Kuukauden nousijat
1) Joel Armia, Montréal Canadiens
Jo monta vuotta alemmissa ketjuissa möyrinyt Armia näyttää vihdoin lunastavan jo lähes kymmenen vuotta sitten miehen harteille asetettuja odotuksia. Viime kaudella Armia kärsi tehottomuudesta, mutta nyt viimein laukaukset ovat alkaneet painua tolppien väliin. Lokakuun saldona oli komeat kuusi osumaa 11 otteluun.
Armia on saanut roolin kärkiketjusta Max Domin ja Jonathan Drouinin kanssa, ja on pystynyt takomaan tehoja samaan tahtiin näiden kahden tähtipelaajan rinnalla. Vuosien marinointi farmissa ja alaketjuissa on tuottanut tulosta – Armialla on edessään vastaansanomattomasti kirkas tulevaisuus laatuhyökkääjänä NHL:ssä.
2) Aleksander Barkov, Florida Panthers
Vaikka Panthersin kapteeni avasi kauden maalitilinsä vasta kuukauden viimeisessä ottelussaan, silti Barkovin pelillinen taso on ollut todella korkealla. Kun maalit eivät ole maistuneet, Tampereen mies on keskittynyt syöttämiseen kuin Raimo Helminen konsanaan. Syöttöpörssin kolmas sija ei ole lainkaan hassumpi suoritus.
Barkov on myös parantanut edistyneitä tilastojaan selvästi viime kauden lukemista. Merkit viittaavat vahvasti siihen suuntaan, että maaleja alkaa ropista piakkoin tuttuun tahtiin. Kaiken lisäksi Panthers on mukavassa pudotuspeleihin oikeuttavassa noin sadan pisteen tahdissa, joten siltäkin kantilta NHL:n parhaan suomalaispelaajan alkukausi on ollut kiistatta vahva.
3) Tuukka Rask, Boston Bruins
Viime kautensa vakuuttavilla pudotuspeleillä huipentanut Rask on jatkanut erinomaisia otteita myös uudella kaudella. Lokakuussa pelaamistaan seitsemästä ottelusta Rask nappasi voiton kuudesta. Ennen kaikkea Rask on vakuuttanut tasaisuudellaan, sillä yhdessäkään näistä otteluista torjuntaprosentti ei painunut alle 91:n.
Vaikka Bruinsin väkivahva joukkue helpottaa Raskin pelaamista, hän on silti kiistatta yksi tärkeimmistä pelaajista menestyksen takana. Tästä kertovat koko sarjan korkein torjuntaprosentti sekä alhaisin päästettyjen maalien keskiarvo. Ei liene liioiteltua sanoa, että Raskilla on hyvät eväät napata uransa toinen Vezina Trophy tällä kaudella.
Lähellä valintaa
Suomalaisittain nousijoiden listalle ei ollut tunkua, sillä harva pelaaja selvästi ylitti viime kauden perustasonsa. Esille on kuitenkin nostettava kaksi vaikeista polvivammoista pelikuntoon toipunutta pelaajaa, joiden viime kausi päättyi aikaisessa vaiheessa.
Minnesota Wildin kapteeni Mikko Koivu teki vahvan paluun kaukaloon, sillä hänen edistyneet tilastot olivat vahvasti plussan puolella. Tehopisteillä Koivu tuskin enää urallaan mässäillee, mutta vahvasti puolustavassa Wildissa rooli on yhä tärkeä.
Erik Haula puolestaan säväytti useilla osumillaan uudessa seurassaan Carolina Hurricanesissa. Joukkueen sisäisen maalipörssin kärkisija oli erinomainen osoitus Haulan taidoista hyökkäyspäässä.
