Joukkueiden virettä punnitaan usein sarjataulukon perusteella, mutta löytyykö edistyneiden tilastojen puolelta tukea tai vastaväitteitä joukkueiden sijoituksille?
Sami Iilomo: Tilastot ovat olleet suuri osa jääkiekkoa jo pitkään. Siinä missä aiemmin sarakkeista löytyi lähinnä piste-, teho- ja rangaistus- ja erikoistilannetilastot, viime vuosina lisätarjontaa on tullut suosiotaan lisänneistä edistyneistä tilastoista.
Erilaisten tilastojen perusteella pystyy paneutumaan tarkemmin syihin, miksi joukkueet sijoittuvat sarjataulukossa kuten sijoittuvat. Kliseisesti on puhuttu otteluiden ratkeavan maalivahti- ja erikoistilannepeliin, mutta ne ovat usein seurausta jostain muusta. Jos esimerkiksi tämän kauden sarjataulukkoa katsoo, kärkikuusikko on myös tilastojen perusteella kuusi parasta.
Edistyneistä tilastoista puhuttaessa useimmin nousee esiin Corsi-tilasto, joka mittaa laukaisutasapainoa tasaviisikoin pelattaessa. Kun Corsi-prosentti nousee yli viidenkymmenen, joukkue laukoo vastustajaa enemmän tasakentällisin. Tällä hetkellä yli 50 prosentin lukuun pääsevät KooKoo, HIFK, Kärpät, JYP, Lukko ja KalPa.
Toisaalta pelkkä hallinta ei määritä sarjasijoitusta, siitä on parhaana esimerkkinä Tappara, joka on laukaisutilastoissa vasta kymmenes. Kirvesrinnat ovatkin sitten muilla osa-alueilla Liigan eliittiä. Yli- ja alivoimapelaamisen yhteisprosentti on 109,34, joka on kolmanneksi suurin. Lisäksi joukkueen maalivahdeilla on tasaviisikoin pelattaessa sarjan paras torjuntaprosentti (93,30) ja kenttäpelaajien laukaisuprosentti (10,5) on kärkipäätä. Myös paikallisvastustaja Ilves nojaa pelissään samoihin menestyselementteihin.
"HIFK:lla ja KooKoolla olisi tilastojen valossa kaikki edellytykset olla korkeammallakin sarjataulukossa"
Corsi-tilastossa kärkikolmikko on repinyt pientä pesäeroa muihin. Ylivoimainen kärkijoukkue on kauden yllättäjä KooKoo, jonka corsi-prosentti on 57,4. Kouvolalaisten lukemaa voi verrata vaikkapa viime kaudella vastaavan tilaston kärkipaikan napanneeseen HPK:hon, jonka lukema oli tuolloin 54,8%. KooKoon pahin haastaja on HIFK ennen Kärppiä.
HIFK:lla ja KooKoolla olisi tilastojen valossa kaikki edellytykset olla korkeammallakin sarjataulukossa, mutta joukkueilla on yhteinen ongelma. Kaksikolla on nimittäin kärkikuusikon ylivoimaisesti heikoin laukaisuprosentti.
Viimeiset joukkueet, jotka ovat kärkikuusikon lisäksi taistelemassa suorasta pudotuspelipaikasta, ovat HPK ja JYP. Jyväskyläläiset ovat kiekonhallintatilastoissa edellä, mutta sarjan neljänneksi heikoin ylivoimapeli on hidastanut joukkueen matkaa.
Erityisesti HPK on totuttu näkemään Antti Pennasen päävalmentajakauden aikana kiekonhallintatilastojen kärkipäässä, mutta tällä kaudella hämeenlinnalaiset ovat keskikastia sekä kiekonhallinnassa, tasakentällisin viimeistelyssä että maalivahtipelissä. Myös erikoistilannepelaaminen on jättänyt toivomisen varaa, mutta sitä HPK on kompensoinut yli- ja alivoima-ajan välisellä erotuksella. HPK on pelannut lähes tunnin enemmän yli- kuin alivoimaa, luku on Liigan suurin.
Liiga on kahtiajakautunut. Sarjataulukon kahdeksannen ja yhdeksännen joukkueen välinen ero on 14 pistettä ja ero on nähtävissä myös edistyneistä tilastoista. Laukaisu- ja torjuntaprosentin yhteislukua kuvastava PDO-luvun perusteella HIFK on kahdeksasta parhaasta ainoa, joka on seitsemän huonoimman joukossa.
Kokonaisuutena alemman kastin joukkueista jokaisella on vähintään yksi tilasto, joka selittää putoamista kärkitaistojen ulkopuolelle. KalPa on vielä kiinni pudotuspelipaikassa, mutta erikoistilanteiden yhteisprosentti 93,2 on luvattoman heikko. Tasaviisikoin KalPan maalivahdit ovat olleet tilastojen valossa Liigan huonoimpia.
