Liigan joulutodistukset: Monta hyvää, mutta vain yksi kiitettävä

LIIGA / Artikkeli
Kärpät on syyskauden paras suorittaja, mutta HPK ei ole kaukana.
Liigan syyskausi on pikkuhiljaa takanapäin. Jatkoaika jakoi joukkueille joulutodistukset. Ainoan kiitettävän arvosanan vei runkosarjaa suvereenisti johtava Kärpät.
9,3
Kärpät

Maalivahdit 9

Kärppien Veini Vehviläinen oli syyskaudella Liigan paras maalivahti. Hän oli sarjan ainoa maalivahti, jonka päästettyjen maalien keskiarvo oli alle kaksi. Myös torjuntaprosentissa Vehviläinen oli omaa luokkaansa 94,15 lukemallaan. Eroa toiseen ja kolmanteen sijaan oli yli kaksi prosenttia.

Vehviläisen hyvien otteiden myötä Jussi Rynnäksen peliaika on jäänyt melko vähiin, mutta kymmenessä pelaamassaan ottelussa hän on suoriutunut mallikkaasti.

Rynnäs olisi päästettyjen maalien keskiarvoillaan ja torjuntaprosentillaan sarjan toisena, mutta vähäisen pelimäärän takia hän on Liigan varsinaisen maalivahtipörssin ulkopuolella.

Rynnäksen nousu maalivahtipörssiin tarkoittaisi kahta kärkisijaa Kärpille ja täydellistä arvosanaa Jatkoajan todistuksessa.

Puolustus 10

Oululaispuolustus rankattiin ennen kauden alkua Liigan parhaimmistoon, ja syyskauden päätyttyä voidaan todeta, että sitä se totta vie oli. Itse asiassa se oli Liigan paras.

Jos joukkueelle on tehty vähiten maaleja koko sarjassa, ja etenkin jos niitä on päästetty peräti 29 vähemmän kuin tilaston toiseksi vähiten maaleja päästänyt joukkue, on maalivahtien lisäksi onnistunut myös puolustus.

Tilastot puhuvat tässä tapauksessa puolestaan.

Hyökkäys 9

Vaikka Kärpät on sarjan eniten maaleja tehnyt joukkue, ja vaikka sen kaikki osa-alueet ovat Liigan parhaimmistoa, on sen hyökkäys silti suurin kysymysmerkki kevättä ajatellen.

Hyökkääjistössä on pitkä liuta onnistujia, esimerkikkeinä mainittakoon viime kauden tähti ja tämän kauden sisäistä pistepörssiä johtava Ville Leskinen ja muutaman pisteen päässä oleva liigatulokas Aleksi Heponiemi.

Sen sijaan täysi potentiaali uudessa joukkueessa on lunastamatta esimerkiksi Jasper Lindstenillä ja slovakialaishyökkääjä Michal Kristofilla.

Tällä hetkellä Kärppien jokainen hyökkäysketju ei ole äärimmäinen vaaran paikka vastustajalle, ja siitä syystä arvosana ei ole täydellinen.

Syyskauden tähtioppilas: Veini Vehviläinen.

Kärppien maalivahtiosasto on ollut kunnossa.
Kuva © Sirpa Pöyhönen - sirpa.poyhonen@jatkoaika.com
8,7
HPK

Maalivahdit 9

HPK:n maalivahtipelaaminen on ollut yhtä kuin Emil Larmi. Kakkosvahti Antti Karjalainen on saanut niukalti peliaikaa ja on suoriutunut tehtävistään vaihetelevalla menestyksellä. Huippuesituksen vastapainoksi on omissa saattanut kolista runsaasti.

Larmi sen sijaan on Liigan kiistattomia kärkivahteja. Tavoite isompiin ympyröihin siirtymisestä kauden jälkeen on täysin realistinen syyskaudella nähtyjen otteiden perusteella.

Kumiukko-Larmi on tehnyt paljon töitä sen eteen, ettei tarvitsisi aina turvautua kaikista näyttävimpiin ihmetopelastuksiin. Toki hän tuottaa edelleen myös koostevideomateriaalia, mutta ei aivan aiempien kausien malliin.

Hyökkäys 8

Hämeenlinnalaisten pelissä havaitsee selvästi, että kiekko on vallan väline. HPK on pyrkinyt ja myös onnistunut luomaan pitkiä pyörityksiä vastustajan alueelle. Kompastuskiveksi syksyllä muodostui tehottomuus maalipaikoissa.

Tehottomuus korostui erityisesti ylivoimalla. Ajoittain varsin mallikkaasti toiminut ylivoima meni joulun lähestyessä totaaliseen umpisolmuun.

Maajoukkueeseen nousseen Teemu Turusen ohella isoin onnistuja on läpimurtokauttaan pelaava parikymppinen Jere Innala. Myös kesken kauden joukkueeseen liittynyt Niclas Lucenius on ollut oivallinen täsmähankinta.