Kuukauden laskijat
1) Jesperi Kotkaniemi, Montréal Canadiens
Canadiensin porilaisedustus on näyttäytynyt myös pahassa mielessä alkukaudella. Väkevän tulokaskauden jälkeen Kotkaniemi on kohdannut karun totuuden siitä, kuinka paljon työmaata hänellä on vielä edessään matkalla pesunkestäväksi NHL-pelaajaksi. Hälytysmerkit olivat ilmassa jo harjoituskaudella, ja runkosarjaottelut ovat todentaneet Kotkaniemen heikon nykyvireen.
Kotkaniemen edistyneet tilastot tasakentällisin ovat hyvin heikkoja (Corsi% 47,77, xGF% 41,83, HDCF% 39,13). Kotkaniemi pelasi siis lokakuussa hyvin miinusmerkkistä jääkiekkoa, eikä hän edistänyt Canadiensin voittomahdollisuuksia juuri millään muotoa. Edes tehopisteet 2+1 eivät ole erityisen alakanttiin pelilliseen tason nähden. Voi hyvin olla, että ilman parannusta Kotkaniemi löytää itsensä AHL:n puolelta.
2) Juuse Saros, Nashville Predators
Saros alkaa olla siinä tilanteessa, jossa hänen olisi haastettava seuralegenda Rinnettä Predatorsin enemmän pelaavan maalivahdin paikasta. Tämän kauden aloitus on ollut kuitenkin täydellinen rimanalitus Sarokselta. Lokakuun viimeisessä ottelussan Saros tosin nappasi hienon voiton Tampa Bay Lightningista, mutta sitä ennen kolme ensimmäistä koitosta olivat sysimustia, joista kahdessa heikot Red Wings ja Kings takoivat yhteensä kymmenen maalia Saroksen ohi.
Predatorsin kannalta on harmillista, että se ei voi täysin luottaa Saroksen tekemiseen tällä hetkellä. Hienosti pelannut, mutta ikääntyvä Rinne kaipaisi luotettavampaa maalivahtia tuomaan hänelle lepoaikaa. Saroksen onkin nostettava rutkasti heikkoa torjuntaprosenttiaan (87,2) ylöspäin ja alettava ennen kaikkea torjumaan tasaisen voittavalla tasolla.
3) Joonas Donskoi, Colorado Avalanche
Donskoi on varmasti tämän listauksen yllättävin nimi, sillä kesällä seuraa vaihtanut hyökkääjä on tehopisteiden valossa pelannut tyydyttävästi. Avalanchessa tarjoilu on kuitenkin toiminut paljon paremmin kuin San Jose Sharksissa, jossa Donskoi kärsi tehottomuudesta.
Syy Donskoin heikkoudelle löytyy edistyneistä tilastoista. Donskoi lukeutuu joukkueensa heikoimpiin pelaajiin hyvin monessa eri tilastokategoriassa. Donskoin ollessa kentällä tasaviisikoin Avalanche ei ole pelannut voittavaa jääkiekkoa. Viime kaudella Donskoin vastaavat lukemat Sharksissa olivat huomattavasti korkeammat.
Lähellä valintaa
Viime kevään siirtotakarajalla Nashville Predatorsiin kaupatun Mikael Granlundin alku Tennesseessä oli jo viime kaudella vaikea, ja sama alakuloinen vire on jatkunut tänä syksynä. Viimeistä sopimuskauttaan pelaavaan Granlundin tehot ovat olleet hyvin vaisuja huolimatta siitä, että hän pääasiassa pelannut Matt Duchenen ja Filip Forsbergin kanssa samassa ketjussa.
Kauppahuhuista huolimatta Buffalo Sabresissa uraansa jatkava Rasmus Ristolainen ei myöskään selvinnyt lokakuusta puhtain paperein. Sabresin menestyksestä huolimatta Ristolainen ei vakuuttanut niin perus- kuin edistyneissäkään tilastoissa. Ristolaisen kannalta onkin huolettavaa, että seuraan saapunut suomalaispuolustaja Henri Jokiharju on ollut häntä kiekollisesti varmempi pelaaja puhvelipaitojen takalinjoilla.