Maanantaijää, viikko 6: Mitä ihmettä Kaakossa tapahtuu?

LIIGA / Artikkeli
KooKoo on kauden komeetta.
Kuva © Valtteri Vainio www.valtterivainio.com
Maanantaijäässä puhuttaa KooKoon huippuvireen lisäksi taistelu kymmenennestä sijasta. Taistelun keskellä on SaiPa, jonka suunta on hukassa.

KooKoo on kerännyt lähes kaiken huomionsa yhden pelaajan, Martin Bergerin kautta. Tämä tuntuu erikoiselta jo senkin takia, että joukkue on ylittänyt kaikki odotukset käsittämättömällä tavalla. Kouvolalaiset eivät taistele ainoastaan pudotuspelipaikasta, vaan peräti puolivälierien kotiedusta. Oranssi saattaakin olla jälleen kevään väri.

Riku Isokoski: Kyllä, vaikka enemmän tämän kauden KooKoo tuo ainakin itselleni mieleen viime kauden Pelicansin, joka niin ikään kruisaili voitosta voittoon hyvin raikkaalla pelillä. Sanoisin, että Jussi Ahokkaan joukkue on pelannut jopa edistyksellisintä peliä tällä kaudella kaikista joukkueista, minkä laukaisuhallintatilastot vahvistavat. Ongelmaksi näen kuitenkin sen, että kevään koittaessa todella aktiivinen pelityyli on imenyt energiat pois, kuten Pelicansilta tietyllä tapaa viime keväänä.

"KooKoo tuli aiemmin tunnetuksi seurana, jonka hankinnat olivat luokkaa tyhjä arpa."

Jere Korkalainen: Edistyksellisyyden ytimessä on ollut viimeiseen asti tiiviiksi hiottu joukkue. Ahokas on saanut joukkueensa ostamaan peli-ideologiansa erinomaisesti, ja ennen kautta nimettömältä näyttänyt joukkue on hioutunut Liiga-tasolle varsin hyväksi nipuksi, myös paperilla. Kim Strömbergin kaltaiset Liiga-jyrät pelaavat elämänsä kautta, kirjoittamattomina kortteina pidetyt ulkomaalaisvahvistukset ovat osoittautuneet nappihankinnoiksi ja Libor Šulák oli kuin kirsikka kakun päälle.

Minullakin on ollut omat epäilykseni Ahokasta ja hänen valmentamistaan kohtaan. Kultaan päättyneissä U20-kisoissa hän tukki jo monia suita, mutta aikuisten tasolla edessä oli aivan uusi haaste. Nyt hänen joukkueensa pelaa kuitenkin jatkuvasti etujen kautta, mikä helpottaa niin puolustus- kuin hyökkäyspelaamista.

Isokoski: Ehdottomaksi onnistujaksi täytyy laskea myös urheilutoimenjohtaja Jarno Kultanen. Vielä lyhyellä liigataipalellaan KooKoo tuli aiemmin tunnetuksi seurana, jonka hankinnat olivat luokkaa tyhjä arpa.

Tällä kaudella lähes kaikki hankinnat ovat osoittautuneet onnistuneiksi, minkä arvoa nostaa vielä se, että Šulákia lukuun ottamatta iso osa pelaajista oli katsomattomia kortteja. On suorastaan hämmentävää, miten Suomen tasolla melko muukalaislegioonamainen joukkue on pelannut näin hyvin yhteen. Asialla on myös kääntöpuolensa, sillä muiden seurojen kiinnostus esimerkiksi Vilmos Gallóa, Matt Caitoa, Henrik Haukelandia ja Trevor Mingoiaa kohtaan ensi kaudelle on varmasti hyvin suurta.

Korkalainen: Kultasen työ onkin yksi erityisen suuri etu, millä eroa esimerkiksi muihin tuoreisiin Liiga-joukkueisiin on syntynyt. Ero iski vallan kirkkaasti silmille lauantain kierroksella, kun KooKoon ja Jukurien kohtaamisessa Jukurien voitolle tarjottiin jopa yli kahdeksan kerrointa. The times they are a-changin'.

