-kisoista palaava Anton Lundell saattaa hyvinkin olla keväällä koko sarjan paras pelaaja.

HIFK on saanut pelinsä kuntoon, mutta tuleva otteluruuhka paljastaa joukkueen todellisen iskukyvyn. Vastustajat ovat usein vaikeuksissa, kun HIFK karvaa todella kovaa hyökkäyspäässä. Välillä kun keskittyminen ei ole tapissa, rohkea karvaus pettää ja se avaa ylivoimahyökkäyksiä vastustajille. Sekalaisen alkukauden jälkeen päävalmentaja Jarno Pikkarainen on selvästi korjannut joukkueen peliä ja juuri nyt Stadin Kingien tulevaisuus näyttää valoisalta.

Brandon Yip on tuttu näky myös NHL-jäiltä.
Kuva © Getty Images

Liiga-seurat ovat julistaneet kovaa kassakriisiä, mutta yhtäkkiä satsauksia pelaajarintamalla alkoi tulla yhdellä jos toisellakin paikkakunnalla. Mitä ajattelet ilmiöstä? 

Korkalainen: Kyllähän vahvistukset ovat omalta osaltaan yllättyneet. Ehkä yllättävyys tiivistyy parhaiten Mikkelin Jukureihin, joka on Liigan pienimpiä joukkueita, mutta hankki kolme nimekästä vahvistusta kuukauden sisään. Mika Järvinen on tavallaan ymmärrettävä haku kirittämään Sami Rajaniemeä, mutta Brandon Yipin ja Pontus Netterbergin tarttuminen haaviin tuli puskista. Sama pätee myös Ässiin, joka pestasi NHL:ssäkin meritoituneen Joe Morrow'n.

Itse ilmiö on mielenkiintoinen. Kassakriiseistä ja konkursseista on puhuttu laajalti, mutta silti kulujen kasvattaminen pelaajarintamalla näyttää olevan mahdollista. Kilpavarustelu kevään lähestyessä näyttää olevan jopa melko normaalilla tolalla, eikä Pohjois-Amerikan lainoja ole näköjään ajateltu vain hetken huviksi, vaan konkreettisiksi vahvistuksiksi, jotka aikanaan tarvitsevat korvaajan.

Toki se on tervetullutta, että Liiga kasvattaa kiinnostavuuttaan nimimiehillä. On kuitenkin syytä toivoa, että talouden sanelemat realiteetit ovat pysyneet seurapomojen mielissä, eikä hankintoja ole tehty liian isoin riskein.

Nurminen: Tämä on ainoastaan hyvä asia koko sarjalle. Varsinkin Jukureiden hankinnat aiheuttivat itsessäni ohhoh-efektin. Kokenut Brandon Yip nousee suurella todennäköisyydellä kannattajien suosikiksi. Loistavalla asenteella pelaava Yip osaa tuloksenteon lisäksi pelata myös todella fyysisesti. Viime kaudella 35-vuotias Yip oli KHL-seura Kunlun Red Starin kapteeni.

Jos Jukurit pystyy hankkimaan tähän maailmanaikaan kovan tason pelimiehiä, niin varmasti jokaisella seuralla on mahdollisuus tehdä pelaajasiirtoja. Odotan itse, että Kärpät sekä HIFK vahvistavat rivejään tulevina viikkoina. TPS varmasti etsii myös vahvistuksia hyökkäykseensä.

Tero Liikanen: Hankinnat Jukureilta eivät sinällään olleet yllätyksiä, vaan tulevaa peliruuhkaa katsoessa varsin odotettuja. Hyökkäyksestä poistui Vitali Abramovin myötä paljon ratkaisukykyä, mutta se jätti myös yhden pelaajan aukon ennestään kapeaan hyökkäykseen, joten hyökkäyspään täydentäminen oli kevättä ajatellen järkevä ratkaisu.

Se, minkä statuksen pelaajia hankinnat lähtökohtaisesti olivat, oli toki pienoinen yllätys. Oletettavaa oli, että kärkeen osaamista haettiin, mutta etenkään Yipin tasoisen pelaajan liittymistä ryhmään ei olisi ennakkoon osannut arvata varmasti kukaan. Aimo annos kokemusta NHL -ja KHL-peleistä, joissa on myös osoittanut pystyvänsä tekemään tulosta. Ollut myös kapteenina, joten tuo varmasti kaivattua johtajuutta ryhmään. Hallitsee myös ilmeisesti fyysisen pelin, mikä ei ole sekään huono asia pelien kovetessa kevättä kohti.

Kuten edellä todettiinkin, niin nimimiehet lisäävät sarjan kiinnostavuutta, mikä on varsinkin näinä aikoina tärkeää. Jukureilta pidän hankintoja myös imagomielessä varsin hyvänä vetona. Seuraa on moitittu värittömäksi ja sarjaan kuulumattomaksi, jolla ei ole muuta tavoitetta kuin olla joukon jatkona. Nykyinen vire kaukalossa yhdistettynä näihin Yipin ja Pontus Netterbergin hankintoihin antaa varmasti myös ulkopuolelle kuvan, että Mikkelissäkin ollaan tosissaan.

Jukureiden kohdalla en usko kuitenkaan, että nimekkäitä hankintoja olisi hankittu all in-ajatuksella, vaan varmasti heidän hankkimistaan on mietitty tarkasti taloudellisestakin näkökulmasta. Yli varojen elämiseen mikkeliläisseurassa en usko, siitä pitää huolen Heikki Viitikko, joka on tehnyt ison työn seuran talouden korjaamisen eteen pääomistajaksi tulemisensa jälkeen.