Puolustus 9

Paperilla puolustuksen piti olla selvästi HPK:n heikoin osa-alue, mutta syksyn aikana Kerho on näyttänyt ennakkoanalyyseille pitkää nenää. Maajoukkueeseen noussut Niklas Friman ja isoja minuutteja illasta toiseen uurastava Petteri Nikkilä muodostavat hyvän tukirangan.

HPK:n puolustuspeliin on sitoutunut koko viisikko ja se on helpottanut myös nuorten puolustajien pelaamista. Selkeinpinä tason nostajina takalinjoilta voidaan nostaa esiin yksinkertaista peruspeliä pelaava Markus Niemeläinen sekä alkukauden katastrofien jälkeen jopa runkopuolustajaksi noussut Miro Karjalainen.

Eniten HPK antaa tasoitusta kiekollisessa pelaamisessa. Isoin kehitys on tapahtunut nuorissa peruspakeissa, mutta kiekollisesti etevämmät polkevat vielä paikallaan. Kokonaisuutena puolustus on kuitenkin onnistunut kirkkaasti ennakko-odotuksia paremmin.

Tähtioppilas: Petteri Nikkilä

Nikkilä on kuulunut Kerhon johtaviin pelaajiin molemmissa päädyissä.
Kuva © Valtteri Vainio www.valtterivainio.com

8,3
Tappara

Maalivahdit 8

Christian Heljangon kykyä nousta voittavaksi ykkösmaalivahdiksi Liigassa epäiltiin alkukaudesta rankasti, ja epäillään varmasti jonkin verran vieläkin. Nuori veskari on kuitenkin osoittanut, että häneltä löytyy edelleen sitä samaa kylmäpäisyyttä, mitä häneltä on nähty aiemmin uralla.

Niklas Bäckström on päässyt pelaamaan vain hajaotteluita Tapparan maalilla, mutta muutamaa kamppailua lukuun ottamatta on suorittanut tehtävänsä mallikkaasti. Nähtäväksi jää, saako kokenut Bäckström myöhemmin kaudella lisävastuuta, kun pelien merkitys kasvaa.

Puolustajat 9

Tappara on jo pidemmän aikaa tunnettu siitä, että joukkueen alakerta on timanttista katseltavaa. Tälläkin kaudella Otso Rantakarin ja Valtteri Kemiläisen kaltaiset viivapelotteet ovat pitäneet vastustajat varpaillaan.

Lisäksi uudet hankinnat Elias Fälth ja Ben Blood ovat tuoneet oman oivan mausteensa kirvesrintojen tekemiseen. Erityisesti Blood on ollut isäntä talossa ainakin siihen nähden, miten paljon hänen hankintaansa hämmästeltiin.

Kuten vanha kiekkosanonta kuuluu: "hyökkäyksellä voitetaan otteluita, puolustuksella mestaruuksia". Tähän filosofiaan Tappara on jo tovin onnistuneesti nojannut – ja nojaa edelleen.

Hyökkääjät 8

Joukkueen hyökkäyskalusto uusiutui tälle kaudelle rutkasti, ja erityisesti suvereenin kapteenin Jukka Peltolan lähtö KHL:ään herätti kysymyksiä. Alkukauden Tappara kangerteli oman pelin löytämisen kanssa, mutta sittemmin muun muassa Tomas Zaborskyn ja Niko Ojamäen esiinmarssin myötä joukkue on kivunnut omalle paikalleen sarjataulukon kärkipäähän.

Hyökkäyksestä löytyy myös muutamia ennakko-odotuksiin nähden pettymyksiä aiheuttaneita pelimiehiä. Ainakin Otto Rauhalalta ja Antti Erkinjuntilta olisi voinut odottaa enemmänkin – olkoonkin, että jälkimmäisenä mainittu taitoniekka onkin osoittanut heräämisen merkkejä.

Tähtioppilas Niko Ojamäki

Niko Ojamäki on yksi alkukauden onnistujista.
Kuva © Sirpa Pöyhönen - sirpa.poyhonen@jatkoaika.com

8
TPS

Maalivahdit 9

TPS:n maalivahtipeli toimi syyskauden ajan ennakko-odotusten vastaisesti, nimittäin erittäin hyvin. Sekä Rasmus Tirronen että norjalaisvahti Henrik Haukeland ovat pelanneet noin 92:n torjuntaprosentilla eikä heitä voi syyttää yhdestäkään tappiosta.

Tirrosen viime kauden ongelmana oli yksi helppo maali lähes jokaisessa ottelussa. Tänä syksynä 28-vuotiaan vahdin haaviin tarttui erittäin varmoja torjuntoja, joihin turkulaispuolustus pystyy luottamaan. Espoon palloseuran kasvatti pääsi myös debytoimaan maajoukkueessa, mutta harmittavasti loukkaantui siellä. Loukkaantuminen ei kuitenkaan ollut vakava, sillä Tirronen oli luukkuvahtina jo viimeisessä syyskauden ottelussa.

