Kauden 2019–2020 keväällä monia kansainvälisiä jääkiekkoturnauksia, mukaan lukien poikien, naisten ja miesten maailmanmestaruuskisat. Syynä olivat koronaviruksesta johtuneet rajoitukset, jotka kohdistuivat matkustukseen ja massatapahtumiin.
Koronavirustilanne on muuttunut kevään jälkeen, mutta rajoitukset ovat osittain vielä voimassa ja niitä säädellään koko ajan. Rajoitukset ja erityisesti niiden tuoma epävarmuus heijastuvat vahvasti myös alkavaan maajoukkuekauteen.
Suomen A-maajoukkue on perinteisesti aloittanut kautensa Karjala-kotiturnauksella Helsingissä. Tänä vuonna turnaus on sovittu järjestettäväksi 5.–8.11.
– Toivomus on, että turnaus saadaan pelattua. Siitä, onko paikalla yleisöä – varmaankin rajattu määrä – keskustellaan myöhemmin, kun tiedetään, onnistuuko turnauksen järjestäminen. Luonnollisesti tulemme noudattamaan kaikkia viranomaisohjeita, kertoo Suomen Jääkiekkoliiton viestintäjohtaja Henna Malmberg.
– Päätöksen aikataulu riippuu viranomaisista. Toiveena on, että saisimme syyskuun loppuun mennessä jonkinlaisen selvyyden siihen, voimmeko ylipäätään järjestää turnausta.
Monia arvoturnauksia on tältä kaudelta peruttu. Kansainvälinen jääkiekkoliitto päätti myös torstaina 17.9. että nuorten maailmanmestaruuskilpailut pelataan Edmontonin kuplassa.
– Suomen osallistumisen näkökulmasta ei ole väliä, pelataanko yleisölle vai ilman yleisöä. Tärkeintä on pelaajien ja joukkueiden jäsenten turvallisuus ja terveys, Malmberg sanoo.
Koronan lisäksi epävarmuutta kauteen tuo Valko-Venäjän epävakaa poliittinen tilanne. Miesten jääkiekon maailmanmestaruuskisat on tällä hetkellä tarkoitus järjestää 21.5–6.6. yhdessä Latvian ja Valko-Venäjän kanssa, mutta Valko-Venäjälle suuntautuvat kisasuunnitelmat ovat joutuneet julkisen kritiikin kohteeksi.
– Se on selvää, että joukkueen turvallisuus pitää pystyä takaamaan, järjestetäänpä kisat missä vain. Juuri nyt Valko-Venäjän tilanne on epäselvä eikä kukaan ei tiedä, mitä maassa vielä tapahtuu, eli vielä ei ole aika ottaa kantaa suuntaan tai toiseen. Seuraamme tilannetta yhdessä muiden pelaavien maiden kanssa, Malmberg kommentoi.
Politiikka ei siis ainakaan tässä vaiheessa ole maajoukkuekauden onnistumisen kannalta oleellinen asia. Malmberg nostaakin kauden suurimmaksi uhaksi juuri koronaviruspandemian ja sen tuomat rajoitukset.
– Toiveena on, että maajoukkueet pystyvät valmistautumaan asianmukaisesti MM-tapahtumiin – ja tietysti, että MM-tapahtumat saadaan turvallisesti järjestettyä. Maajoukkuevalmentajat ovat olleet ja ovat jatkuvasti yhteydessä ikäluokkansa maajoukkuepelaajiin ja näiden seuroihin, eli laakereilla ei levätä, mutta onhan tilanne erikoinen, kun esimerkiksi maajoukkuepelejä ei ole helmikuu jälkeen pelattu.
Malmberg suhtautuu maajoukkuekauden näkymiin osin toiveikkaasti mutta myös tilanteen vaatimalla vakavuudella.
– Asia [maajoukkuekauden onnistuminen] on kaikkea muuta kuin helppo, sillä tilanne elää jatkuvasti ja vaihtelee maittain melkoisesti. Toki kysymys on myös sarjakiekosta, eli sarjakiekkoilun pyöriminen meillä Suomessa ja muissa pelaavissa maissa on ensiarvoisen tärkeää, jotta myös maajoukkuetoimintaa voidaan pyörittää kutakuinkin normaalisti.