Kevään peliruuhka varmasti ajaa myös monia muita seuroja pelaajamarkkinoille. Monelta joukkueelta poistui avainpelaajia NHL-seuroihin, mikä jätti aukkoja paikattavaksi. Markkinoilla on muun muassa muutaman AHL-seuran kauden väliin jättämisen vuoksi hyvinkin mielenkiintoisia pelaajia tarjolla runsaasti, joten saapa nähdä minkänlaisia nimiä vielä kotimaamme kentille kevääksi saadaan.

Mikko Mannerilla suojatteineen on paljon mietittävää.
Kuva © Sirpa Pöyhönen - sirpa.poyhonen@jatkoaika.com

Kärpät ja Tappara ovat juuttuneet sarjan keskikastiin. Mitä kestomenestyjiltä voidaan vielä odottaa? 

Korkalainen: Piti ihan tarkastaa: edellisen kerran molemmat joukkueet ovat olleet 20 pelatun pelin jälkeen suoran pudotuspelipaikan ulkopuolella kaudella 2011–12. Tuon kauden jälkeen vastaava alakuloisuus on ollut vähissä. Tappara aloitti heikolla hiihtokengällä myös kauden 2012–13, kun taas Kärppien lipsahdus osui syksyyn 2016. Kaikilla muilla kausilla molemmat joukkueet ovat olleet runkosarjan ensimmäisen kolmanneksen jälkeen neljän parhaan joukossa, ja kuusi kertaa toinen on johtanut runkosarjaa.

Alkukauden virettä voidaankin siis kuivalla harvinaisen heikoksi. Jussi Tapola ja Mikko Manner tahoillaan ovat olleet suurissa vaikeuksissa saada joukkueensa iskukyky parhaalla mahdollisella tavalla esiin, sillä kummankin materiaali on kaukana heikosta. 

Tappara näytti jo löytäneen pelillisen iskukykynsä ennen joulutaukoa, mutta tauolta on palattu alavireisissä tunnelmissa. Kärppiä puolestaan on varjostanut jopa poikkeuksellisen rikkonainen otteluohjelma, onhan sillä vähiten pelattuja pelejä.

Tapola on halunnut tuoda uudet mausteensa kirvesrintojen peliin ja Manner on ottanut useita tappioita omaan piikkiinsä. Molemmat valmentajat ovat aiemmin todistaneet Liiga-tasolla, että puheet pystytään muuttamaan myös teoiksi. Tämän varjolla odotan molempien joukkueiden nousevan vielä kärkikahinoihin. Potentiaali joukkueilla on todella korkea.

Liikanen: Näiden kahden kestomenestyjän ailahteleva suorittaminen on tosiaan ollut hieman yllätys alkukauden aikana. Kärpillä varmasti yksi syy löytyy tuosta alkukauden rikkonaisuudesta, kun joukkue ei päässyt yhdessä edes harjoittelemaan koronakaranteenien vuoksi. Siitäkin huolimatta tuolla materiaalilla pitäisi pystyä parempaan.

Oululaisryhmästä olenkin näistä kahdesta selvästi enemmän huolissani. Tappara kuitenkin esitti loppusyksystä jo hieman paremman pätkän voittaen viisi ottelua putkeen ja alkusyksystäkin keräsi pisteitä kuudesta peräkkäisestä ottelusta. Kärpätkin aloitti kauden neljän ottelun voittoputkella, mutta sen jälkeen voitot ja tappiot ovat seuranneet vuorotellen toisiaan.

Oululaisryhmä ei ole myöskään kyennyt materiaalinsa puolesta samassa kategoriassa kamppailevia seuroja kuluvalla kaudella juurikaan haastamaan. Lukkoa vastaan se on onnistunut kahdessa kohtaamisessa tekemään vain yhden maalin ja HIFK kävi pöllyyttämässä petolaumaa Raksilassa rumin 7–1-lukemin. Ennakkoon heikompia ryhmiäkin vastaan Kärpillä on ollut tukalaa, eikä tutun tylyä jyräämistä ole tällä kaudella nähty.

Tapparan uskon vielä nousevan kamppailemaan runkosarjan kärkipään paikoista, Kärppien osalta en olisi niin luottavainen. Tamperelaisryhmän ratkaisijaosasto vaikuttaa laajemmalta kuin tämän hetken Kärpissä ja uskon pelinkin alkavan ennen pitkää taas luistaa, kun palaset loksahtavat kohdilleen.

Kärpissä vastuunkanto on jäänyt pitkälti Cody Kunykin, Mika Pyörälän sekä kesken kauden mukaan tulleen Juhamatti Aaltosen harteille. Aleksi Mustosen, Michal Kristofin ja Jussi Jokisen pitää muun muassa alkaa antaa tulitukea aivan eri tahtiin jatkossa, jos Kärpät mielii sarjassa ylöspäin nousta.

Kärppien osalta toki voisi myös odottaa, että pelaajamarkkinoilla tapahtuu liikehdintää sisäänpäin. Jesse Puljujärven kärkiketjuihin jättämään rooliin hankittiin jo Aaltonen, mutta ei lisähankintojakaan ole varmasti kärppätoimistolla pois suljettu vaihtoehdoista. Tappara luotti nykyryhmäänsä jo alkusyksystä jättämällä NHL-lainojen mukaan ottamisen väliin, joten heidän veikkaisin ainakin alkuun lähtevän nykymiehistöllä kevääseen. Loukkaantumistilanteet ja muut voivat luonnollisesti sitten vaikuttaa hankintatarpeeseen myöhemmin.

Viikon pelaaja: Axel Rindell, Jukurit

Nuori puolustaja luuti isoja minuutteja mikkeliläisten takalinjoilla kolmea kovan luokan mittaria vastaan. Viikon kruununa oli Tappara-voitto, jossa Rindell keräsi tehot 1+2.

Viikon twitaatti:

» Lähetä palautetta toimitukselle