Haukeland oli uusi tuttavuus turkulaisille ja herätti paljon kysymysmerkkejä yleisön joukossa. Norjalainen on osoittanut kuuluvansa Liigan parhaimpiin maalivahteihin, vaikka torjuttavissa olevia maaleja onkin mennyt miehen selän taakse. Vastapainoksi 25-vuotias vahti on napannut tukun huipputorjuntoja.

Puolustus 8

Puolustuspelissä TPS on ollut myös kelpotasolla, ja turkulaiset ovat päästäneet toiseksi vähiten maaleja Liigassa. Takaiskut turkulaisille ovat pääasiassa tulleet merkkausvirheistä, nukahduksista ja oman pään maalineduspelaamisesta.

U20-maajoukkueeseen valittu Olli Kaskinen vakiinnutti paikkansa TPS-puolustuksessa, ja kehittyi selvästi syksyn aikana. Pelivarmuus, roolinsa tiedostaminen ja yksinkertaisuus tekivät Kaskisen syksystä plusmerkkisen.

Vanhemman kastin varmat pelaajat, Ilkka Heikkinen, Santeri Lukka ja Joe Piskula, isännöivät puolustusta totuttuun fyysiseen tapaan. Kanadalaispuolustaja Brandon Gormley vahvisti turkulaispuolustusta, kun Topi Jaakolan sopimus purettiin loukkaantumisen vuoksi.

Hyökkäys 7

TPS:n hyökkäys toimi loistavasti alkusyksyn, kun Oula Palve ja Ilari Filppula mättivät hurjia tehoja. Petteri Wirtasen siirryttyä Ruotsiin, Filppula joutui sentteriksi ja tehoja ei tullut enää niin rivakkaan tahtiin. Palven peli puolestaan hiipui ennen Karjala-turnausta eikä kummallakaan maajoukkuekomennuksella ihmeitä tapahtunut.

Joukkueen kirkkainta komeettaa ei kukaan voi unohtaa eikä hän ole jättänyt ketään kylmäksi. Huippulupaus Kaapo Kakko on osoittanut pystyvänsä menestymään Liiga-tasolla. Hän kykenee pitämään kiekkoa ahtaassa tilassa, antamaan oivaltavia syöttöjä sekä ratkaisemaan otteluita. Pieni sormivamma lamaannutti Kakon peliä vähäksi aikaa, mutta kunto näyttää olevan kohdillaan, kun nuorukainen suuntaa nuorten MM-kisoihin.

Tähtioppilas: Kaapo Kakko

Kaapo Kakko on ollut alkukauden onnistuja.

8
Pelicans

Maalivahdit 8

Pelicans kuuluu joukkueisiin, jotka peluuttavat maalivahtejaan tasaisesti. Jussi Olkinuora on pelannut niukasti enemmän, mutta nuori tsekkivahti Jakub Skarek kävi maajoukkueen matkassa. 

Toistaiseksi kaksikosta asteen paremmilla tilastoilla on esiintynyt Skarek, mutta Olkinuora on esiintynyt viime aikoina vahvasti. Maalivahteihin Pelicansin tahti ei tule hyytymään. Kumpikin torjuja löytyy kärkikymmeniköstä niin päästettyjen maalien keskiarvossa kuin torjuntaprosenteissa. 

Puolustus 9

Lahtelaisten takalinjoilta löytyy erityisesti kiekolliseen peliin kolme timantinkovaa kotimaista pelaajaa. Mikko Kousa on ollut jo vuosia luotettava puolustaja, mutta tällä kaudella tekemiseen on löytynyt vielä uusi vaihde. 

Kousan lisäksi Casimir Jürgens on noussut johtavaksi puolustajaksi ja aina maajoukkueympyröihin asti. Kärkikolmikon täydentää hanakasti laukaustaan käyttävä Oliwer Kaski, joka on laukonut koko Liigan pelaajista eniten.

Kolmikon lisäksi takalinjoilta ei löydy huippupuolustajia, mutta lahtelaiset pelaavat omalla alueella tiiviisti viisikkona, siitä kertoo päästettyjen maalien määrä, joka on kuudenneksi vähiten.  

Hyökkäys 7

Kauden alku ei ollut varsinaista ilotulitusta, mutta palaset ovat loksahdelleet kohdilleen kauden aikana. Erityisesti tutkapari Hynek Zohorna - Jesse Saarinen on löytänyt yhteissävelen, joka on ollut vastustajille tuhoisa. 

Kaksikon lisäksi Jesse Mankinen on tehnyt vakaata työtä, mutta kokonaisuutena tehot ovat jakautuneet toistaiseksi harvojen harteille. 

Pelicans pyörittää hyökkäyspeliään runsaasti viivan kautta, joka selittää osiltaan hyökkääjien tehojen vaisuutta. Pitkässä juoksussa lahtelaiset tarvitsevat kärkiketjujen taustalta lisää onnistumisia. 

Tähtioppilas: Mikko Kousa

» Lähetä palautetta toimitukselle