Mietitään hetki Martin Bergerin asemaa sekä KooKoossa että koko Liigassa. Ennen tätä kautta mies on pelannut 126 ottelua Liigaa saaden vain yhden ulosajon. Kiekollista kärkipuolustajaa hänestä tuskin on turha odottaa, mutta voidaanko jäähymäärien odottaa palaavan vanhalle tasolleen ja hänestä tulevan luotettava alempien parien puolustaja?

Isokoski: Bergerille löytyy edelleen puolestapuhujansa hänen toilailuistaan huolimatta. On mielenkiintoista, että hänestä on nimenomaan Ahokkaan alaisuudessa kehittynyt sarjan yksi harvoista poliiseista. Itselleni tämä rooli on mysteeri, sillä tuskin Bergerin nykyisen roolin puuttuminen vaikuttaisi KooKoon peliin juuri mitenkään. Parhaimmaksi selitykseksi Bergerin asemalle sanoisin sen, että kuitenkin edelleen altavastaajaksi ajateltava joukkue haluaa säilyttää kunniansa tilanteessa kuin tilanteessa.

Mitalia tavoittelevan joukkueen runkopuolustajana en pysty Bergeriä näkemään.

Korkalainen: Itse olen tilanteen suhteen hivenen optimistisempi. Berger on luutinut alempien parien puolustajalle hyviä tilastoja. Nykypäivän jääkiekossa herkästi unohtuu se, että puolustajan tehtäviin kuuluu myös maalinedustan suojelu ja kamppailupelaaminen. Kaikki puolustajat eivät voi olla silmiähiveleviä kiekollisia taitureita, jos joukkue mielii menestyä.

Tähän rooliin Bergerillä on annettavaa, jos hölmöilyt jäävät pois.

Isokoski: Menestyksestä puheen ollen, KooKoolla on todellakin mahdollisuuksia tehdä yksi Liiga-historian kovimmista yllätyksistä tänä keväänä. Kuten jo alussa totesin, näen pelityylin kuluttavuuden suurimpana esteenä pitkälle pudotuspelitaipaleelle, mutta sarjan tasaisuus kuuden parhaan joukossa avaa mahdollisuuksia. Mestaruustaisto tulee vielä liian aikaisin kouvolalaisille eteen, mutta pelitapa ja joukkuedynamiikka ovat sen verran hyvässä iskussa, että jopa finaalipaikka on mahdollinen.

Korkalainen: Finaalipaikka on mahdollinen, kuten on myös Tarja Halosen paluu presidentiksi, Queenin suosion räjähdys ennennäkemättömäksi Adam Lambertin kanssa tai se, että Suomi voittaa kymmenen olympiakultaa tulevissa kesäolympialaisissa. Noh, leikki sikseen.

KooKoo on pedannut itselleen hyvät asetelmat, mutta runkosarjan viimeinen kuukausi paljolti näyttää suuntaa mahdollisen pudotuspelimenestyksen suhteen. Kouvolalaiset pelaavat runkosarjan viimeisestä 14 ottelustaan yhdeksän Liigan kärkikahdeksikkoa vastaan, joten tason mittareita on tosiaan luvassa.

Finaalipaikkaan en usko, vaikka Patrik Puistola liittyikin joukkueen riveihin. Puistola on mielenkiintoinen lisäys joukkueen hyökkäykseen, muttei käänteentekevä palanen, joka selvästi nostaa KooKoon osakkeita. Siinä vakuuttavuuden asteikko, johon nostan esimerkiksi Kärpät, Tapparan ja Lukon. Pienellä onnella puolivälierävastustajan suhteen tie pronssipeliin voi kuitenkin olla auki, johon KooKoon tuskin latausta tarvitsisi hakea.

Tero Lehterän SaiPan kurssi on rumassa laskussa.
Kuva © Valtteri Vainio www.valtterivainio.com

TPS nousee, ei nouse, nousee ja ei nouse. Taistelu kymmenennestä sijasta on muotoutumassa Ässien ja TPS:n taisteluksi, koska SaiPa on romahtanut rumasti. Miltä kolmikon tilanne näyttää?

