Jatkoajan Liiga-toimituksen Sami Iilomo ja Heikki Mannonen valitsivat ennen kauden alkua sarjan parhaat eri kategorioissa. Nyt on aika katsastaa alkukauteen ja listata uudelleen syyskauden parhaat onnistujat.
Syksyn listalta jätettiin NHL-lainapelaajat pois, mutta syyskauden onnistujia listattaessa heidät lasketaan mukaan. Listan kärkipaikalle nouseekin Ilveksessä NHL-kauden alkua odotellut Arttu Ruotsalainen. Paikkansa listalla menettivät kovin odotuksin kauteen lähteneet Jarno Koskiranta sekä laidalla pääosin pelannut Jere Sallinen.
1. Arttu Ruotsalainen, Ilves
Mannonen: Tämän listan selkeä ykkönen.
19 ottelussa Ruotsalaisen näytöt ovat kiistattomat. 16 maalia, 27 tehopistettä, kolme alivoimamaalia, kaksi voittomaalia, Liigan ylivoimaisesti ahkerin aloittaja voittavalla 51,1% prosentilla. Listaa voisi jatkaa pitempäänkin. Ruotsalainen saattoi jopa säästellä itseään, sillä tavoitteet ovat kiistatta Pohjois-Amerikan kentillä. Buffalo Sabresin keskushyökkääjätilanne on Jack Eichelin ja Eric Staalin takana vielä täynnä kysymysmerkkejä.
2. Anton Lundell, HIFK
Mannonen: Ilmoitti tavoitteekseen ennen kautta, että haluaa olla johtava pelaaja kentällä. Tulos on nähtävissä taululla.
Lundell muistuttaa jo nyt esikuvaansa ja tulevan NHL-joukkueensa kapteenia Alexander Barkovia. Barkovin otteissa oli saman ikäisenä eräs suuri yhtäläisyys. Kaikkien pisteiden, kiekonriistojen ja voitettujen aloitusten takaa suurin huomio on työnteko. Kummankaan selkä ei suoristu, kumpikaan ei surffaa tai väsy, työnteko jatkuu vaihdosta toiseen. Vastuu HIFK:ssa tulee vain kasvamaan NHL-lainojen palatessa takasin Pohjois-Amerikkaan. Voi olla keväällä tämän listan ykkönen.
Muutama kuukausi sitten 19 vuotta täyttänyt Lundell on alkavien alle 20-vuotiaiden maailmanmestaruuskisojen seuratuimpia pelaajia.
3. Hannes Björninen, Pelicans
Iilomo: Olen saattanut tämän jonkun listan yhteydessä aiemminkin mainita, mutta arvostan erityisellä tavalla kokonaisvaltaisia pelaajia.
Pelicansin kapteeni raataa niin yli- kuin alivoimilla, aloittaa joukkueestaan useimmin puolustusalueelta ja pelaa joukkueelleen jokaisessa vaihdossa. Kun pakettiin lisätään kovat tehopisteet, jotka ovat muuten tulleet pääosin eri ketjussa tehopelaaja Ryan Laschin kanssa, puhutaan liigatasolle jopa liian hyvästä pelaajasta.
4. Petri Kontiola, HPK
Iilomo: Vanha konna palasi Liigaan jopa hieman yllättävästi HPK:n paidassa. Vaikka parhaat päivät ovat ehkä jo takana, Petri Kontiola on edelleen omalla bravuurialueellaan koko Liigan parhaimmistoa.
Kontiolan merkitys HPK:lle on vieläkin suurempi, sillä hämeenlinnalaisten keskusta on verrattain kapea. Konkari on pelannut keskimäärin yli 21 ottelua kohden, koko Liigan hyökkääjistä vain Tomas Zaborsky on kellottanut kovemman keskiarvon. Alun hurjastelun jälkeen tahti on ollut hiipumaan päin, hieman pienempi vastuu saattaisi terävöittää vielä kiekollista pelaamista.