Käytännössä viimeisenä joukkueena pudotuspelitaistossa oleva TPS on pärjännyt kyllä erikoistilanteissa lähes kärkijoukkueiden tasolla, mutta siihen ilon aiheet turkulaisittain jäävätkin, sillä TPS on pelannut lähes tunnin enemmän ali- kuin ylivoimaa, laukaisuhallintatilastot ja maalivahtien torjuntaprosentit lukeutuvat sarjan heikoimpiin.
Tilastojen perusteella SaiPan pitäisi olla sarjataulukon viimeisenä. Sputnikien erikoistilanteiden yhteisonnistumisprosentti on Liigan huonoin 91,83. Huonoin on myös corsi-lukema 45,2 ja PDO-luku 97,5 on neljänneksi huonoin.
Muista peräpään joukkueista esiin nousee Jukurit, joka on onnistunut lähes joka neljännellä ylivoimalla, mutta tasaviisikoin laukaisuprosentti 6,8 on Liigan heikoin. Jukurit on tehnyt koko kauden aikana vain 66 maalia tasaviisikoin. Verrokkina esimerkiksi viimeisillä pudotuspelipaikoilla majaileva KalPa on tehnyt 116 maalia tasakentällisin.
Kasvattajasarjaksi profiloituvassa Liigassa pelaa lukuisia nuoria tulevaisuuden huippuja. Miltä heidän otteet ovat näyttäneet tarkemmalla tarkastelulla?
Lassi Alanen: Edistyneet tilastot ovat usein erittäin hyödyllisiä nuoria pelaajia arvioidessa. Vaikka Liigan julkaisemien tilastojen määrä on vielä harmittavan vähäinen, esimerkiksi laukaisuhallintalukemat ja laukaisu- sekä torjuntaprosentit pelaajan ollessa jäällä tuovat lisäkontekstia otteluita katsomalla saatujen havaintojen taustalle.
Ensi kesän varaustilaisuuden kärkikymmenikköön vahvasti povatun Anton Lundellin kausi on ollut monella mittarilla menestys ja viimeisen puolentoista kuukauden aikana HIFK-sentteri on parantanut otteitaan entisestään. Todisteena Lundellin poikkeuksellisen vahvasta kahden suunnan pelaamisesta on koko Liigan paras luotujen ja päästettyjen laukaisuyritysten suhdetta kuvaava COR%-lukema 62,8 vähintään 30 ottelua pelanneiden joukosta. Toki HIFK on koko sarjan toiseksi paras joukkue laukaisuhallintaa tasaviisikoin katsottaessa, mutta tämänkin huomioiden Lundellin lukema on tajuttoman hyvä ja tukee sitä käsitystä, minkä hänestä otteluita katsomalla myös saa.
Joukkuekontekstin huomioiminen on erityisesti yksittäisten pelaajien laukaisuhallintalukemia katsottaessa erittäin tärkeää. Yksi esimerkki tästä on Ässien Roni Hirvonen, jonka ollessa jäällä joukkue on tasaviisikoin kontrolloinut vain vähän yli puolet kaikista laukaisuyrityksistä. Tämä on toki 17-vuotiaasta hyökkääjästä puhuttaessa kohtuullinen suoritus, mutta vielä paremman siitä tekee se, että Hirvosen lukema on yksi Ässien parhaista, vaikka hän on aloittanut useammin puolustus- kuin hyökkäysalueelta.
Myös kolmas valtaosan kaudesta Liigassa pelannut ensi kesän kärkikierrosten varaus Topi Niemelä on pelannut erittäin mukiinmenevän tulokaskauden Kärppien takalinjoilla. Niemelän ollessa jäällä joukkue on hallinnut 53,4 prosenttia laukaisuyrityksistä tasaviisikoin. Kyseinen lukema on Kärppien puolustajista neljänneksi paras. Huomioitavaa on myös, että Niemelä on aloittanut Kärppien vakiopuolustajista toiseksi suurimman osan aloituksistaan puolustusalueelta heti Lasse Kukkosen jälkeen.
Nuoria puolustajia yritetään usein asettaa suotuisampiin olosuhteisiin esimerkiksi antamalla enemmän hyökkäysalueen aloituksia, mutta Niemelän kohdalla Kärppien valmennus ei ole selvästi nähnyt tätä tarpeelliseksi.
Viikon pelaaja: Jesse Puljujärvi, Kärpät
Alavireisesti esiintynyt Kärpät korjasi viime viikolla kurssiaan voittamalla kaikki kolme otteluaan. Yksi kärkihahmoista oli Jesse Puljujärvi, joka iski viikolla tehot 3+2. Pisteet nostivat Puljujärven pistepörssin jaetulle toiselle sijalle.
Viikon twitaatti:
Kun soitan mun kaverille ja itken, se puhelu kestää just niin kauan kun haluan. Sama toisin päin. Oon itkeny myös lätkäkopissa. Moni muukin itki.
Luen kirjoja ja niin lukee mun kaveritkin. Puhutaan myös niistä. Ja elän ”toksisessa” lätkäkuplassa. #mies https://t.co/3krTm04OqT— Frans Tuohimaa (@FransTuohimaa) February 23, 2020