Matti Koski: Ässien kannalta tilanne herkullinen. Joukkue kulkee neljän ottelun voittoputkessa, minkä lisäksi porilaisilla on edessään vielä yhdeksän kotiottelua, joten pudotuspelipaikka vaikuttaa hyvinkin mahdolliselta tällä hetkellä.

Ässät on löytänyt koneestaan voittavan vireen raskaan alkukauden jälkeen. Joukkue ei ole varmastikaan sarjan taitavin, mutta siitä huolimatta se on löytänyt keinon voittaa otteluita. Puolustuspelaaminen yhdistettynä Spinkin veljesten huippuosaamiseen hyökkäyspäässä vaikuttaa riittävän pudotuspelipaikan varmistamiseksi.

Katastrofaalisen alkukauden ja valmentajan vaihdon jälkeen piristynyt TPS on pudotuspeleihin kilvoittelevien joukkueiden musta hevonen. Vaikka turkulaiset eivät olekaan esittäneet taianomaisia esityksiä kaukalossa, Ässien etumatka TPS:n on ainoastaan kuusi pistettä. Tilanteen tekee herkulliseksi se, että TPS ja Ässät kohtaavat toisensa peräkkäisinä päivinä ystävänpäiväviikonloppuna. Kilpailu viimeisistä pudotuspelipaikoista jatkuu siis kiivaana vielä hyvän tovin, vaikka osa joukkueista on putoamassa vauhdista.

SaiPan haaveet kokivat lauantaina kovan kolauksen, kun kotona tuli tappio juuri Ässille. Itsensä kanssa kamppaileva SaiPa koki karvaan kotitappion päävastustajalleen, minkä myötä pudotuspelihaaveet karkasivat kauas horisonttiin. SaiPan itseluottamusongelmat ja hajanainen joukkue itsessään eivät herätä luottamusta uuteen nousuun, kun edes uudet hankinnat Emil Forslund ja Justin Shugg eivät nostaneet joukkuetta suoraan uudelle tasolle.

Jere Korkalainen: Ässien ja SaiPan ottelun jälkeen nähtiin tilanne, joka taisi paljastaa lappeenrantalaisten tilanteesta melko paljon. Tero Lehterä heitti joukkueensa johtavia pelaajia bussin alle ja kertoi perään "hautautuvansa muutamaksi päiväksi peiton alle".

Pahat kielet ovat jo useammalla kaudella puhuneet siitä, etteivät kaikki SaiPan pelaajat osta Lehterän ajatuksia eikä Lehteräkään osoita joukkueelleen sen ansaitsemaa kunnioitusta. Tästä huolimatta Lehterä on saanut jatkosopimuksen toisensa perään, vaikka mikään mittari ei kerro SaiPan menneen eteenpäin, pikemminkin päinvastoin.

Tämän kauden loppu ei mielestäni olekaan sputnikien isoin huolenaihe, vaan tulevaisuuden näkymät. Viime kauden jälkeen käytännössä koko joukkueen kärki karkasi kilpaileviin seuroihin, vaikka esimerkiksi HPK tuskin pystyy laittamaan mottipäisiä summia pöytään.

Urheilujohtaja Antti Tuomenoksan johdolla SaiPa nousi seurana uudelle tasolle, mutta nyt joukkue näyttää olevan syöksylaskussa. Tietynlainen korpivaellus alkoi Ari Santasen päävalmentajakaudesta, ja koska menestyksen kulttuuria ei ole, organisaation toiminta on muistuttanut päämäärätöntä suunnistusta ilman karttaa. 

Juniorituotanto on vaatimatonta, vetovoima pelaajamarkkinoilla on kysymysmerkki ja valmennus näyttää osoittautuvan tyhjäksi arvaksi. Jos korjausliikettä ei tapahdu, saatammekin olla lähellä pistettä, jossa SaiPan onnistuminen on vältetty jumbosija.

Viikon pelaaja: Matti Järvinen, KalPa

Järvinen erikoistui jälleen isojen maalien miehenä, kun hän keräsi viikon otteluissa tehot 3+1. Ensin hän tasoitti ottelun Kärppiä vastaan ja lauantaina Helsingissä hän oli KalPan nousun arkkitehti iskien kaksi maalia.

Viikon twitaatti:

» Lähetä palautetta toimitukselle