5. Eetu Koivistoinen, Lukko
Mannonen: Koivistoisen tarina on vailla vertaansa, joka ansaitsee lisää palstatilaa.
Pienillä päätöksillä miehen koko jääkiekkoura olisi saattanut jäädä päätökseensä viitisen vuotta sitten. KeuPa HT:n nuori päävalmentaja Ville Nieminen otti Koivistoisen siipiensä alle ja loppu on historiaa.
Kahden edellisen kauden kehitystyö on jatkunut isoin askelin kohti nykyhetkeä. Tällä kaudella Koivistoisen pistepotti ylittänee helposti 40 pisteen rajan. Täytyy vielä erikseen mainita, että Koivistoinen on erityisesti kahden suunnan pelaaja, eikä hänen arvokkuuttaan joukkueelleen mitata pelkästään tehopisteissä.
Lukon runko on niin laaja, että joukkueella on oivallinen mahdollisuus voittaa tällä kaudella jotakin suurta. Koivistoisen johtamalla ketjulla on suuri tulosvastuuta. Koivistoinen on noussut Lukon ykkössentteriksi Daniel Audetten vielä hakiessa tuntumaa suuren kaukalon peliin.
Koivistoinen teki kuukausi sitten myös debyyttinsä miesten A-maajoukkueessa. Matka kohti pelaajan tavoittelemia suurempia sarjoja on alkamassa.
Kommentit valinnoista kokonaisuutena:
Iilomo: Jälleen yksi listaus, jonka kärjessä keikkuu Ilveksen pelaajan nimi. Eikä syyttä, sillä omissa papereissa Ruotsalainen oli myös syyskauden paras pelaaja.
Isoa kuvaa maalatessa senttereistä ei ole noussut yhtä paljon uusia kotimaisia tähtiä kuin esimerkiksi laitahyökkääjistä. Vastaavasti jos listaisimme pelaajia, joilta olisi kevätkaudella syytä odottaa enemmän, lista täyttyisi nopeasti juuri keskushyökkääjistä. Toki pelaamisen edellytykset ovat hieman erilaiset, eikä ole tavatonta sentterien kypsyvän laitahyökkääjiä hitaammin.
Mannonen: Tämä oli loppujen lopuksi varsin helppo listaus.
Oulun Kärpät on ollut kummallisen ailahteleva, mikä on näkynyt esimerkiksi Liigan eliittiin kuuluvan Cody Kunykin otteissa. Olisi kuitenkin varsin merkillistä, mikäli Kunyk ei nousisi kevätkaudella pistepörssissä kymmenen kärkeen ja Kärpät taistelemaan jopa runkosarjan voitosta. Lukon Daniel Audette on aloittanut liigataipaleensa ihan hyvin, mutta häntä ei voida lisätä näillä otteilla vielä mitenkään viiden kärkeen.
Ässien Peter Tiivola tai KalPan Eetu Luostarinen olisivat kenties lähimmät uhkaajat, jotka saattaisivat uhata esimerkiksi Koivistoisen paikkaa listalla. Kaapin kokoinen Tiivola loukkaantui todella harmillisesti maajoukkuedebyytissä, mikä jättää hänen otantansa otteluiden suhteen hieman pienemmäksi. Mielenkiinnolla odotamme Tiivolan paluuta tositoimiin, hänen alkukautensa oli sensaatiomaisen hyvä.
Puolustavista keskushyökkääjistä pakko antaa erityismaininta Turun Palloseuran Juhani Jasulle. Voidaanko häntä sanoa jo kenties liigalegendaksi? Eurajoen sheriffille on tyrkyllä tällä kaudella Liigassa ottelunumero 700. Hän johtaa hyökkääjien tehotilastoa lukemalla +11. Jasu on myös yksi merkittäviä ja samalla huomaamattomampia syitä TPS:n alkukauden menestyksessä. Aloitusvoitot tarttuvat tuttuun tapaan varmuudella ja alivoimapelin varmuus on edelleen iloa silmälle.
